|
|
|
Hankekoodi: A75891
Hankkeen nimi: Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.10.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tapio Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2660009-8
Jakeluosoite: Maistraatinportti 4 A
Puhelinnumero: +358294 32 6000
Postinumero: 00240
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.tapio.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Samuli Joensuu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtava vesiensuojelun asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35840 534 1043
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Metsäteollisuuden investoinnit tulevat kasvattamaan Pohjois-Suomen metsien käyttöä. Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa suopuustojen osuus puuston kokonaistilavuudesta on huomattavan suuri. Samalla suurin osa Suomen suopuustojen hakkuusuunnitteesta kohdistuu Pohjois-Pohjanmaan maakunnan alueelle. Maakunnan suometsien käytön tehostaminen tulee toteuttaa ilman, että vesistökuormitus lisääntyy. Samalla on pystyttävä tehostamaan hiilensidontaa ja hillitsemään ilmastonmuutosta.
Turvemaiden metsätalous kuormittaa vesistöjä. Merkittävyyttä lisäävät kuormituksen pitkäaikaisuus ja kohdistuminen pääosin herkimpiin latvavesiin, joihin kohdistuva kuormitus on muilta osin vähäistä. Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on luokiteltu yhdeksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Kiintoaineen ja siihen sitoutuneiden ravinteiden kuormitus on voimakkainta ja pitkäaikaisinta alueilla, joilla ojien pohjamaalaji on hienoa kivennäismaa-ainesta, ja joilla ojien perkuu on ulottunut turpeen alapuoliseen kivennäismaahan saakka. Ojitusten seurauksena turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa myös ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Muutokset valumavesien laadussa vaikuttavat voimakkaasti vastaanottavien vesistöjen tilaan. Turpeen hajoamisen tehostuminen nostaa samalla myös ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vaikka ojitus vähentää hiilidioksidia voimakkaamman kasvihuonekaasun, metaanin vapautumista turpeesta ilmakehään, on metsäojitettu suo arvioitu parhaimmillaankin metaanineutraaliksi. Ojista metaania vapautuu edelleen, ja sillä saattaa olla merkittävä vaikutus kuivatusalan hiilitaseeseen.
Vesistökuormitusta ja kasvihuonekaasupäästöjä voitaisiin vähentää välttämällä kivennäismaan paljastavien ojien kaivua ja perkaamalla ainoastaan puuston kasvulle välttämättömät ojat. Puuston kasvulle sopivaksi kuivatustilaksi on arvioitu loppukesän keskimääräisillä sääolosuhteilla 30-40 cm syvyydellä oleva pohjavedenpinnan taso, jolloin puusto ei kärsi liiasta kosteudesta ja hapettomista olosuhteista. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä. Metaanipäästöt alkavat nousta merkittävästi vasta vedenpinnan noustessa 10-20 cm etäisyydelle maanpinnasta.
Luonnonvarakeskuksessa kehitetyllä SUSI-suosimulaattorilla pystytään mallintamaan ojien perkauksen vaikutusta turvemaiden puuston kasvuun. Ojien syventäminen vaikuttaa pohjavedenpinnan tasoon, turpeen maatumiseen ja lisää ravinteiden saatavuutta ja sitä kautta puuston kasvua. Nykyisten metsänhoidon suositusten mukainen ojasyvyys on paksuturpeisilla aloilla 80-110 cm. Simulointien perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Sitä syvemmillä ojilla saatava lisähyöty on vähäinen.
Työkaluja ja menetelmiä turvemaiden metsien käytön vesistö- ja ilmastovaikutusten torjuntaan (TurVI)-hankkeen tavoitteena on selvittää perusteet puuston kasvulle riittävän ojasyvyyden määrittämiseen ja kohdekohtaisesti soveltuvien ojasyvyyksien toteuttamiseen, jotta vesistökuormitusta voidaan vähentää ja kasvihuonekaasujen vapautumista hillitä. Hankkeen toisena tavoitteena on edistää käytännön toimijoiden osaamista tehokkaimmiksi todettujen vesiensuojelumenetelmien hyödyntämisessä.
