RR-tietopalvelu -hankekuvaus A76024, 6Aika: CircularHoodFood Kiertotalous  kaupunkikortteleissa - ruoan vähähiilisyys, urbaani tuotanto ja biojätteen kierto

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Urbaanilla ruoantuotannolla tarkoitetaan laajasti ottaen kaikkea ruokaa mitä voidaan tuottaa kaupungeissa. Nopeasti kehittyvä teknologia mahdollistaa paljon uusia, perinteisestä maataloudesta irti kytkettyjä vaihtoehtoja. CircularHoodFood –hankkeessa haetaan ratkaisuja kestävän kaupungin suunnitteluun ja kehitetään mahdollisuuksia huomioida kaupunkiviljelyn mahdollisuudet ja yleisemminkin ruoan kiertotalouteen liittyvät tarpeet kaupunkiympäristössä.

CircularHoodFood -hankkeessa edistetään hiilineutraalin kaupunkiympäristön syntymistä, kiertotalousratkaisuja kaupunkiympäristössä, ruokaan liittyvän hiilijalanjäljen pienenemistä sekä urbaaniin ruuantuotantoon liittyvän uuden liiketoiminnan, yhteistyön ja uusien ratkaisujen syntymistä.
Tarkemmin hankkeen tavoitteet ovat:
1) Kehitetään ymmärrystä ja ratkaisuja kaupunki- ja aluekehityksen tueksi ruuantuotannon murroksesta, jonka taustalla ilmastonmuutos, viljelykelpoisen maan väheneminen sekä teknologian kehittyminen. Kerätään kokeilujen kautta oppeja ja toimivia ratkaisuja kaupunkiympäristössä tapahtuvaan ruuantuotantoon.
2) Edistetään urbaaniin ruuantuotantoon sekä ruuan kiertotalouteen liittyvän uuden liiketoiminnan ja yhteistyön syntymistä sekä kokonaisarvoketjuun perustuvan urbaanin ruuantuotannon yritysekosysteemin tunnistamista sekä ydinyritysten aktivoitumista mukaan uusien ratkaisujen yhteiskehittämiseen ja kokeilujen jalkauttamiseen.
3) Kehitetään ja lisätään urbaania ruuantuotantoa, lähiruuan tuottamista, ruuan arvostuksen nousua sekä biojätteen lajittelua ja edistetään niihin liittyvän osaamisen ja uusien yhteistyömallien kasvua. Tutkitaan biojätteen korkeamman jalostusarvon mahdollisuuksia ja hyödyntämistä. Viedään kokemuksia osaksi alue- ja asemakaavoituksen suunnittelukäytäntöjä.
CircularHoodFood -hankkeen uutuusarvona on koota tietoa, luoda uutta osaamista ja liiketoimintaa urbaaniin ruuantuotantoon osallistamalla monipuolisesti eri toimijoita mukaan kehitystyöhön ja kokeiluihin. Hankkeessa toteutetaan erilaisia konkreettisia kokeiluja niin yrityksissä kuin asuinkiinteistöissäkin liittyen urbaaniin ruuantuotantoon, biojätteen lajitteluun sekä ruuan arvostuksen nostamiseen. Hankkeessa myös rakennetaan urbaaniin ruokaan liittyvää toimijoiden ja yritysten uutta yhteistyötä. CircularHoodFood –hankkeessa syntyvää osaamista on mahdollista hyödyntää niin kaupunkisuunnittelun tukena, yrityksissä kuin taloyhtiöissäkin.
Hanke edistää monipuolisesti kestävän kehityksen tavoitteita. Hanke tukee paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittymistä kokoamalla yhteen monialainen toimijaverkosto kestävään ruoantuotantoon ja kaupunkiviljelyyn liittyen ja sosiaalista kestävyyttä synnyttäen uutta asiantuntijatietoa kestävän, vähähiilisen kiertotalouskaupungin suunnittelukäytäntöihin. Ruokahävikin vähentämisessä ja biojätteen lajittelun edistämisessä myös taloyhtiöissä ympäristötietoisuus ja osaaminen kasvaa. Ekologista kestävyyttä hanke toteuttaa edistämällä lähituotantoa kaupunkiympäristössä, mikä vähentää ruoan ympäristövaikutuksia (kuljetusten päästöjen väheneminen ym.), tukee luonnon monimuotoisuutta ja tehostaa maankäyttöä sekä lisää kaupunkiympäristön viihtyisyyttä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmät ovat:

