|
|
|
Hankekoodi: A75906
Hankkeen nimi: Biokaasun hyödyntämismahdollisuudet Pohjanmaalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Vaasan Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0209599-8
Jakeluosoite: Wolffintie 34
Puhelinnumero: +358294498000
Postinumero: 65200
Postitoimipaikka: Vaasa
WWW-osoite: http://www.univaasa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karita Luokkanen-Rabetino
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkija, Projektivastaava
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358294498183
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ilmakehästä, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla sekä jätemäärän vähentäminen ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- kierrätystavoitteissa. Biokaasu on merkittävässä roolissa näiden tavoitteiden saavuttamiselle. Biokaasun hyödyntäminen Suomessa on kuitenkin vielä vähäistä ja voidaankin todeta, että biokaasumarkkinat ja markkinoiden toiminnan mahdollistava infrastruktuuri ovat vasta kehittymässä. Biokaasun hyödyntämisen lisäämiseen liittyykin monia kysymyksiä ja epävarmuustekijöitä, jotka hidastavat biokaasun tuotantovolyymin lisäämistä ja biokaason käytön kasvua. Yhtenä näistä voidaan mainita biokaasun nesteytetykseen liittyvät teknistaloudelliset haasteet. Jotta biokaasun hyödyntäminen lähtisi merkittävään kasvuun, on kehitys- ja investointipäätöksiä hidastavia epävarmuustekijöitä, esteitä, pullonkauloja ja reunaehtoja pystyttävä ymmärtämään, lieventämään ja poistamaan. Tässä hankkeessa tuotetaan uutta tietoa näihin kysymyksiin ja epävarmuustekijöihin liittyen. Hankkeen kokonaisvaltaisena päämääränä on lisätä uutta osaamista ja luoda edellytyksiä biokaasuliiketoiminnalle ja biokaasun käytön lisäämiselle teknistaloudellisten selvitysten, mittausten ja yhteisten toimintamallien luomisen kautta.
Hankkeen toteutuksesta vastaa Vaasan yliopisto ja sen toteutusaika on 1.3.2020-28.2.2022.
Hankkeen tavoitteena on:
1) selvittää, millaiset edellytykset Vaasan seudulla on luoda uutta alueellista infrastruktuuria nesteytetylle biokaasulle,
2) todentaa biokaasun liikennepolttoainekäytön ympäristöystävällisyys mittaamalla metaanipäästöjä biokaasubusseissa ja tutkimalla biokaasukäyttöisen raskaan kaluston kestävyyttä ja huoltotarpeita,
3) selvittää biokaasun teknistaloudelliset hyödyntämismahdollisuudet alueen teollisuuden ja korkeakoulujen tutkimus- ja koetoiminnassa, kasvihuoneissa ja paikallisissa energiajärjestelmissä tmateriaalikiertoihin liittyen,
4) luoda yhteiset toimintamallit biokaasuliiketoimintaverkostossa eri toimijoiden välille sekä
5) kehittää biokaasualan osaamista Pohjanmaalla sekä lisätä osaajien määrää.
Biokaasun tuottajat, tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä engergia-alan yritykset.
Hankkeen välilliseen kohderyhmään kuuluvat alueellisesta vähähiilisyysstrategiasta vastaavat kaupungit ja kunnat sekä kuntien kehittämisyhtiöt. Lisäksi hankkeen tulokset ovat tärkeitä tutkimuksessa ja energia-alan opetuksessa ja koulutuksessa, jolloin välillisinä kohderyhminä ovat myös eriasteiset tutkimus- ja opetuslaitokset.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 251 228
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 239 031
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 296 035
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 281 808
Maakunnat: Pohjanmaa
Seutukunnat: Jakobstadsregionen, Kyrönmaan, Vaasan, Sydösterbottens kustregion
Kunnat: Uusikaarlepyy, Pietarsaari, Vöyri, Laihia, Kaskinen, Pedersören kunta, Mustasaari, Kruunupyy, Kristiinankaupunki, Isokyrö, Vaasa, Luoto, Maalahti, Närpiö, Korsnäs
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 6 |
| Hanke edistää kiertotalouteen perustuvien toiminta- mallien kehitystä ja käyttöönottoa energian tuotannossa ja käytössä. Tämä vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja tehostaa materiaalien hyödyntämistä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 6 | 6 |
| Hanke edistää vähähiiliseen biokiertotalouteen perustuvien ratkaisujen ja toimintamallien kehitystä ja käyttöönottoa. Vähähiilisessä taloudessa fossiilisten pottoaineiden käyttö on minimoitu ja ilmastonmuutosta aiheuttavia kasvihuonekaasuja vähennetään. Hankkeessa kartoitetaan biokaasuketjun mahdollisia ongelmakohtia ja parhaita toimintatapoja ilmaston- muutoksen hillinnän näkökulmasta. Paikallisen energiantuotannon lisääminen tuo ilmastosäästöjä myös logistiikan järkeistämisen kautta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää ruokatuotannon hiilijalanjäljen pienentämistä kasvihuoneiden energiatehokkuutta parantamalla ja vähentämällä käytetyn energian hiilidioksidipäästöjä. Näin ollen ympäröivän ekosysteemin biodiversiteetin köyhtyminen hidastuu. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 6 |