Hanke toteutetaan kahdella Pudasjärvelle sijoittuvalla käytännön pilottikohteella, joilla testataan eri syvyisten ojien vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon, valumavesien laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen toimenpiteet toteutetaan neljässä työpaketissa. Työpaketissa yksi arvioidaan ja toteutetaan suosimulaattorin pohjalta Metsähallituksen ja Tornator Oyj:n maille perustettaville pilottikohteille kohdekohtaisesti soveltuvimmat ojitussyvyydet ja seurataan niiden vaikutusta pohjavedenpinnan tasoon. Hankkeen pilottikohteille toteutetaan myös kohdekohtaisesti niitä parhaiten palvelevat vesiensuojeluratkaisut. Työpaketissa kaksi tehostetaan kuivatushankkeiden vesiensuojelua arvioimalla, miten kuivatusalueiden viereisiä suo- ja turvemaa-alueita voitaisiin hyödyntää vesistökuormituksen vähentämisessä. Tarkastelussa ovat erityisesti pintavalutuskentät, virtaamansäätöpadot sekä lampimaiset vesiensuojelukosteikot. Tarkastelussa huomioidaan potentiaalisten vedenohjauskohteiden mahdolliset suojeluarvot. Työpaketissa kolme seurataan eri syvyisten ojien vaikutusta valumaveden laatuun ja kasvihuonekaasujen vapautumiseen. Hankkeen tulosten perusteella suosimulaattori täydennetään sisältämään arviot eri syvyisten ojien vesistökuormituksesta ja metaanipäästöistä. Työpaketissa neljä kootaan hankkeen tulosten perusteella käytännön toimintaa palvelevat työohje, jonka avulla voidaan kohdekohtaisesti arvioida soveltuvimmat ojitussyvyydet ja tehokkaimmat vesiensuojelurakenteet. Hankkeen tulokset viestitään ja koulutetaan metsätaloustoimijoiden käyttöön.
TurVI-hankkeessa kehitetään menetelmiä, joiden avulla voidaan torjua turvemaiden metsien käytön vesistökuormitushaittoja, ja ehkäistä turpeen hajoamisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. Hankkeen tuloksena ojasuunnittelijat ja urakoitsijat osaavat hyödyntää simulointien tuloksia ojasuunnittelun ja toteutuksen tukena ja osaavat määrittää kohdekohtaisesti puuston kasvulle optimaalisen ojitussyvyyden. Hankkeen avulla toimijoiden tietoisuus vesistöhaittojen torjumisen tärkeydestä ja kohdekohtaisesti käyttökelpoisimmista vesiensuojelumenetelmistä lisääntyy ja parhaiden käyttökelpoisten vesiensuojelurakenteiden hyödyntäminen yleistyy. Hankkeen tulokset tuottavat arvokasta taustatietoa metsänhoidon suosituksia ja niiden seuraavaa päivitystä varten.
Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat Pohjois-Pohjanmaan alueen metsäammattilaiset ja urakoitsijat, jotka tekevät työssään vesiensuojelun suunnittelua ja toteutusta.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat kunta- ja maakunta- ja valtakunnan tason vesienhoidon asiantuntijat, suunnittelijat ja viranomaistahot, maakunnan metsäopetus ja metsänomistajat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 376 584
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 362 097
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 438 612
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 421 738
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan, Oulun, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Oulu, Reisjärvi, Muhos, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Taivalkoski, Utajärvi, Lumijoki, Siikalatva, Kärsämäki, Kempele, Kuusamo, Pyhäntä, Vaala, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on edistää turvemaiden vastuullista talouskäyttöä. Hanke luo edellytyksiä suometsänhoidon vesistökuormituksen vähentämiseksi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 8 |
| Hankkeen yhtenä tavoitteena on turvemaiden metsätalouden hiilidioksidipäästöjen hillintä ja ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvien rankkasateiden aiheuttamien huuhtoumien ehkäisy vähentämällä turpeen maatumisesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 7 |
| Hankkeessa kehitettävät toimintatavat vaikuttavat suoraan ja välillisesti vastaanottavien vesien tilaan ja sitä kautta myös eliöstöön. Hankkeessa edistetään Pohjois-Pohjanmaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä ja siihen perustuvien elinkeinojen, kuten metsätalouden kehittämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 6 |