1) kaupungit ja kaupunkien elinkeinokehitystä tukevat toiminnot sekä aluekehitys ja kaupunkisuunnittelu
2) ruoka-alan yritykset, joilla tarkoitetaan tässä yhteydessä joko urbaanin ruuantuotannon ratkaisujen tarjoajia (ml. start-upit) tai perinteisempiä ruoka-alan toimijoita, jotka pohtivat murrosvaiheessa omaa liiketoimintaansa ja sen suuntaamista urbaanin ruuantuotannon suuntaan. Lisäksi kohderyhmänä ovat mm. ravintolat ruokahävikin vähentämisessä ja kiertotalouden kehittämisessä.
3) taloyhtiöt ja vuokratalojen omistajayhtiöt saavat tietoa ja apua kaupunkiviljelyn edistämiseen, ruuan arvostuksen kasvattamiseen sekä biojätteen lajittelun edistämiseen

Vaikka hankkeen toimenpiteet kohdistuvatkin pk-seudulle, niin hankkeessa syntyvät kaupunkikehittämisen ja suunnittelun työkalut ovat hyödynnettävissä laajasti myös muissa kaupungeissa. Hankkeessa tehtävään yritysyhteistyöhön kutsutaan mukaan urbaanin ruuantuotannon ratkaisuja tarjoavia yritystoimijoita kansallisesti, ei vain pk-seudulta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä hankkeessa ovat TKI-laitokset, sekä myös kuntalaiset, joiden ympäristötietoisuutta ja osaamista hankkeessa kasvatetaan

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 477 746

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 449 369

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 713 056

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 670 701

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Kauniainen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei

Hankkeessa kehittäminen kohdistuu useampaan toimialaan, joissa nais- tai miesvaltaisuus vaihtelee. Elintarvikeala on perinteisesti naisvaltainen ala. Teknologioiden kehittäminen ja Start-up toiminta painottuu miesvaltaisena. Kaupunkikehittämisessä ja ympäristöalalla, erityisesti teknisellä toimialalla myös miesvaltaisuus painottuu. Ympäristöliiketoiminnan osalta on laadittu analyysi Tilastokeskuksen vuositilastojen pohjalta, joista uusimmat tiedot ovat vuodelta 2017. Hankkeelle keskeiset ammattikunnat, luonnontieteiden ja tekniikan asiantuntijat sekä erityisasiantuntijat, ovat vahvasti miesvaltaisia, 79,8 ammatissa toimivia oli miehiä. Hankkeessa pyritään sukupuolineutraaliuteen. Hankkeen viestintä suunnitellaan siten, että naisia ja miehiä kannustetaan osallistumaan kaikkeen hanketoimintaan samalla tavalla ja samanarvoisesti.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen päätavoite on muu kuin sukupuolten tasa-arvo ja tämä tarkoittaa sitä, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä hankkeen toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Hankkeessa molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet. Hankkeessa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. Sukupuolinäkökulma voidaan huomioida muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapuolisesti miehiä ja naisia. 2) Hankkeessa tehdään systemaattista seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. Kaupunkiviljely tuo kaupunginosiin yhteisöllisyyttä ja edistää tasa-arvoisia mahdollisuuksia.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä tavoite on sisällytetty koko hankkeen toimintatapoihin ja ajattelutapaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	7
Lähituotanto kaupunkiympäristössä vähentää ruoan ympäristövaikutuksia (suljetut ravinnekierrot, kuljetusten päästöjen väheneminen ym.), tukee luonnon monimuotoisuutta ja tehostaa maankäyttöä. Jos hankkeessa onnistutaan ja saadaan aikaan muutoksia ihmisten ajattelutavoissa ja toiminnassa mm. ruokahävikin vähentämisessä ja biojätteen kierrättämisessä, se edistää ravinteiden säilymistä kierrossa ja biojätteen uusiutuvan energian hyödyntämistä ja mahdollisuutta korvata niiltä osin fossiilisen energian käyttöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	8
Kasvillisuuden lisääminen kaupunkirakenteessa kasvattaa hiilinielupotentiaalia ja sitoo hiilidioksidia vähentäen kasvihuonekaasupäästöjä. Kasvillisuudella peitetyt katot vähentävät kovien läpäisemättömien pintojen osuutta rakennusaloilla ja vaikuttavat hulevesien hallintajärjestelmien mitoitustarpeisiin maankäytössä. Kasvillisuus voi myös viilentää kesällä ja tarjota asukkaille viileitä virkistyspaikkoja helteellä. Kaupunkiviljelyn yleistyessä ja viljelyteknologioiden kehittymisen myötä sisäviljelytekniikat mahdollistavat ympärivuotisen ruoantuotannon kontrolloiduissa olosuhteissa ja näin vähennetään ilmastonmuutoksen mukanaan tuomien äärimmäisten sääolosuhteiden vaikutuksilta ruoan tuotantoon.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	6
Kaupunkiviljely, ruokapensaiden ja puiden kasvattaminen pihoilla ja puistoissa lisää kaupunkiluonnon monimuotoisuutta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	5	8
Kasvillisuudella kaupungeissa, esimerkiksi viherkatoilla, on todettu olevan positiivisia vaikutuksia energiatehokkuuteen, melutasoihin, ilmanlaatuun ja luonnon monimuotoisuuteen. Lisääntynyt kasvillisuus kaupunkiympäristössä sitoo hiilidioksidia eli lisää kaupunkialueiden hiilinielupotentiaalia ja vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Tiivistyvässä kaupunkirakenteessa elävällä kasvillisuudella peitetyt katot vähentävät kovien läpäisemättömien pintojen osuutta rakennusaloilla ja vaikuttavat hulevesien hallintajärjestelmien mitoitustarpeisiin maankäytössä. Kasvillisuus parantaa kaupunki-ilman laatua. Kasvillisuudella on merkitystä myös hulevesien imeytymisessä ja kaupunkitulvien estämisessä. Kasvillisuus voi myös viilentää kesällä, jolloin energiaa ei tarvitse kuluttaa viilennykseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta Natura-ohjelman alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	8	10
Hankkeessa kehitettävät sisäviljelytekniikat lisäävät ns. suljettuja kiertoja, jolloin jätettä ja hukkaa ei synny. Hankkeessa edistetään ruokahävikin vähentämistä ja biojätteiden kiertoa, joilla on suuri merkitys seudullisen kierrätysasteen nostamisessa ja kiertotalouden edistämisessä. Biojätteiden saamisella keräyksen piiriin niiden sisältämät ravinteet säilyvät kierrossa ja prosessissa saadaan tuotettua uusiutuvaa energiaa, jolla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	3	6
Ks. edellä. Hankkeella edistetään uusiutuvan energian tuotantoa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	7	9
Hanke tähtää kestävän ruokajärjestelmän kehittymiseen ja kestävän vähähiilisen kiertotalouskaupungin edellytysten luomiseen. Kaupunkiviljely ja lähiruuan tuotanto ovat voimakkaasti kasvussa olevia trendejä. Hankkeessa nopeutetaan yritysekosysteemin kehittämistä aiheen ympärille pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti. Hankkeessa mahdollistetaan pysyvien yhteistyömuotojen ja palveluiden syntymistä, jotka monipuolistavat elinkeinorakennetta ja mahdollistavat uuden liiketoiminnan syntyä myös globaaleille markkinoille esimerkiksi sisäruokateknologioiden kehittämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	3	5
Hankkeessa edistetään digitaalisuutta uusien palveluiden synnyttämisessä ja pyritään hyödyntämään esim. IoT teknologioita sisäviljelyn kehittämisessä.
Liikkuminen ja logistiikka	3	5
Kaupunkiviljelyn lisääntymisen arvioidaan vähentävän ruoantuotannon logistiikkaa ja kuljetuksien päästöjä pitkällä aikavälillä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	8
Kestävän kaupungin suunnitteluperiaatteet edistävät terveellisen, turvallisen, viihtyisän ja muutoskyvykkään (resilient) kaupungin rakentumista. Ruoka-alan yritysekosysteemin rakentaminen ja lisääntyvä yhteistyö alan eri toimijoiden kesken lisää elinvoimaisuutta ja luo edellytyksiä hyvinvoinnin edistämiseen. Kasvillisuus ja kaupunkiviljely lisäävät yhteisöllisyyttä ja viihtyisyyttä kaupungeissa. Kasvispainotteisella ruokavaliolla on kansanterveydellisiä positiivisia vaikutuksia.
Tasa-arvon edistäminen	0	0
Hankkeella ei suoraa kytkentää tasa-arvon edistämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	3
Kaupunkiviljely voi lisätä yhteisöllisyyttä sitä kautta edistää tasavertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	0	3
Kaupunkisuunnittelulla vaikutetaan kulttuuriympäristön, eli esimerkiksi kaupungeissa rakennusten ja ympäristöjen suojelemiseen. Kestävään, vähähiilisen kiertotalouskaupungin suunnittelukäytäntöjen kehittäminen vaikuttaa tulevaisuuden kulttuuriympäristöjen muovautumiseen.
Ympäristöosaaminen	7	10
Hankkeessa kootaan yhteen monialainen toimijaverkosto kestävään ruoantuotantoon ja kaupunkiviljelyyn liittyen ja synnytetään mm. uutta monialaista tietoa hankkeen vaikutusten arvioinneissa. Hankkeessa tuotetaan uutta asiantuntijatietoa myös liittyen kestävän, vähähiilisen kiertotalouskaupungin suunnittelukäytäntöihin. Hankkeessa edistetään pihaviljelyä ja lähiruontuotantoa viestinnällä ja neuvonnalla. Ruokahävikin vähentämisessä ja biojätteen lajittelun edistämisessä myös asukkaiden ympäristötietoisuus ja -osaaminen kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

