|
|
|
Hankekoodi: A75834
Hankkeen nimi: Paikkatietoon ja luontoarvoihin perustuva pienvesien suojavyöhykkeiden suunnittelu (GIS-SUS)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Suomen ympäristökeskus
Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen
Y-tunnus: 0996189-5
Jakeluosoite: PL 413
Puhelinnumero: 0295251000
Postinumero: 90014
Postitoimipaikka: Oulun yliopisto
WWW-osoite: http://www.ymparisto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Heikki Mykrä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Erikoistutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 29 5251436
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tämän hankkeen tavoitteena on testata viime vuosina käyttöön tulleista laser-keilausaineistoista johdettujen paikkatietoaineistojen soveltuvuutta metsien käytön suunnitteluun pienvesien läheisyydessä, painottaen luontoarvojen sekä taloudellisten arvojen yhteensovittamista. Hankkeessa testattavia Laser-keilausaineistoista johdettuja paikkatietoaineistoja ovat kosteusindeksit ja RUSLE2015-eroosiokartat, joiden tietoja tarkastellaan yhdessä Suomen metsäkeskuksen metsävaratietojen sekä Metsähallituksen vastaavien tietojen kanssa. Maastossa tehtävien mittausten sekä aineistojen analysoinnin tuloksena tuotetaan aineistojen tulkinta- ja soveltamisohje sisältäen kuvauksen paikkatietoaineistojen soveltuvuudesta, käyttökohteista ja rajoituksista metsien käsittelyn suunnittelussa pienvesien läheisyydessä. Luontoarvoihin perustuva suunnittelu mahdollistaa vesistöjen suojelun ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteensovittamisen niin, että luonnon monimuotoisuuden suojelun ja metsänhoidon tavoitteet voidaan huomioida aiempaa paremmin. Työtä voidaan mahdollisesti hyödyntää myös ennallistamistoimien suunnittelussa. Kosteusindeksin sekä maastotietokannan uoma-aineiston avulla voidaan lisäksi löytää muuttuneita, monimuotoisuuden kannalta potentiaalisesti arvokkaita noroja. Tällöin norojen lähiympäristöt voidaan rajata ja käsitellä siten, että luontoarvojen säilyminen ja kehittyminen on mahdollista.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat metsänomistajat ja metsänhoidon suunnittelusta vastaavien organisaatioiden henkilökunta. Varsinaisia kohderyhmiä ovat lisäksi teollisuuden puunhankinnasta vastaavat tahot sekä metsänkäsittelyn ohjeistuksia laativat organisaatiot. Myös metsäalan koulutusorganisaatiot ja luonnonsuojelujärjestöt kuuluvat hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin. Hankkeessa tuotetut työkalut hyödyttävät myös valvovia viranomaisia ja päättäjiä alueellisessa suunnittelussa ja valvonnassa.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat metsätalouden toimijat kuten metsäkoneen kuljettajat. Välillisiin kohderyhmiin kuuluvat myös metsätalouteen ja muuhun maankäyttöön liittyviä töitä tekevät suunnitteluviranomaiset ja konsulttitoimistot. Matkailu- ja muut luontoon toimintansa perustuvat yrittäjät ovat myös tärkeitä hankkeen välillisiä kohderyhmiä. Luonnonhoidollinen metsätalous parantaa myös metsien virkistyskäyttöä ja siten myös paikalliset asukkaat välillisesti hyötyvät hankkeesta. Rantametsät ovat tärkeitä elinympäristöjä riistalle ja monille harvinaisille ja vaateliaille lajeille. Pienvesistä tavataan usein vaelluskalojen paikallisia ja vaeltavia kantoja, joten pienvesien paremmalla huomioimisella luodaan edellytyksiä kalakantojen hoidolle ja niiden elinympäristöjen kunnostamiselle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 312 208
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 299 083
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 390 261
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 373 855
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Koillismaan
Kunnat: Taivalkoski, Pudasjärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Hanke vaikuttaa välillisesti ympäristön tilaan ja edistää siten luonnon monimuotoisuuden säilymistä rantametsissä ja pienvesissä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 8 |
| Rantametsien tila on keskeinen ilmastonmuutoksen vesistövaikutusten kannalta. Maailmalla on yleistymässä käsitys siitä, että pienvesien ja niiden eliöyhteisöjen suojelussa tulevaisuudessa keskeisessä asemassa ovat varjostuksen säilyttäminen ja toisaalta lajien levinnän mahdollistaminen rantavyöhykkeen viherkäytäviä pitkin. Rantametsien luonnonhoidollisella metsätaloudella näihin tavoitteisiin on mahdollista päästä. Tavoite on keskeinen myös Suomen biotalousstrategian kannalta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Rantametsät ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta avainhabitaatteja. Rantametsät ja pienvedet ovat lisäksi vuorovaikutteisia ekosysteemejä. Muutokset maalla heijastuvat välittömästi vesieliöstössä ja viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että muutokset vesieliöstössä ja hydrologiassa vaikuttavat myös maaympäristössä. Hankkeen päätavoite on näiden yhteyksien parempi huomioiminen metsätaloudessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 7 |