| Hankkeen päätavoitteita ovat metsätalouden valumavesiä vastaanottavien vesien tilan suojeleminen ja turvemaiden metsätalouden kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen. Hankkeessa tehdään ohjeistus kitu- ja joutomaiden hyödyntämiseksi metsätalouden valumavesien käsittelyssä. Ohjeistuksessa huomioidaan myös riskit pohjavesille. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Hankkeessa ei toimita Natura 2000-kohteella, mutta kitu- ja joutomaakohteille perustettavien vesiensuojelurakenteiden ohjeistuksessa otetaan huomioon Natura 2000-ohjelman kohteet. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeessa pyritään välttämään turhaa kulutushyödykkeiden käyttöä. Hankkeessa tuotettu materiaali tuotetaan pääasiassa sähköisessä muodossa, jolloin voidaan välttää turhaa paperijätettä. Jätteet kierrätetään asianmukaisesti. Kokouksiin järjestetään etäyhteysmahdollisuudet. Maasto ym. käynnit pyritään järjestämään yhteiskyydityksillä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hankkeella edistetään uusiutuvan metsäbiomassan ympäristön kannalta kestävää tuotantoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Hankkeella tuetaan paikallisen elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä kehittämällä metsäbiomassan ympäristön kannalta kestävää tuotantoa. Kestävämpien menetelmien kehittämisen ja hyväksyttävämpien toimintatapojen edistämisen avulla voidaaan välillisesti vaikuttaa työllistymismahdollisuuksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke tuottaa uutta tietoa vesistöjen ja ilmaston kannalta kestävästä metsänhoidosta sekä ojitussyvyyden vaikutuksesta turvemetsien vesistö- ja ilmastopäästöihin. Hankkeessa tuotetaan ohjeistus kitu- ja joutomaiden hyödyntämisestä metsätalouden valumavesien käsittelyssä. Hankkeessa kehitetään Susi-suosimulaattoria. Hankkeessa luodaan vuorovaikutusta metsätaloustoimijoiden ja tutkimuslaitosten välille. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 2 |
| Hankkeen ohjausryhmän kokouksiin, työkokouksiin, viranomaistyöpajaan sekä loppuseminaariin on mahdollista osallistua etäyhteydellä matkustamisen välttämiseksi. Hankkeen maastokäyntejä yhdistellään mahdollisuuksien mukaan muiden hankkeiden maastokäyntien kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 4 |
| Hanke edistää välillisesti metsäluonnonvarojen kestävää käyttöä ja alueellisen elinkeinoelämän kestävää kehittymistä. Lisäksi hanke edistää hyvinvointia alueella parantamalla valumavesien laatua ja siten vastaanottavien vesistöjen tilaa ja virkistyskäyttöarvoa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Hanke on sukupuolineutraali. Vaikuttaa jossain määrin kun tasa-arvo ymmärretään laajemmin. Silloin lasketaan mukaan alueella asuvien ihmisten oikeus puhtaaseen ympäristöön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 1 |
| Hanke tukee harvaan asuttujen alueiden elinkeinoja ja ympäristönsuojelua. Hanke pyrki tuottamaan uutta tutkimustietoa helposti lähestyttävässä muodossa eri sidosryhmille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Hanke edistää ympäristönsuojelua, joka vaikuttaa välillisesti myös luonnon- ja kulttuurimaisemaan vesistöjen äärellä. Matalampien ojien kaivaminen vaikuttaa metsätalousmaisemaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä ympäristöosaamista uutta tietoa tuottamalla ja lisätä metsätaloustoimijoiden ympäristöosaamista ja -tietoisuutta ojitusten aiheuttaman vesistökuormituksen ja ilmastovaikutusten vähentämiseksi. | ||
Ojien kunnostamisen aiheuttama kiintoainekuormitus on yksi merkittävimmistä metsätaloustoimenpiteiden päästöistä. Ojitusten seurauksena myös turpeen hajoaminen voimistuu, mikä kasvattaa ravinteiden ja orgaanisen hiilen huuhtoutumista valumavesiin. Turpeen hajoaminen nostaa ilmakehään vapautuvan hiilidioksidin määrää. Vaikka ojitus vähentää metaanin vapautumista turpeesta ilmakehään, on metsäojitettu suo arvioitu parhaimmillaankin metaanineutraaliksi.