| Hanke edistää biokaasun käyttöä raskasliikenteessä ja meriliikenteessä sekä teollisuuden energiakäytössä. Kasvihuonekaasuvähennyksen lisäksi biokaasun käyttö vähentää paikallisia ilman epäpuhtauksia, | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 3 |
| Hankkeessa edistetään biokaasun käytön lisäämistä liikennepolttoaineena myös meriliikenteen osalta. Se vaikuttaa meriliikenteen hiilidioksidipäästöjä vähentämistä, mikä edesauttaa Merenkurkun herkän biodiversiteetin säilymistä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 8 | 8 |
| Hanke edistää kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen ja toimintamallien, mm. sivuvirtojen hyödyntämisen, kehitystä ja käyttöönottoa. Tämä vähentää neitseel- listen materiaalien käyttöä energiantuotannossa. Samalla jätteiden määrä vähenee merkittävästi ja materiaalien käyttö tehostuu. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 8 | 8 |
| Hanke edistää biokaasun käytön lisääntymistä liiken- teessä ja teollisuuden energiakäytössä. Biokaasu valmistetaan biohajoavasta jätteestä, joten se on aidosti (100 %:sti) uusiutuva polttoaine. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Paikallisesti tuotetun uusiutuvan energian käyttöön- otto vaikuttaa positiivisesti aluetalouteen, moni- puolistaa energialähteitä, luo uusia liiketoiminta- mahdollisuuksia ja tukee työllisyyttä. Kansantalouden näkökulmasta biokaasuntuotanto lisää omavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Biokaasun käyttämisen kasvu monipuolistaa eritoten maaseuden elinkeinorakennetta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Biokaasuosaaminen lisääntyy välittömästi ja koulutuksen kautta, koska tutkimusmateriaalia hyödynnetään opetuksessa. Koulutuksessa pyritään lisäämään energia-alalla toimivien ryhmien monimuotoisuutta ja sitä kautta innovaatiotoiminnan rikastumista. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 6 |
| Hanke edistää kestävää liikennettä tukevaa infra- struktuuria. Tavoitteena on lisätä biometaanin käyttöä erityisesti raskasliikenteessä, joka tuottaa vuosittain 40 % liikennesektorin päästöistä. Biokaasun käyttö busseissa ja jäteautoissa parantaa asumisympäristön ilmanlaatua ja kohentaa näin liikkumisympäristön puhtautta ja miellyttävyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 5 |
| Paikallisen bioenergian tuotannon mukanaan tuomat työllistymismahdollisuudet, yksilön terveyden sekä ympäristön ja ympäristön terveyden parantuminen ja seudun houkuttelevuuden lisääntyminen parantavat yhteisön elämän laatua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Tasa-arvo käsitetään toimijoiden monimuotoisuuden lisäämisenä. Tällä tarkoitetaan naisten ja kulttuurivähemmistöjen osuuksien lisäämistä energia-alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa pyritään lisäämään energia-alalla toimivien ryhmien monimuotoisuutta ja sitä kautta innovaatiotoiminnan rikastumista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 6 | 6 |
| Puhdas kaupunki-ilma vähentää eroosio- ja korroosioilmiöitä ja parantaa kulttuuriympäristön säilymistä. Vähähiilisyyden lisääminen Merenkurkussa ja maaseudulla edistää kulttuuriympäristön säilymistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Ympäristöosaaminen lisääntyy merkittävästi, kun uusiutuvasta polttoaineesta saadaan huomattavasti lisätietoa ja osaamista hyödynnetään laajasti myös koulutuksessa. Tiedonsiirto yrityksiin kasvattaa liiketoiminnan kehittämisen valmiuksia. | ||
Kasvihuonepäästöjen vähentäminen ilmakehästä, fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvilla polttoaineilla sekä jätemäärän vähentäminen ovat keskeisessä roolissa EU:n ilmasto- ja kierrätystavoitteissa. Biokaasulla on keskeinen rooli näiden tavoitteiden saavuttamisessa. Biokaasun hyödyntäminen Suomessa on kuitenkin sen potentiaaliin nähden vielä vähäistä, ja biokaasumarkkinat ja markkinoiden toiminnan mahdollistava infrastruktuuri ovat vasta kehittymässä. Jotta biokaasun hyödyntäminen lähtisi merkittävään kasvuun, on kehitys- ja investointipäätöksiä hidastavia epävarmuustekijöitä, esteitä, pullonkauloja ja reunaehtoja pystyttävä ymmärtämään, lieventämään ja poistamaan.