6Aika: CircularHoodFood -hankkeen tavoitteena on ollut edistää urbaania ruoantuotantoa ja urbaanin ruokajärjestelmän kehittämis- ja kiertotalousratkaisujen löytymistä sekä kasvattaa ruoan arvostusta. Hankkeessa oli teemallisesti mukana koko urbaanin ruokajärjestelmän elinkaari: ruoan tuotanto kaupungeissa, ruokahävikin vähentäminen ja lajittelun edistäminen. Taustalla on globaali tarve ratkoa ruokajärjestelmän kestävyyshaasteita.

Hankkeessa toteutettiin 19 erilaista kokeilua sekä osallistettiin yli 50 organisaatiota hankkeen erilaisiin yhteiskehittämisen toimenpiteisiin. Urbaanin ruoantuotannon ratkaisuja etsittiin yhdessä taloyhtiöiden, asukkaiden, ravintoloiden, kaupunkikehittäjien ja kaupunkiviljely-yrittäjien kanssa. Kokeiluissa ja toimenpiteissä mm.

- selvitettiin ruokajärjestelmän kiertotalouden ja urbaanin ruoantuotannon nykytilaa,
- analysoitiin urbaanin ruoantuotannon toimijakenttää,
- kokeiltiin ruoan tuottamista paikallisesti kerrostaloissa & ravintolassa,
- edistettiin ruokahävikin vähentämistä viestintäkokeilulla,
- kokeiltiin ravintolan biojätteiden ravinteiden kiertoa paikallisesti,
- etsittiin ja testattiin uusia lajitteluratkaisuja kaupunkikoteihin,
- kartoitettiin ja ideoitiin kaupunkitasoisia keinoja syötävän kaupungin edistämiseen ja
- edistettiin yritysyhteistyötä erityisesti urbaanin ruoantuotannon arvoketjussa.

Kokeilut tarjosivat alan yrittäjille uusia markkina-avauksia ja liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksia pilotointityön muodossa sekä kannustivat vuokrataloja ja taloyhtiöitä parantamaan asukaspalveluitaan tarjoamalla urbaanin ruoantuotannon alustoja asukkaiden yhteiseen käyttöön. Selvitysten, yhteiskehittämistyöpajojen ja kokeilujen kautta on edistetty yleistä tietoisuutta sekä ruoan arvostuksesta että konkreettisista ratkaisuista kestävämmän ruokatalouden kehitykselle. Hankkeen konkreettisina tuotoksina syntyi opas yhteisöviljelmän perustamiseen kerrostaloissa sekä siihen liittyvää oheismateriaalia, kahdeksan video+pdf-muotoista lajitteluvinkkiä ideakilpailun satoon perustuen sekä sarja videomuotoisia kampanjamateriaaleja tuuppavan ruokahävikkikampanjan järjestämiseen.

Hankkeen tarkemmat tulokset on kirjattu hankkeen tulosjulkaisuun: https://julkaisu.hsy.fi/6aika-circularhoodfood.html

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat