|
|
|
Hankekoodi: A75998
Hankkeen nimi: MuoviSampo-sovellus: Digitaalinen materiaaliputki kiertotalouden toimijoille
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2020 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 11
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Kirveslahti
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408300388
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiertotalous on noussut keskeiseksi vaihtoehdoksi nykyiselle talousjärjestelmälle. Kiertotaloudella on merkittävä potentiaali vähentää mm. kasvihuonekaasupäästöjä sekä torjua ilmastonmuutosta. Kiertotaloudessa hyödynnetään erityisesti digitaalisia järjestelmiä materiaalin, resurssien ja palveluiden tarjoamiseen. Digitaalisuus hyödyttää kiertotaloutta monella tavalla. Digitalisaatio parantaa resurssitehokkuutta, edesauttaa materiaalien pysymistä kierrossa mahdollisimman pitkään ja auttaa sulkemaan materiaalien kiertoa. Digitalisaatio tuo moniin toimintatapoihin arvonlisäystä ja säästöjä, mutta digitaalisten ratkaisujen hyödyistä tarvitaan nopeasti lisätietoja.
Tässä hankkeessa tuetaan kiertotalouteen siirtymistä hakemalla digitaalisilla ratkaisuilla vauhtia jätteiden kierrätykseen. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on hyödyntää ja kehittää MuoviSampo-toimintamallista tutuksi tullutta motivointijärjestelmää. MuoviSampo-toimintamalli on Sitran maapalloliiga-kisassa kehitetty Soinin 4H-järjestön muovinkierrätysjärjestelmä, joka soveltaa panttipulloista tutuksi tullutta kierrätystapaa myös muihin muovipakkauksiin. MuoviSampo palkittiin kisassa parhaimpana kokeiluna. Toimintamallissa rakennettiin muovinkierrätyksen helpottamiseksi MuoviSampo-sovellus, johon pantin sai lunastaa. Hankkeen tavoitteena on kehittää paremmaksi MuoviSampo-sovelluksen toimintamallia. Hankkeessa halutaan lisäksi selvittää, voidaanko toimintatapaa laajentaa koskemaan myös muita jätejakeita, ja kuinka pelillisyydellä ja palkitsemisella voidaan tukea kuluttajien kierrätystä. Hankkeessa on kolme työpakettia:
1. MuoviSampo-sovelluksen jatkokehitys kiertotaloustoimijoiden tarpeisiin yritysten ja sidosryhmien yhteistyöllä
2. Muovinkeräyksen pilotointi sovelluksen avulla
3. Kerätyn kierrätysmuovin jatkojalostuspotentiaalin arviointi
Hankeaika on 1.4.2020-28.2.2022 toimialueena koko Etelä-Pohjanmaa. Toimintaa integroidaan osaksi Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulun toimintaa. Hanketta koordinoi SeAMK Ruoka yksikkö ja sitä tehdään yhteistyössä asiantuntijoiden, kuntien, kaupunkien ja jäteorganisaatioiden kanssa.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat jäteyhtiöt sekä jäteyhtiöiden toimintaa kehittävät yhteistyöyritykset. Lisäksi kohderyhmänä ovat kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksista kiinnostuneet yritykset ja organisaatiot.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat kuluttajat eli tavalliset ihmiset, jotka saavat hankkeen kautta uusia mahdollisuuksia jätteiden kierrätykseen. Tämän lisäksi hankkeen tavoitteena on, että sen tuoman lisäarvo mahdollistaa alaan liittyvän yritystoiminnan vahvistumisen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 102 922
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 102 922
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 144 531
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 144 531
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Järviseudun, Seinäjoen
Kunnat: Kauhajoki, Soini, Alajärvi, Vimpeli, Kurikka, Ähtäri, Lappajärvi, Karijoki, Kauhava, Lapua, Seinäjoki, Teuva, Isojoki, Ilmajoki, Alavus, Evijärvi, Kuortane
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke edistää toimillaan näitä arvoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään ympäristöteknisiä ratkaisuja ja vähähiilisyyden edistämisen osaamista, mutta ei suoraan vaikuteta ilmastonmuutoksen aiheuttamiin riskien vähentämiseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeessa otetaan huomioon luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Hanke pyrkii edistämään kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 1 |
| Hanke on melko neutraali tältä osin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hanke edistää kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Hanke vähentää välillisesti jätteiden polttoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Elinkeinoelämän kehittäminen on hankkeen tavoitteissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on uuden kierrätyskanavan kehittäminen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hanke on melko neutraali tältä osin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen tuloksena alueen asukkaiden on mahdollista osallistua kierrätystavan testaamiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Tasa-arvoneutraali ja avoin hanke kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Tämä ei ole ensisijainen tavoite hankkeessa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Tämä ei ole ensisijainen tavoite hankkeessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 9 | 9 |
| Ympäristöosaamisen lisääminen liittyy hankkeen tavoitteisiin. | ||
MuoviSampo -sovellus: digitaalinen materiaaliputki kiertotalouden toimijoille -hankkeessa luotiin
uudenlainen muovinkierrätyksen arvoketju, jota testattiin käytännössä. Hankkeessa luotu arvoketju
on sovellettavissa myös muihin jätejakeisiin.
Hanke perustuu Soinin 4H yhdistyksen vuonna 2018 kehittämään panttiperustaiseen
muovinkierrätysjärjestelmään, MuoviSampoon. MuoviSammon ajatuksena oli, että pantti voisi
motivoida kuluttajia pakkausmuovin palautukseen. Soinin 4H yhdistys on aiemmassa kokeilussaan
todennut, että järjestelmä voisi toimia, kunhan sitä kehitetään automaattisemmaksi huomioiden
koko kierrätysketjun toimijat. Tässä hankkeessa MuoviSampo -konseptia nykyaikaistettiin ottamalla
huomioon se, ettei keräysmuovin saatavuus itsessään ole enää rajoittava tekijä
muovinkierrätyksen tehostamisessa ja se, ettei sekalaisena kerätyn muovijätteen arvo ole siinä
määrin kilpailukykyinen, että panttijärjestelmä liitettynä suoraa nykyiseen
muovinkierrätysjärjestelmään olisi perusteltu. Panttijärjestelmää voisi kuitenkin hyödyntää uusien
arvoketjujen mahdollistajana. Hankkeessa luodussa arvoketjussa kuluttaja palauttaa puhdasta ja
valmiiksi lajiteltua helposti hyötykäytettävää muovia kierrätyspisteelle saaden siitä massaan
perustuvan pantin, joka tallentuu kuluttajan käyttämään verkkosovellukseen. Kuluttaja voi
myöhemmin lunastaa panttinsa yhteistyökaupasta. Pantti voidaan korvata kaupalle joko muovin
hyötykäyttävän yrityksen toimesta tai kierrätyspisteen toimintaa ylläpitävän yrityksen toimesta.
Kierrätyspisteen muovi kuljetetaan paikalliselle muovia hyötykäyttävälle yritykselle, jolla on muovin
murskain. Yritys hyötykäyttää muovin tuotannossaan. Uusiomuovituote on sitten valmis myyntiin.
Tässä hankkeessa kehitettiin edelleen Soinin 4H yhdistyksen alkuperäisideaa MuoviSampo -
sovelluksesta, joka toimi pantin tallennustapana kierrätyspisteen ja kaupan välillä. Vanhan
sovelluksen idean pohjalta luotiin uudenlainen kuluttajille valmiimpi verkkosovellus. Pantin
tallennukseen ja lunastukseen liittyvien toiminnallisuuksien lisäksi sovellukseen lisättiin pelillistäviä
ominaisuuksia, kuten hiilijalanjälkilaskuri ja laskuri siitä, miten monta esimerkkituotetta palautetusta
muovimäärästä voidaan valmistaa. Sovellusta ja MuoviSampo -konseptia testattiin käytännössä
kuluttajille suunnatuissa muovinkeräyspiloteissa. Pilotit järjestettiin Soinissa, Kauhavalla ja
Kurikassa ja ne kestivät kullakin paikkakunnalla noin kuukauden. Keräyksiin sai palauttaa kovaa
pakkauspolypropeeni muovia ja siitä sai 0,50 €/kg pantin. Tuotu polypropeeni punnittiin
punnituspisteellä ja pantti tallennettiin sovellukseen itsepalveluna. Kerätty muovin punnittiin ja
analysoitiin keräysten jälkeen ja käyttökelpoisesta osasta valmistettiin jätevaunun sankoja
Lapualaisen Mever Oy:n toimesta. Noin 90 % kerätystä muovista oli kovaa
polypropeenipakkausmuovia. Teknistaloudellisessa tarkastelussa todettiin muovinkeräysastioiden
koon ja kierrätyspisteen ja hyötykäyttäjän välisen etäisyyden ratkaisevan toiminnan
taloudellisuuden. Pilottikokeiden keräysmäärien perusteella kooltaan sopiviksi arvioituja
keräysastioita käyttämällä arvioitiin kierrätyspisteen kannattavan, kun se on alle 20 km matkan
päässä materiaaleja hyötykäyttävästä yrityksestä. Suuremmissa asutuskeskittymissä matka voisi
olla pidempikin. Vaikka kerätyn muovin puhtausaste oli suuri, tarvitaan silti jälkilajittelua
Viranomainen on merkinnyt hankkeen esimerkkihankkeeksi