|
|
|
Hankekoodi: A75742
Hankkeen nimi: Kestävän energiankäytön, materiaalitehokkuuden ja ilmaston seudullinen toimintasuunnitelma
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Navitas Kehitys Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0775736-4
Jakeluosoite: Wredenkatu 2, PL1
Puhelinnumero: 0407202401
Postinumero: 78201
Postitoimipaikka: VARKAUS
WWW-osoite: http://www.navitas.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Anneli Kokkonen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405127901
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Savon kunnissa (Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki, Varkaus, Siilinjärvi, Iisalmi, Lapinlahti ja Kiuruvesi) on herännyt kiinnostus tehdä yhdessä seudulliset ja kuntakohtaiset ilmasto-ohjelmat, joissa asetetaan tavoitteet alueen ilmastotyölle. Hankkeen tarkoituksena on laatia ko. alueille kuntakohtaiset ilmaston toimintasuunnitelmat, jossa asetetaan konkreettiset toimenpiteet ilmastotavotteisiin pääsemiseksi sekä mittarit niiden seuraamiselle. Hankkeessa valmistellaan mittareita sekä luodaan yhteinen toimintatapa seurata ilmastovaikutuksia. Tavoitteena on seurata kuntien energia- ja materiaalitehokkuutta sekä ilmastopäästöjen vähentämiseen tähtäävien toimien taloudellisuutta ja vaikuttavuutta.
Hankkeen kärkiteemoja ovat 1) energiansäästö, uusiutuvien energiamuotojen lisääminen kunnissa sekä liikkumisen uudet ratkaisut alueella ja 2) kierrätyksen ja materiaalitehokkuuden parantaminen alueella sekä erilaiset pilotoinnit uusien kierrätyspalveluiden saamiseksi ja kierrätyksen tehostamiseksi alueella.
Hankkeella pyritään lisäämään seudullista yhteistyötä niin kuntien, yritysten, yhteistöjen ja muiden organsaatioiden välillä. Seudullisen yhteistyön lisäämisellä pyritään ympäristöhyötyjen lisäksi hakemaan alueille elinvoimaa ja postiivista pito- ja vetovoimaa.
Hankkeen kohderyhmä ovat Keski-Savon kunnat Joroinen, Leppävirta Pieksämäki ja Varkaus sekä Siilinjärvi ja näiden kuntien eri organisaatiot, liikelaitokset ja konserniyhtiöt. Ylä-Savon osalta kunnat Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi ja Vieremä sekä näiden kuntien organisaatiot, liikelaitokset ja konserniyhtiöt. Lisäksi Siilinjärven kunta, kuntaorganisaatioit, liikelaitokset ja konserniyhtiöt.
Välillisenä kohderyhmänä ovat kuntien asukkaat, kunnissa toimivat yritykset, yhteisöt ja muut organisaatiot. Osa välillistä hyötyä saavista organisaatiosta toteuttavat esim. kiertotalouden mukaista liiketoimintaa, mutta tarkoituksena on tuoda kiertotalousliiketoiminta myös näkyväksi mahdollisuudeksi muillekin toimijoille. Välillisenä hyötyjänä ovat alueen pk-yritykset tulevaisuuden palveluntuottajina kunnille vähähiilisyyteen tähtäävissä toimissa ja palveluissa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 582 536
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 566 606
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 776 714
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 756 860
Maakunnat: Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Pieksämäen
Kunnat: Pieksämäki, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Joroinen, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Hankkeen toimintojen kautta kuntaorganisaation toimintatapoja muutetaan kohti kestävämpää kehitystä ja luonnonvarojen parempaa ja tehokkaampaa käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
| Hankkeessa tehdään seuduille omat ilmasto-ohjelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi. Samalla kuntakohtaisissa ohjelmissa varaudutaan ilmastonmuutoksen tuomiin riskeihin ja pyritään vähentämään alueellisesti riskien toteutumista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 5 |
