|
|
|
Hankekoodi: A76080
Hankkeen nimi: SieniHarvesteri – Elintarviketuotannon innovaatioita harvesterin kourasta – elintarviketuotannon yhdistäminen metsänhoidon toimenpiteisiin
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Luonnonvarakeskus
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 0244629-2
Jakeluosoite: Yliopistokatu 6
Puhelinnumero: 0295326000
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.luke.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henri Mikael Vanhanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0295326609
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen tavoitteena on tuottaa valtakunnallisesti merkittäviä avauksia uusien biotuotteiden ja tuotantomenetelmien jalkauttamisessa metsäbiotalouteen. Nämä uudet avaukset tähtäävät metsäbiotalouden resurssitehokkuuden kasvattamiseen, ympäristövaikutusten vähentämiseen, metsätalouden hiilijalanjäljen pienentämiseen, alan liikevaihdon kasvattamiseen sekä uusia vaihtoehtoja lakisääteisen juurikäävän torjuntaan. Näin aiempi metsänhoidon kulu voidaan tulevaisuudessa muuttaa tuloksi.
Metsän biomassojen hyödyntämiseen pohjautuva luonnontuotealan kasvun on ollut voimakasta ja sen oikaisematon liikevaihto oli noin 530 miljoonaa euroa. Alan suurimpana haasteena on raaka-aineen toimitusvarmuus, mikä on merkittävin luonnontuotealan yritystoiminnan laajentamisen ja kansainvälistymisen haasteista. Yksi syy tähän on, että resurssin omistajat eli metsänomistajat eivät ole sitoutuneet tuotantoon tai tietoisia metsiensä tuotantomahdollisuuksista.
Tässä hankkeessa vastataan luonnontuotealan yhden merkittävimmän raaka-aine ryhmän, sienten toimitusvarmuuteen Luonnonvarakeskuksen innovaatiolla. Hankkeessa jalkautetaan Luonnonvarakeskuksen tuottama innovaatio ruoka- ja erikoissienten levityksestä osaksi monitavoitteista metsänhoitoa. Innovaation myötä metsäkoneet, harvesterit voidaan valjastaa uusien metsäbiomassojen suunnitelmalliseen tuotantoon hakkuiden yhteydessä resurssi- ja kustannustehokkaasti. Hanke hyödyntää älykkäästi jo olemassa olevaa työkoneistoa ja metsänhoidon kiertoa luonnontuotteiden aktiiviseen tuotantoon. Hankkeen keskeisimpänä tuloksena on ruoka- ja erikoissienten koneellisen levityksen toteutettavuusselvitys neljälle kaupallisen arvon omaavalle sienilajille.
Hankkeessa kerätään taustatietoa verkkopohjaisen alustapalvelun rakentamiseksi metsänomistajille ja metsäoperaattoreille sekä raaka-ainetta ostavalle ja jalostavalle teollisuudelle. Hankkeen tuloksena syntyvän uuden metsävaratiedon avulla metsänomistajat voivat suunnitella lisätuloja tuovien uusien metsän biomassojen tuotantoa eri metsä- ja hakkuukohteilla. Myös jatkojalosteita tekevä luonnontuote- tai elintarvikesektorin toimijat voivat suunnitella raaka-aineen hankintaa ja tuotantovolyymeja sekä voivat hankkia raaka-aineensa alustapalveluun tuotetun tiedon avulla.
Toiminnallisesti hanke jakautuu kolmeen eri työpakettiin. Ensimmäisessä työpaketissa ”Sienimallit ja raaka-aine potentiaali” tuotetaan mallit potentiaalisimmista viljelykohteista sekä maastokartoitusten että metsävaratiedon pohjalta. Mallit antavat merkittävää uuttaa tietoa metsätalouden suunnitteluun ja tuottavat kullekin metsikkökuviolle investoinnin kannattavuuden optimaalisen ajankohdan.
Hankkeen toisessa työpaketissa ”Ruoka- ja erikoissienten koneellisen levityksen toteutettavuusselvitys, pilotointi ja yritysesittelyt”; tuotetaan viljelyn toteutettavuusselvitys neljälle eri sienilajille sekä kannattavuuslaskelmat niiden tuotantoon. Tämän lisäksi työpaketissa toteutetaan hankealueella toimiville metsä-, elintarvike-, luonnontuote – ja bioteknologian yrityksille pilotointiesityksiä ja –työpajoja, joissa yritykset pääsevät tutustumaan uuteen innovaatioon, tuotantomenetelmiin sekä luomaan verkostoja ja toimitusketjuja laajemmin yli eri elinkeinosektoreiden.