Nykyisten metsänhoidon suositusten mukainen ojasyvyys on paksuturpeisilla aloilla 80─110 cm. Itä-Suomen yliopistossa, Luonnonvarakeskuksessa ja Helsingin yliopistossa kehitetyn SUSI-suosimulaattorin mallinnustulosten perusteella suurin osa puuston kasvuvasteesta syntyy, kun ojaa syvennetään 30 cm:stä 60 cm:iin. Maltillisella, puuston kasvulle optimaalisella vedenpinnan nostolla voitaisiin vähentää sekä ojitusten aiheuttamaa vesistökuormitusta että hiilidioksidipäästöä aiheuttamatta samalla suurta metaanipäästöä.
Hankkeessa kunnostettiin kahdella Pudasjärvelle sijoittuvalla käytännön kohteella ojia: yleisesti käytettyyn 90 cm syvyyteen ja tavanomaista matalampaan 60 senttimetrin syvyyteen. Vuosien 2021–23 aikana seurat-tiin eri syvyisten ojien vaikutusta pohjaveden pinnan tasoon, kasvihuonekaasupäästöihin, vesistökuormitukseen sekä ojien kehittymiseen. Tulosten perusteella tavanomaista ojasyvyyttä matalammilla ojilla saavutettiin puuston kasvulle suotuisa pohjaveden pinnan taso. Samalla myös hiilidioksidipäästöt ja vesien ravinne- ja kiintoainekuormitus laskivat. Metaanipäästöt olivat matalamman ojasyvyyden alueilta jonkin verran suuremmat, mutta erot olivat pieniä.
Hankkeen mittaustulosten avulla kehitettiin SUSI-suosimulaattoria, jonka avulla voidaan mallintaa erilaisten metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksia puuston kasvuun sekä toimien ilmasto- ja vesistövaikutuksia. Mallinnetut tulokset tukevat havaintoja 60 cm syvien ojien koealueiden pienemmästä vesistökuormituksesta sekä hiilidioksidipäästöistä verrattuna 90 cm ojien koealueisiin.
Virtalansuon ojitusalueelle rakennettiin ojitusalueelta tulevan kuormituksen ehkäisemiseksi ja pidättämiseksi virtaamansäätöpato laskeutusaltaan yhteyteen sekä johdettiin vettä kahdelle kaivutöiden yhteydessä perustetulle pintavalutuskentälle. Pintavalutuskentistä toinen perustettiin ojitusalueen läheisyydessä olevalle ojittamattomalle suolle ja toinen heikkotuottoiselle vanhalle ojitusalueelle. Molempien pintavalutuskenttien puhdistustulosten perusteella kentät ovat pidättäneet hyvin kiintoainesta ja ravinteita. Ojittamattoman kentän ravinteiden pidätystulokset ovat olleet jonkin verran ojitettua parempia. Seurannan perusteella virtaamansäätöpato ei pidättänyt kiintoainehuuhtoutumia. Se sopiikin paremmin käytettäväksi karkearakenteisille maille.
Hankkeessa kehitettiin vesiensuojelurakenteiden suunnittelua entistä paremmin huomioimaan käytettävien rakenteiden ja kohdealueiden ominaisuudet. Lisäksi hankkeessa saatuja tuloksia päivitettiin Metsänhoidon suosituksiin, joiden kautta hankkeen tulokset päätyvät myös käytäntöön.
Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Tapio, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus ja Suomen metsä-keskus. Muita yhteistyötahoja ovat Metsähallitus Metsätalous Oy, Tornator Oyj, Koneyrittäjien liitto, Maa- ja metsätalousministeriö, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Hanke alkoi maaliskuussa 2020 ja se päättyi lokakuussa 2023. Hankkeen rahoitti Euroopan aluekehitysrahasto EAKR 80 % (376 584 €) hankkeen kokonaisrahoituksesta. Hankkeen kokonaisbudjetti oli 470 735 €. Hanketta on rahoittanut myös maa- ja metsätalousministeriö.