|
|
|
Hankekoodi: A75563
Hankkeen nimi: RobIoT
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä OSAO
Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos
Y-tunnus: 0992445-3
Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6
Puhelinnumero: 040 1415 141
Postinumero: 90220
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.osao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Janne Lyly
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505119430
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tieto- ja tietoliikennetekniikan ala kehittyy nopeasti. Koulutuksen tulee pystyä vastaamaan muuttuvan työelämän tarpeisiin. Kaksi ajankohtaista, myös Pohjois-Pohjanmaan aluekehityksen kannalta keskeistä, teemaa ovat Internet of Things (IoT) sekä hyvinvointiteknologia. Toisaalta teemat myös limittyvät toisiinsa; IoT näkyy yhä enemmän myös hyvinvointiteknologia-alalla. Alan muutos näkyy siinä, että Pohjois-Pohjanmaan, ja erityisesti Oulun, talousalueelle syntyy jatkuvasti uusia alan yrityksiä.
Jotta voidaan toteuttaa työelämän tarpeita vastaavaa tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusta, oppilaitoksen nykyisiä oppimisympäristöjä tulee päivittää. Oppilaitoksen tulee yhdessä yritysten kanssa selvittää, millaisia laitteita ja järjestelmiä opetuksessa tulisi olla käytössä. Hankkeessa toteutettavat OSAOn laitehankinnat sisältävät hyvinvointiteknologiaan liittyvät palvelurobotit ja turvavalvontalaitteet sekä IoT-alustan, joka yhdistää koneet ja laitteet pilveen. Ilman hankkeessa toteutettavia laitehankintoja, oppilaitos ei voi tarjota työelämän tarpeita vastaavia lyhyt- ja pitkäkestoisia IoT ja hyvinvointiteknologian koulutuksia ja toisaalta kehittää alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeitä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia työelämän tarvitsemassa mittakaavassa. Päivittämällä oppilaitoksen oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi demo-oppimisympäristöiksi, niitä voidaan tarjota myös yritysten testikäyttöön, mikä mahdollistaa oppilaitoksen ja yritysten yhteiset projektit.
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa alueen yritysten, ammattiopiston ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankkeen tavoitteena on selvittää, millaisia oppimisympäristöjä alueen muilla oppilaitoksilla on. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa OSAOn laiteinvestoinnit niin, että ne avaavat uusia mahdollisuuksia oppilaitosten yhteiskäyttöön sekä demo-oppimisympäristön tuotteistamiseen yritysten testausympäristöksi. Hankkeessa luodaan toimintamalli oppilaitos-yritysyhteistyön toteuttamiseen. Suunnitellaan, miten oppimisympäristö tuotteistetaan ja miten sitä markkinoidaan alueen yrityksille.
Hankkeen tuloksena alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy. Hankkeen välillisenä tuloksena alueen kasvupotentiaalia omaavat yritykset saavat työntekijöitä, joilla on uusin IoT ja hyvinvointiteknologia -osaaminen ja oppilaitos voi tarjota yritysten henkilöstölle niiden tarvitsemaa täydennyskoulutusta, mikä parantaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä.
Hankkeen kohderyhmänä on alueen eri toimialojen pk-yritykset, jotka ovat kiinnostuneet hyödyntämään tai jo hyödyntävät toiminnassaan IoT:ta ja/tai hyvinvointiteknologiaa.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on ammattiopiston opiskelijat sekä yritysten henkilöstö, joka tarvitsee täydennyskoulutusta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 149 079
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 149 071
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 212 970
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 212 958
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Liminka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| IoT, pilvipalvelut, hyvinvointiteknologia, hoivarobotit ja muut uudet teknologiat muuttavat toimintatapoja, palveluita sekä yritysten ja kansalaisten arkea. Älykkäät laitteet ja niiden kautta saatava analytiikka mahdollistavat aivan uudenlaisia toimintatapoja ja vähentävät matkustamista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| IoT, pilvipalvelut ja erilaiset sensoriratkaisut vähentävät huoltokäyntejä ja tuovat esim.uusia etädiagnostiikan mahdollisuuksia. IoT:n avulla voidaan edistää myös erilaisia energiatehokkuutta lisääviä ratkaisuja. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| IoT:n mahdollistamien uusien toimintatapojen avulla voidaan vaikuttaa energiatehokkuuteen ja päästöjen vähentämiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 1 | 1 |