Hankkeen kolmannessa työpaketissa ”Viestintä, edistäminen ja vaikuttaminen” konkreettisina toimenpiteinä ovat tiedottaminen ja suora vaikuttaminen sidosryhmiin, päättäjiin ja viranomaisiin. Suoralla viestinnällä em. sidosryhmiin pyritään innovaation nopeaan omaksumiseen ja leviämiseen sekä uudistuksien käytäntöön viemiseen yhteistyössä ja varmistaen sidosryhmien sitoutuminen. Suora viestintä ja tiedottaminen luovat pohjaa myös uudelle innovaatio- ja kehittämistoiminnalle sidosryhmien kesken.
Hankkeen tuottamien uusien innovaatioiden ja tuotteiden sekä palveluiden merkittävimpänä vaikutuksena on liiketoiminnan kasvaminen erityisesti metsä- luonnontuote- ja elintarvikesektorilla. Hankkeen toiminta, tulokset ja sen tuottamat uudet avaukset metsäbiotaloudessa vahvistavat Itä-Suomen alueen, erityisesti Joensuun ja Savonlinnan seudun kehittymistä metsäbiotalouden tutkimuksen-, osaamisen- sekä innovaatiokeskittymää metsien monikäytön ja metsätiedon hallintaan suunnattujen innovaatioalustojen kehittämisen osalta.
Hankkeen tuottamat uudet alustataloudenpalvelut, ruoka- ja erikoissienitieto sekä uudet metsäbiomassojen tuotantomenetelmät ja tuotteet palvelevat suoraan metsänomistajien ja sekä metsäpalvelu-, luonnontuote- sekä elintarvikealan yritysten keskipitkän ja lyhyen ajan kehittämistavoitteita.
Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on käynnistää arvoketju jossa arvonlisän saajia ketjun portaiden vaiheissa ovat 1. Nestemäistä sieniymppilevitettä tuottavat bioteknologian yritykset 2. Metsäpalveluyritykset jotka tarjoavat metsänomistajille levityspalvelua metsän hakkuun yhteydessä 3. Metsänomistajat jotka myyvät joko keruuoikeuden keruuyritykselle tai myyvät raaka-aineen suoraan jalostajalle 4. Raaka-ainetta jatkojalostavat yritykset jotka toteuttavat jalosteiden tukku- tai suoramyyntiä kotimaassa tai kansainvälisesti.
Hankkeen avulla saavutettavissa olevia hyötyjä metsäbiotalouden liiketoiminnalle voidaan arvioida seuraavasti: Hanke on tyypiltään kehittämisorientoitunut, käänteentekevää metsäbiotalouden muutosta tavoitteleva kehittämishanke, jonka toteuttamisella on useita hyötyjä. Hankkeen tuottamia suoria hyötyjä metsänomistajille ja sekä metsäpalvelu-, luonnontuote- että elintarvikealan yrityksille ovat:
• Uusia metsään pohjautuvia biomassoja joilla korkea toimitusvarmuus
• Uusia resurssi- ja kustannustehokkaita tuotantomenetelmiä
• Uutta ruoka- ja erikoissienitietoa, luonnontuotetietoa metsävaratiedon suunnittelualustoille
• Uudet verkkopohjaiseen alustatalouteen pohjautuvat työkalut luonnontuotteiden kaupankäynnille
• Metsäntalouden sosiaalinen hyväksyttävyys kasvaa ympäristövaikutusten (vesistökuormitus ja hiilijalanjälki) pienentyessä.
• Tuodaan lisää kilpailua biologisten torjunta-aineiden tuotantoon sekä ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja lakisääteisen juurikäävän torjuntaan metsätaloudessa.
Hankkeen tuloksista ja toiminnasta hyötyvät seuraavat toimijat arvoketjun erivaiheissa:
•Nestemäistä sieniymppilevitettä (ruoka- ja erikoissienet) tuottavat bioteknologian yritykset: Uusia innovatiivisia tuotteita joita voi kaupata sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla. Juurikääpä on yleinen metsien vaiva Pohjoismaissa. Ruotsissa ureaa ei saa käyttää, vaan siellä käytetään harmaaorvakkasientä. Kilpailu levitemarkkinoilla paranee uusien tuotteiden myötä. Hankealueelta on tunnistettu yksi yritys joka on kykenevä jo suoraan hyödyntämään innovaatiota tuotannossa. Tämä yritys on Rääkkylässä toimiva Polarshiitake Oy. Hankkeen toteuttaman viestinnän toivotaan käynnistävän hankealueella uutta yritystoimintaa ja tuotteistamista.
•Palveluyrittäjät: Laajempi valikoima palveluita ja yrityksiä jotka erikoistuvat ruoka- ja erikoissienten tuotannon eri sektoreille esim.; 1. Ruoka- sekä erikoissienten sekä tuhosienten biologisen torjunnan levitettä tuottavat bioteknologian yritykset 2. Hakkuupalveluita tarjoavat metsäpalveluyritykset, jotka toteuttavat sekä lakisääteisen juurikäävän torjunnan hakkuiden yhteydessä, että uusiin ruoka- ja erikoissienten viljelyyn perustuvat palvelutuotteet. Hankealueella on Suomen metsäkeskuksen asiakastiedon mukaan yli 130 metsäpalvelu- ja koneyritystä jotka voivat tuottaa levityspalvelua metsänomistajille.
•Metsänomistajat: Laajempi tulonmuodostuminen metsästä, metsien tehostunut käyttö ja metsäteollisuuden suhdannevaihteluilta suojautuminen, lisäarvon saaminen tuotetusta raaka-aineesta (luonnontuotteet sekä tukki- ja kuitupuu). Uusien raaka-aineiden ja niistä saatavien tuotteiden avulla metsänomistajat voivat kasvattaa metsiin perustuvaa muuta liiketoimintaansa, tehdä siitä säännöllisempää ja lisätä toiminnan yritysmäisyyttä. Lakisääteinen ja puuntuotannon kustannuksia lisäävän juurikäävän torjunnan muuttuminen tulonlähteeksi. Uusia työkaluja toiminnan suunnitteluun ja metsävarojen hallintaan sekä alusta kaupankäynnille jalostavan teollisuuden kanssa.
•Luonnontuotteiden osto- ja keruuyritykset sekä jatkojalostajat: Laajempi valikoima tuotettavia ja jalostettavia tuotteita, varmempi resurssi ja näin ollen parempi toimitusvarmuus ostajille, kyky vastata kansainvälisten markkinoiden/toimijoiden suuriin tilauksiin. Suomessa on luonnontuotealan toimialaraportin mukaan 589 luonnontuoteyritystä, joista Etelä-Savossa 29 ja Pohjois-Karjalassa 34. hankealueelta tunnistettuja yrityksiä jotka jo hyödyntävät tuotteissaanja palveluissaan erikoisienituotteita ovat: Narskuttelu Oy, Polarshiitake Oy, DallaValle Oy, Vihreä Sampo, Woodland power Oy, Cottageholidays, Promotto Spices, Marja Carelia Oy, M.Kupiainen Oy, Northern Lights Spirits Oy, Metsäruoka Oy, Waahto Brewery Oy, Joensuun Tuote ja Vihannes Ky, Ullan Luonnontuotteet, Tomaki services Oy, Kerimesi Oy, Hoikan herkku Oy, Mustan Virran Panimo Oy, Tertin Kartano Oy, B&B Majoitus Hepokatti, Marjamarkkinointi Oy
•Matkailupalveluyrittäjät: Uusia metsän raaka-aineita ravintolapalveluiden ja elämyspalveluiden hyödynnettäväksi jotka tuotettu sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästi sekä luonnonmukaisesti.
Hankkeen tuloksista ja toiminnasta hyötyvät seuraavat toimijat:
•Metsäkonevalmistajat: Jo nyt kaikkien konevalmistajien laitteistot ovat yhteensopivia innovaation hyödyntämiseen ruoka- ja erikoissienten levitykseen – hanke avaa yrityksille osallistumisen korjuuteknologian jatkokehittämiseen tai optimoinnin uusien metsien monikäyttöön pohjautuvien innovaatioiden osalta, avaten näin myös laajemman vuorovaikutuskanavan konevalmistajien ja tutkimus- ja kehittämislaitosten kanssa.
•Asiakkaat ja kuluttajat: Uusia tuotteita jotka tuotettu sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävästi sekä luonnonmukaisesti.
