|
|
|
Hankekoodi: A75611
Hankkeen nimi: Valmistavan teollisuuden pk-yrityksien kansainvälistymistä vauhdittavan toimintamallin kehittäminen
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.10.2019 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: CLOVER FACTORY OY
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 2690206-1
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 34
Puhelinnumero: 0509185001
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Parviainen Panu
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaha
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0509185001
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomalaisella konepajateollisuudella ja siihen liittyvällä valmistusketjulla on haasteita kaupallistaa uusia tuotteita ja palveluita erityisesti konservatiivisilla toimialoilla, joissa monimutkaiset toimituskokonaisuudet ovat tyypillisiä. Haastavimpia ovat tuotteet, joiden testaamiseen ja toimivuuden todentamiseen tarvitaan useampi laite-tai ratkaisutoimittaja. Hankkeessa kehitetään kansainvälisten verkostojen johtamiseen perustuvaa uutta toimintatapaa uusien tuotteiden kaupallistamiseen. Hankkeesta saatava uutuusarvo näkyy suomalaisesta konepajateollisuudesta ja siihen liittyvästä valmistusketjusta syntyneiden tuotteiden kaupallistumisena.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 35 800
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 34 800
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 35 800
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 34 800
Maakunnat: Etelä-Karjala
Seutukunnat: Lappeenrannan
Kunnat: Lappeenranta
Jakeluosoite: Skinnarilankatu 34
Postinumero: 53850
Postitoimipaikka: LAPPEENRANTA
Suunniteltu: 6, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Uusilla innovatiivisilla vedenkäsittely- ja energiantuotantoteknologioilla pitkässä juoksussa merkittävä positiivinen vaikutus ympäristöön liittyviin näkökulmiin niin osaamisen kuin toimintatapojen kehittymisen näkökulmasta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Clover Factory Oy on tutkinut 30 kpl valmistavan teollisuuden yrityksiä koneenrakennus- ja puutuoteteollisuudessa. Välittömänä tuloksena on hankkeen aikana kehitetty analyysimenetelmä. Kyseessä on matriisitaulukko, joka täytetään yhdessä keskustellen tutkittavan yrityksen kanssa. Yritys saa maksuttomasti arvion mm. digitaalisuustasosta, liiketoiminnan kasvumahdollisuusksista sekä ehdotukset vaihtoehtoisista tavoista viedä kehitystoimintaa uusien tuoteideoiden osalta eteenpäin. Matriisitaulukon ja ylipäätänsä kehitetetyn analyysimenetelmän vaikutukset ovat merkittäviä konservatiivisella toimialalla, jossa kamppaillaan digitalisaatioasteen nostossa. Yrityksillä ei ole vielä olemassa digitaalisuusstrategiaa ja tähän haetaan ratkaisuja. Matriisi antaa yritykselle valmiuksia arvioida mm. automatisoinnin mahdollisuuksia tuotannossa, ostotoiminnassa, päivittäisessä johtamisessa sekä myynnissä. Tutkimusotannalla pystyttiin osoittamaan, että digitaalisuusaste korreloi suoraan liikevoitto-%:n kanssa. Esim. kahdella tutkimukseen osallistuneella yrityksellä liikevoittoprosentit olivat 5,2% ja 7,5%. Molemmilla yrityksillä on saman tyyppinen tuotanto mutta toisella on korkeampi digitalisaatioaste, mikä näkyy suoraan parempana kannattavuuttena. Toteutimme osan tutkimuksesta yhteistyössä VTT:n kanssa ja poikkeuksetta korkeampi digitalisaatioaste näkyy parempana kannattavuutena.