| Hanke vaikuttaa positiivisesti pinta- ja pohjavesien laatuun, sillä tavoitteena on vähentää metsätaloudesta johtuvaa vesistökuormitusta. Pinta- ja pohjavesien purkautumisalueisiin perustuvat toimenpide- ja suojelusuositukset ylläpitävät luontaisia hydrologisia prosesseja ja vaikuttavat siten positiivisesti pienvesien vesitalouteen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 2 |
| Hanke ei toimi Natura-alueella, mutta lopputuotteina syntyviä työkaluja voidaan käyttää alueilla olevien vesistöjen luontoarvojen potentiaalin kartoittamiseen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei ole kosketuspintaa jätteiden käyttöön. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Hanke edistää kestävää metsätaloutta ja siten myös uusiutuvien energianlähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Hankkeella luodaan elinkeinomahdollisuuksia etenkin luontomatkailuun keskittyville pk-yrityksille. Työpajoissa voidaan vaikuttaa suoraan niiihin osallistuvien yritysten toimintatapoihin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 3 |
| Hankkeessa lisätään luonnonsuojelun ja metsänhoidon vuorovaikutusta. Hanke lisää metsien virkistyskäyttömahdollisuuksia ja henkistä hyvinvointia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Hankkeessa testattavan menetelmän perusteella on mahdollista myöhemmin kehittää työkalu, joka merkittävästi vähentää maastokartoituksia ja muita suojeluun ja metsänhoitoon liittyviä maastokäyntejä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 5 |
| Hankke edistää luonnonvarojen vastuullista käyttöä ja sitä kautta saatavaa hyvinvointia. Hankkeen tavoitteena on lisätä metsäluonnon tuntemusta ja edistää vesiensuojelua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 2 | 7 |
| Hankkeella lisää hankeorgaanisaatioiden ja metsäalan ammattilaisten ympäristöosaamista. | ||
Hankkeessa testattiin laserkeilausaineistoista johdettujen paikkatietoaineistojen soveltuvuutta pienvesien suojavyöhykkeiden rajaamiseen Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevien purojen ranta-alueilla. Pääasiallisena aineistona oli topografinen kosteusindeksi (DTW), joka ilmaisee maanpinnan korkeuseroa suhteessa pohjaveden pintaan ja siten maan suhteellisia kosteusolosuhteita. Lisäksi tarkasteltiin maaperän eroosioriskistä kertovaa karttaa ja siitä johdettuja retentio- ja massatasekarttoja, joiden avulla voidaan tarkastella kiintoaineen pidättymistä ja kulkeutumisen reittejä. Suojavyöhykkeen rajaamiseen soveltuvia kosteusindeksin raja-arvoja selvitettiin viiden puron ranta-alueilla tehtyjen kasvillisuusinventointien avulla. Suojavyöhykkeiden raja-arvot mallinnettiin lisäksi koneoppimisalgoritmin avulla ja suojavyöhykevaihtoehtoihin sisällytettiin myös maaperän eroosioherkkyyteen perustuva rajaus. Rajattujen suoja-vyöhykkeiden taloudellisia vaikutuksia selvitettiin suojavyöhykerajauksiin jäävän puuston arvon perusteella. Taloudellisiin tarkasteluihin sisällytettiin myös harvennus- ja poimintahakkuut mahdollisina metsän käsittelyinä. Tutkimuspurot luokiteltiin lisäksi suojeluluokkiin Siniset tavoitteet -työkalun avulla. Metsänomistajien näkemyksiä rantametsien suojelusta kartoitettiin 15 281 Pohjois-Pohjanmaa-laiselle metsänomistajalle lähetetyn kyselyn avulla.
Kosteusindeksi selitti kasvilajiston vaihtelua hyvin ja indeksin raja-arvon (0,5 metriä) perusteella voitiin rajata rannan monimuotoisimmat kosteat kasvupaikat kattava suojavyöhyke. Tällä vyöhykkeellä kasvilajistossa oli useita kostealle kasvupaikalle ominaisia lajeja, joita ei juurikaan tavattu kuivemmilta vyöhykkeiltä. Myös koneoppimismenetelmän perusteella kosteusindeksi oli ylivoimaisesti tärkein kasvilajiston vaihtelun selittäjä, minkä lisäksi kosteusindeksi vastasi mitattua maankosteutta suhteellisen hyvin, etenkin jos maalaji oli turvemaata. Kosteusindeksiin perustuvat suojavyöhykkeet olivat pinta-alaltaan laajempia verrattuna 15 metriä leveään tasalevyiseen suojavyöhykkeeseen, mutta hehtaarikohtainen puuston arvo oli kosteusindeksiin perustuvilla vyöhykkeillä alhaisempi verrattuna tasalevyisiin vyöhykkeisiin. Harvennus- ja poimintahakkuilla saatiin alennettua suojavyöhykkeelle jäävän puuston arvoa, mutta hakkuumahdollisuudet vaihtelivat paljon purojen välillä. Eroosioherkkien alueiden huomioiminen suojavyöhykkeissä kasvatti pinta-alaa huomattavasti, koska alueet eivät sijainneet aivan puron välittömässä läheisyydessä. Näillä alueilla maanmuokkauksen huolellinen suunnittelu ja kiintoaineen kulkeutumisreittien huomioiminen olisi tärkeää. Eroosioherkille alueille voisi esimerkiksi sijoittaa säästöpuuryhmiä rantametsän ja vesistöjen sedimentaation ehkäisemiseksi. Paikkatietoaineistoja tarkastelemalla voidaan ennustaa luontoarvojen esiintymistä, mutta niiden toteaminen vaatii maastotarkasteluja. Siniset tavoitteet -työkalun mukainen inventointi soveltuu tähän hyvin ja menetelmän avulla voidaan helposti tunnistaa erityistä huomiota vaativat kohteet. Vaihtelevan levyiset suojavyöhykkeet kiinnostivat metsänomistajia laajasti. Vastauksissa tuotiin selvästi esiin tarve joustaville, tapauskohtaisille suojelumenetelmille ja monipuoliselle metsäneuvonnalle. Kosteusindeksiin perustuvat vyöhykkeet ja näillä mahdollisesti tehtävät poimintahakkuut todennäköisesti vastaavat parhaiten useimpien metsänomistajien toiveita.