•Alueelliset innovaatio- ja osaamiskeskittymät: Vahvistaa metsien monikäytön kehittämisalan kasvua alueella antaen resursseja jatkokehittää ja viedä uusia innovaatioita käytäntöön ja näin toimia vahavana suunnannäyttäjänä uusille innovaatioille ja kehitykselle valtakunnallisesti sekä globaalisti. Tämä osaltaan lisää innovaatio- ja osaamiskeskittymien houkuttelevuutta sekä uusille osaajille että yrityksille.
•Yhteiskunta: Merkittävä uusi tuotantomuoto ja vientivetoinen tulonlähde, jonka työllisyysvaikutukset maaseudulla. Huomattava imagoetu – siirtyminen pois synteettisten kasvinsuojeluaineiden, urean käytöstä metsätaloudessa ja metsätalouden hiilijalanjäljen pieneneminen urean käytön vähenemisen myötä juurikäävän torjunnassa. Vahvistaa entisestään kansainvälisten kuluttajien mielikuvaa Suomesta puhtaana ja turvallisena tuotanto- ja toimintaympäristönä. Metsävaratiedon mukaan pelkästään Pohjois-Karjalassa syntyy seuraavan viiden vuoden aikana 2,6 miljoonaa kuusen kantoa hakkuiden myötä joita voidaan hyödyntää nyt pilotoitavassa raaka-ainetuotannossa. Nyt pilotoitava menetelmä voi tuoda hyvinkin merkittävän uuden biomassa virran hankealueen metsistä. Kun laskelmiin otetaan mukaan myös muut puulajit ja Etelä-Savo on biomassavirta yhteiskunnallisesti merkittävä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 437 603
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 972
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 547 005
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 451 216
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Etelä-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Savonlinnan
Kunnat: Joensuu, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hanke tuottaa tuotantomenetelmän joka hyödyntää uusiutuvia raaka-aineita ja pienentää metsätalouden ympäristövaikutuksia | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen tulokset vähentävät merkittävästi metsätalouden hiilijalan jälkeä korvaamalla urean käytön juurikäävän torjunnassa | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Sisältyy kestävän metsätalouden ja sertifioinnin vaatimuksiin. Luonnontuotteiden tuotanto on markkinaehtoisesti pääsääntöisesti luonnonmukaista mikä tuotanto edistää luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hanke tuottaa menetelmän joka vähentää merkittävästi metsätalouden vesistö, ilma- ja maaperävaikutuksia | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei ulotu NATURA -kohteille | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Hankkeessa tuotettava menetelmä perustuu uusiutuviin raaka-aineisiin | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 7 |
| Hankkeen merkittävimmät taloudelliset vaikutukset kohdistuvat maaseudulle | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hanke tuottaa aineettomia palveluja ja sisältöjä palveluihin – metsävaratietoon pohjautuvat alustapalvelut | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Ei vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Hankkeen tuottamilla tuotteilla mahdollisia terveysvaikutuksia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke edistää elinkeinojen kilpailukykyä sukupuoleen katsomatta | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hanke kasvattaa kestävien ja resurssitehokkaiden menetelmien käyttöönotto joilla on positiivisia ympäristövaikutuksia. Näin hanke edistää ympäristöosaamisen tason kasvua | ||
SieniHarvesteri-hankkeen tavoitteena oli pilotoida ja viestiä uudesta metsäbiotalouden menetelmästä, erikois- ja ruokasienten levityksestä puunkorjuun yhteydessä jääviin kantoihin. Aktiivinen sienten viljely puunkorjuun yhteydessä on täysin uusi konkreettinen esimerkki, kuinka metsäbiotalouden resurssitehokkuutta voidaan kasvattaa uusien tuotantotapojen muodossa.
Hankkeessa kyettiin osoittamaan uuden menetelmän mahdollisuudet uutena tuotantomenetelmänä ja liiketoiminnanmuotona metsäbiotalouteen. Hanke tuotti tietoa viljelyn toteutettavuudesta ja viljelytoimenpiteiden kannattavuudesta. Hankkeen toteuttaman laajan kyselytutkimuksen tulosten perusteella voidaan myös paremmin arvioida uusien menetelmien omaksumiseksi tarvittavista tietotarpeista.
Hankkeen myötä Suomen metsäbiotalouteen on jalkautumassa uusia tuotantomuotoja, jotka poikkeavat täysin perinteisestä puuntuotannosta, ja joita voidaan tuottaa rinnakkain puuntuotannon yhteydessä.