Hankkeen yleisenä tavoitteena oli rakentaa uutta tietoa ja tukea pohjanmaalaisten toimijoiden siirtymistä vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen yhteiskuntaan biokaasuliiketoimintaan liittyen teknistaloudellisten selvitysten, mittausten ja yhteisten toimintamallien kautta. Hankkeen toteutuksesta vastasi Vaasan yliopisto ja sen toteutusaika oli 1.3.2020-30.9.2022. Hankkeen tärkeimmät tulokset olivat:
Investoinnit biokaasun nesteyttämiseen ja/tai alueelliseen biokaasuputkeen nähtiin merkittävinä askelina uusien biokaasun käyttäjien tavoittamiseksi. Hankkeessa tuotettiin teknistaloudellinen selvitys pieneen mittakaavaan soveltuvista nesteytysteknologioista sekä arvioitiin Pohjanmaalle toteutettavan biokaasuputken toteutettavuutta ja kustannuksia.
Hankkeessa tehdyt päästömittaukset vahvistivat biokaasun ympäristöystävällisyyden liikenteen polttoaineena. Biokaasukäyttöisten kaupunkibussien todellisen ajon päästömittaukset ja well-to-wheels analyysi osoittivat, että siirtymällä dieselistä biometaaniin kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää jopa 90 %. Lisäksi hankkeessa tutkittiin raskaan kaluston kestävyyttä ja huollon tarpeita biokaasukäytössä. Ajoneuvojen huoltohistorioissa ei havaittu käytettyyn polttoaineeseen yhdistettävissä olevia vikaantumisia.
Hankkeessa tutkittiin myös teollisuusyritysten ja paikallisen energiasektorin mahdollisuuksia siirtyä toiminnassaan uusiutuvan biokaasun käyttöön. Selvitys kattaa mm. biokaasun saatavuuteen sekä kaasun hintaan ja sen ennakoituun kehitykseen liittyviä näkökohtia. Todettiin, että fossiilisten polttoaineiden hintojen noustessa uusiutuvien energialähteiden odotetaan tulevan yhä kilpailukykyisemmiksi fossiilisten polttoaineiden kanssa. Tapaustutkimuksissa kartoitettiin biokaasun saatavuuden lisäksi mm. varastointivaihtoehtoja, tekniikkaan liittyviä muutostarpeita sekä muutostöiden aiheuttamia kustannuksia. Myös kaasukäyttöön liittyvää lainsäädäntöä ja lupamenettelyitä selvitettiin.
Hankkeessa tutkittiin lisäksi kasvihuoneiden jätemateriaalin hyödyntämistä biometaanin tuotantoon. Vaikka kasvihuoneteollisuuden kasvijätteillä on potentiaalia biometaanin tuotantoon, ne eivät yksin riitä merkittävästi lisäämään biokaasun tuotantoa alueella. Biokaasua voidaan kuitenkin hyödyntää kasvihuoneiden omassa energiantuotannossa. Vaikka suuri osa kasvihuoneteollisuuden lämpöenergiasta tuotetaan jo uusiutuvalla energialla, voitaisiin sähkön ja lämmön yhteistuotannolla myös osa kasvihuoneiden sähkönkäytöstä kattaa biokaasulla. Biokaasun jalostuksesta syntyvää hiilidioksidia voitaisiin hyödyntää kasvihuoneiden hiililannoitteena.
Vuoropuhelumekanismien luomiseksi ja biokaasun käyttöä edistävien yhteisten toimintamallien kehittämiseksi järjestettiin kolme työpajaa. Työpajoihin kutsuttiin eri sektoreiden toimijoita; biokaasun tuottajia, alueellisia päätöksentekijöitä, kehittämisyhtiöiden edustajia, mahdollisia uusia käyttäjiä kuten raskaan liikenteen toimijoita, energiayhtiöiden, ELY-keskuksen sekä etujärjestöjen edustajia.
Työpajojen, haastatteluiden, kirjallisuuden ja hankkeessa tehtyjen teknistaloudellisten selvitysten ja nykytila-analyysin pohjalta luotiin kolme skenaariota biokaasuliiketoiminnan kehittämiseksi alueella. Biokaasuratkaisujen tulevaisuuden suunta Pohjanmaalla on kuitenkin edelleen epäselvä mm. lainsäädäntöongelmien ja suurten investointien vuoksi. Riittävällä tuella biokaasusektorin voidaan odottaa kasvavan huomattavasti. Kiinnostus biokaasun tuotannon ja jakelun kasvattamiseen Pohjanmaalla on kuitenkin suuri. Niin suuret teolliset toimijat kuin pienet yritykset ja yksityiset käyttäjät (henkilöautot) ovat yhä kiinnostuneempia biokaasun käyttöön, joten aika toimia on nyt!
Hankkeen lopputuloksena esitettiin yhteinen toimintamalli havainnollistamaan halutun muutoksen aikaansaamiseksi tarvittavia toimijoita ja toimintoja. Pohjanmaan yhteinen toimintamalli osoittaa, että nykyisten biokaasutoimijoiden, paikallisen teollisuuden, kuntien, paikallisten kehittämisyhtiöiden sekä sijoittajien välisen yhteistyön tiivistäminen mahdollistaisi vahvan liittouman ja auttaisi välttämään tarpeettomat haasteet seuraavissa vaiheissa.