|
|
|
Hankekoodi: A75856
Hankkeen nimi: Materiaalianalyysin, käytönaikaisen kunnonseurannan ja tekoälyn hyödyntäminen teollisessa kiertotaloudessa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.3.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627 (Yliopistonranta 1)
Puhelinnumero: 02 94 45 1111
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Laura Tomppo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja, SIB Labs
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 355 2541
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeessa kehitetään ainetta rikkomattomia ja hajottavia menetelmiä esimerkiksi raaka-aineiden, koneenosien tai tuotteiden analysoimiseksi. Menetelmiä voidaan hyödyntää materiaalien työstämisen, käytönaikaisen kuormituksen, vaurioanalyysien ja laaduntarkkailun tueksi eri vaiheissa materiaalien elinkaarta. Hankkeessa saavutettavan tietomäärän avulla luodaan tekoälyä soveltavia työkaluja haluttujen määreiden arviointiin.
Konkreettisia tavoitteita ja toimenpiteitä ovat mm.
- hyödyntää oppilaitosten erikoismenetelmiä teollisuuden materiaalianalyyseissä (ml. vauriot, laaduntarkkailu)
- tehdä haasteellisia materiaalitestauksia ja -analyysejä teollisuuden kohteisiin
- kehittää uusia mittausteknologioita teolliseen kunnonseurantaan
- kehittää digitaalisia työkaluja (ennakointityökalut, mallinnus) rakenneanalyysiin, kuormituskäyttäytymiseen ja kestävyyden arviointiin
- edistää välitöntä tiedonsiirtoa oppilaitosten ja yritysten välillä
Toimenpiteiden avulla edistetään ja nopeutetaan yritysten tuotekehitystyötä, sekä vahvistetaan yritysten osaamista, laaduntarkkailua ja kustannustehokkuutta. Lopulta toiminnalla edistetään yritysten TKI-toimintaa, kilpailukykyä ja osaamista.
Hankkeen toimista ja tuloksista hyötyvät erityisesti kone- ja materiaaliteknologian alalla toimivat alueelliset yritykset ja uutta informaatiota tarvitsevat asiantuntijat ja organisaatiot, joille voidaan tuottaa ajanmukaista tietoa ja tarjota ratkaisuja toimintansa kehittämiseen. Toteuttavien organisaatioiden asiantuntijat (ml. ammattimiehet, lehtorit, tutkijat) saavuttavat välittömästi teollisuuden tarpeita ja ratkaisevat niitä hankkeessa, jonka pohjalta edistetään entistä aktiivisempaa vuorovaikutusta jatkossa (= oppilaitosten vaikuttavuus).
Välillisesti alueen korkeakoulu- ja ammattiopisto-opiskelijat hyötyvät hankkeessa saavutettua ajanmukaista osaamista ja tietotaitoa yritysten kehittämiskohteista, sillä toteuttajina ovat kone- ja materiaaliteknologian opetuksesta ja tutkimuksesta vastaavat asiantuntijat alueelta. Siten osaamisensiirtoa tapahtuu menetelmien soveltamisena oppilaitosten opetuksessa, opinnäytetöissä ja toiminnan kehittämisessä. Tämä mahdollistaa entistä laajemman yhteistyön oppilaitosten ja yritysten kanssa jatkossa.
Jo yksin toteuttajien yhteistyökumppaneina on kymmeniä yrityksiä, jotka hyötyvät välillisesti hankkeessa kehitetystä osaamisesta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 440 265
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 427 991
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 530 952
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 517 418
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Kuopio, Suonenjoki, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Materiaalitehokkuus lisääntyy hankkeessa kehitettävän teknologian myötä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Materiaalitehokkuus lisääntyy hankkeessa kehitettävän teknologian myötä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei lähtökohtaisesti vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei lähtökohtaisesti vaikutuksia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Materiaalitehokkuus ja kiertotalouden teollinen soveltaminen lisääntyvät hankkeen toiminnan myötä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Kehitämme kilpailukykyä lisääviä prosesseja ja osaamista alueen yritysten kanssa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 3 |
| Osaamiseen pohjautuvia palveluja ja asiantuntijuutta kehitetään hankkeessa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Alueellinen hyvinvointi kytkeytyy yritysten kilpailukykyyn. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Naisten asema digitalisoituvassa teollisuudessa paranee. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
| Digitaaliset valmiudet erilaisista taustoista olevilla nuorilla mahdollistavat tasavertaista oppimista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Raaka-aineiden tehokas käyttö. | ||
Erityisesti valmistavassa teollisuudessa materiaalehin liittyvä asiantuntemus on keskeisessä roolissa kilpailukyvyn kannalta. Tämän hankkeen strategisina tavoitteina oli mm. kehittää alueen toimijoiden materiaaliasiantuntemusta ja -tehokkuutta teollisessa yhteistyössä, edistää digitaalisten työkalujen käyttöä kone- ja materiaaliteknologian yritysten tarpeissa sekä lisätä välitöntä osaamisensiirtoa oppilaitosten ja alueen yritysten kesken. Konkreettisina toimenpiteinä hankkeessa kehitettiin ainetta rikkomattomia ja rikkovia menetelmiä esimerkiksi raaka-aineiden, koneenosien tai tuotteiden analysoimiseksi. Lisäksi monipuolisia analysointimenetelmiä hyödynnettiin materiaalien työstämisen, käytönaikaisen kuormituksen, vaurioanalyysien ja laaduntarkkailun tukena eri vaiheissa materiaalien elinkaarta. Hankkeessa kerätyn ja muutoin saatavilla olevan laajan tietomäärän avulla pilotoitiin tekoälyä soveltavia työkaluja haluttujen määreiden arviointiin.
Hankkeen aikana hyödynnettiin oppilaitosten erikoismenetelmiä teollisuuden materiaalianalyyseissä (ml. vauriot, laaduntarkkailu) ja tehtiin haasteellisia materiaalitestauksia ja -analyysejä teollisuuden kohteisiin. Lisäksi kehitettiin uusia mittausteknologioita teolliseen kunnonseurantaan ja digitaalisia työkaluja kestävyyden arviointiin. Kokeellisen toiminnan ja pilottitapausten kautta edistettiin aktiivista yhteistyötä ja välitöntä tiedonsiirtoa oppilaitosten ja yritysten välillä.
Hankkeen avulla tuettiin ja edistettiin yritysten tuotekehitystyötä sekä vahvistettiin yritysten osaamista, laadunvalvontaa ja kustannustehokkuutta. Oppilaitoksissa vahvistui osaaminen elinkeinoelämän ajankohtaisiin materiaalihaasteisiin liittyen ja tätä osaamista tullaan siirtämään myös opetukseen. Hankkeen myötä yhteistyö, osaaminen ja osaamisen siirto alueen oppilaitosten ja yritysten välillä kasvoi. Yhteisvaikutuksena hanke tulee pitkällä aikavälillä tukemaan alueen elinkeinoelämän kilpailukykyä ja älykästä erikoistumista laajemminkin.