| Hankkeessa ei varsinaisesti ole toimia luonnonmonimuitoisuuden lisäämiseksi tai turvaamiseksi, mutta tehokkaammalla materiaalikäytöllä, kierrättämisen tehostamisella ja energiatehokkuudella pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia kasvillisuudelle, eliöille ja luonnon monimuotoisuudelle. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 9 |
| Seutujen ilmasto-ohjelmilla pyritään vähentämään alueen ilmastopäästöjä mahdollisimman tehokkaasti. Lisäksi selvitetään biomassojen hyötykäyttöä mm. liikennebiokaasuksi ja kierrätyslannotteiden/ ravinteiden hyödyntämiseksi. Pohjavesien suojelutoimet ja riskiä pohjavesien pilaantumiselle pienennetään. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoranaisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 7 |
| Materiaalien hyötykäyttöä lisätään, jätteiden kierrätystä ja lajittelua pyritään parantamaan ja tuomaan hyvät käytänteet muualta Suomesta myös seutukunnille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 7 |
| Edistetään uusiutuvan energian käyttöä kiinteistöissä, energiantuotannossa ja liikenteessä. Selvitetään mahdollisuuksia hajautettuun energiantuotantoon alueella, selvitetään energiaomavaraisia yritysalueita ja kaupunkikohteita. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 4 |
| Pyritään lisäämään kiertotalousliiketoimintaa alueella luomalla mm. julkista kysyntää kiertotalousliiketoiminnan mukaisille tuotteille ja palveluille. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Etsitään digialustoja ja palvelumalleja kuntein käyttöön. Lisätään digitaalista osamista ja mahdollisuuksia kunnissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 6 |
| Etsitään seutukunnille yhteisiä liikkumisen muotoja turvaamaan työssäkäyntiliikkumista julkisella liikenteellä ja yhteiskäyttöautoilla/ kimppakyydeillä. Kehitetään kevyttä liikennettä kuntataajamissa. Tarkastellaan vaihtoehtoisten käyttövoimien mahdollisuuksien lisäämistä . | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Tiedottamalla ja viestinnällä pyritään lisäämään hyvinvointia alueilla sekä alueiden pito- ja vetovoimaa. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hanke sukupuolineutraali, kuntaorganisaatioissa on sekä naisia että miehiä edustettuna. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Kuntalaisia pyritään osallistamaan ilmastoasioiden ja resirssiviisauden huomioimiseen omissa arkiteoissaan. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Rakennettu kulttuuriympäristö tulee huomioida suunniteltaessa erilaisia rakennuksiin liittyviä toimintoja. Kulttuuriympäristöt, puistot, virkistyalueet ja viheralueet huomioidaan tarpeen mukaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Ympäristöosaamista pyritään lisäämään kunnissa aloittamalla ekotukihenkilötoiminta ja etsimällä kunnista ilmastoagentteja kertomaan arjen omista ympäristöteoistaan. Opastusta ja neuvontaa tehdään sekä kuntalaisille, että kohdennetusti esim. koululaisille. | ||
KESTO -hankkeen päätavoitteena oli laatia yhdeksään kuntaan (Iisalmi, Lapinlahti, Kiuruvesi, Vieremä, Siilinjärvi, Joroinen, Leppävirta, Pieksämäki ja Varkaus) kuntakohtaiset ilmastosuunnitelmat sekä Ylä- Savon ja Keski-Savon seuduille seudulliset ilmasto-ohjelmat. Ilmastotavoitteessa onnistuttiin ja kaikkiin kuntiin sekä seuduille on laadittu ilmasto-ohjelmat ja kunnat ovat hyväksyneet ohjelmat kunnavaltuustoissa. KESTO -hanke on ollut aktiivisesti mukana myö smaakunaallisessa ilmastotyössä osallistumalla maakunnan ilmastotiekartan laadinnan työpajoihin, foorumeihin, aamakahvitilaisuuksiin sekä ilmastohanketreffeille.
Hankkeen aikana on toteutettu kahdeksaa eri kokeilua, jotka liittyivät vähähiiliseen liikkumiseen, materiaalikiertojen parantamiseen sekä ruokahävikin vähentämiseen. Kokeilut olivat pääasiassaonnistuneita ja toivat uusia toimintamalleja kuntien käyttöön.
Ilmastovietsintää on pyritty tekemään aktiivisesti. Ilmastotyöstä on viestitty monikanavaisesti. Samaan aikaan on välitetty hyviä käytänteitä kuntiin. Ilmastoviestintää on tehty yhteistyössä maakunnallisen ilmastohankkeen HIMA:n kanssa.