| Uusien teknologioiden käyttöönoton kautta voidaan vaikuttaa materiaalien tehokkaampaan hyödyntämiseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 9 |
| Hanke on suunniteltu alueen yritysten osaamistarpeiden perusteella. Terveys- ja hyvinvointialan sekä muiden alojen nopea kasvu ja murros on tuonut esiin alueen yritysten uudet osaamistarpeet, jotka näkyvät terveysteknologialaitteiden sekä muiden IoT laitteiden asennus, testaus ja ylläpito osaamisen puuttumisena. Yritysten kasvua, uusien teknologioiden käyttöönottoa ja innovaatiotoiminnan kehittymistä alueella edesauttaa, että yrityksiin on saatavilla myös ammatillisen koulutuksen osaajia, jotka ovat opinnoissaan perehtyneet hyvinvointiteknologiaan ja IoT -ratkaisuihin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 5 |
| IoT mahdollistaa täysin uudenlaisten palveluiden kehittämisen ja käyttöönoton. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Uusien teknologioiden käyttöönotto mahdollistaa esimerkiksi etävalvonnan, etäohjauksen ja etädiagnostiikan, mikä vähentää liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 5 |
| IoT ja hyvinvointiteknologia edistävät hyvinvointia. Uusien teknologioiden avulla voidaan tarjota palveluita ja laitteita apua tarvitseville. Hyvinvointiteknologian avulla voidaan tukea esimerkiksi kotona elämistä mahdollisimman pitkään. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 5 |
| IoT ja hyvinvointiteknologia synnyttävät uusia työpaikkoja perinteisten toimialojen rajapinnoille. Sosiaali- ja terveysalan sekä teknologian koulutuksen yhdistämisellä miesvaltaiselle alalle voidaan houkutella hakemaan sellaisia naisia, jotka eivät välttämättä muuten olisi kiinnostuneita perinteisestä tieto- ja tietoliikennetekniikasta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| IoT ja hyvinvointiteknologia mahdollistavat uusien palveluiden toteuttamisen, joilla voidaan esimerkiksi mahdollistaa palveluita myös harvaan asutuille alueille sekä tukea kotona elämistä mahdollisimman pitkään. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikutusta. | ||
Tieto- ja tietoliikennetekniikan ala kehittyy nopeasti. Koulutuksen tulee pystyä vastaamaan muuttuvan nopeasti muuttuvan työelämän tarpeisiin. Kaksi ajankohtaista, myös Pohjois-Pohjanmaan aluekehityksen kannalta keskeistä, teemaa ovat Internet of Things (IoT) sekä hyvinvointiteknologia. Toisaalta teemat myös limittyvät toisiinsa; IoT näkyy yhä enemmän myös hyvinvointiteknologia-alalla. Alan muutos näkyy siinä, että Pohjois-Pohjanmaan, ja erityisesti Oulun, talousalueelle syntyy jatkuvasti uusia alan yrityksiä.
Jotta voidaan toteuttaa työelämän tarpeita vastaavaa tieto- ja tietoliikennetekniikan koulutusta, oppilaitoksen nykyisiä oppimisympäristöjä tulee päivittää. Oppilaitoksen tulee yhdessä yritysten kanssa selvittää, millaisia laitteita ja järjestelmiä opetuksessa tulisi olla käytössä. Hankkeessa toteutettavat OSAOn laitehankinnat sisältävät hyvinvointiteknologiaan liittyvät palvelurobotit ja turvavalvontalaitteet sekä IoT-alustan, joka yhdistää koneet ja laitteet pilveen. Ilman hankkeessa toteutettavia laitehankintoja, oppilaitos ei voi tarjota työelämän tarpeita vastaavia lyhyt- ja pitkäkestoisia IoT ja hyvinvointiteknologian koulutuksia ja toisaalta kehittää alueen elinkeinoelämän kannalta tärkeitä paikallisesti tarjottavia tutkinnon osia. Päivittämällä oppilaitokseen oppimisympäristöjä työelämän tarpeita vastaaviksi demo-oppimisympäristöiksi, niitä voidaan tarjota myös yritysten testikäyttöön, mikä mahdollistaa oppilaitoksen ja yritysten yhteiset projektit.
Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa alueen yritysten, ammattiopiston ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankkeen toisena tavoitteena oli selvittää, millaisia oppimisympäristöjä alueen muilla oppilaitoksilla on. Hankkeen kolmantena tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa OSAOn laiteinvestoinnit niin, että ne avaavat uusia mahdollisuuksia oppilaitosten yhteiskäyttöön sekä demo-oppimisympäristön tuotteistamiseen yritysten testausympäristöksi. Hankkeessa luodaan toimintamalli oppilaitos-yritysyhteistyön toteuttamiseen. Suunnitellaan, miten oppimisympäristö tuotteistetaan ja miten sitä markkinoidaan alueen yrityksille.
Hankkeen tuloksena alueen oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyi. Hankkeen välillisenä tuloksena alueen kasvupotentiaalia omaavat yritykset saavat työntekijöitä, joilla on uusin IoT ja hyvinvointiteknologia -osaaminen ja oppilaitos voi tarjota yritysten henkilöstölle niiden tarvitsemaa täydennyskoulutusta, mikä parantaa alueen pk-yritysten kilpailukykyä.