|
|
|
Hankekoodi: A75562
Hankkeen nimi: CircLab - Ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 28.2.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Iin Micropolis Oy
Organisaatiotyyppi: Mikroyritys
Y-tunnus: 1093409-3
Jakeluosoite: Piisilta, 1
Puhelinnumero: 0407514318
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: II
WWW-osoite: http://www.greenpolis.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Johanna Kutuniva
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0403519208
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
CircLab - ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö
Iihin rakennetaan ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö CircLab. CircLabissa voidaan toteuttaa eri demonstraatioita uusien kiertotalousratkaisujen kehittämiseksi yrityksille, kunnille ja yhteisöille. Ympäristössä tehdään tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa. Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö ja alan yritykset ovat kiinteästi mukana toteutuksessa.
CircLab on uusi T&K-ympäristö, johon rakennetaan ja siellä demonstroidaan uusia teknologiaratkaisuja teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen nestemäisenä lannoitteena, mikrolevien viljelyteknologiaa sekä bioteknisiä vesienkäsittelyratkaisuja.
Mikrolevästä kosmetiikkaa ja superfoodia
Teollisuuden sivuvirroista CircLabissa voidaan tuottaa ravinnerikkaita nestemäisiä lannoitteita mikrolevän ja puhtaan ruoan tuotantoon. Tästä hyötyvät niin kalanviljely-, bioenergia-, panimo- kuin selluteollisuuskin. Mikrolevän tuotantoteknologian avulla puolestaan voidaan hyödyntää hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa bioteknisiä vedenkäsittelyratkaisuja. Käytännössä tämä koskettaa kala- ja eläinrehuja, elintarvike- ja kosmetiikkatuotteita sekä lääke- ja ravitsemustuotteita kuten superfoodia. Mikrolevästä voidaan näin jalostaa uusia tuotteita ja toisaalta mikroleväviljelyllä voidaan puhdistaa teollisuuden vesiä.
Oulun yliopiston vesitutkimuksen osaamisen kautta ympäristössä voidaan puhdistaa vesiä mikrolevien avulla sekä tutkia arvokkaiden komponenttien talteenottoa teollisuuden sivu- ja jätevirroista. CircLabissa yliopisto suunnittelee ja toteuttaa etenkin teollisuusvesien mikroleväpilotointeja.
CircLab:ssa kehitetään myös osaamista sekä uusia kiertotalouden palvelumalleja ja luodaan maakuntaan ravinteiden kierrätyksen klusteri. Kiertotalous tukee maakunnan työtä vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi. Ii on Suomen paras kasvihuonekaasupäästöjen vähentäjä ja saavuttanut merkittävää aluetaloudellista hyötyä ilmastotyöllään. Kiertotalouden CircLab palvelee samaa toimintaperiaatetta: ilmastopositiivisella T&K-työllä teollisuuksien sivuvirroista voidaan kehittää kuluerän ja jätteen sijasta arvokas tuotekomponentti.
Hankkeen kohderyhmään kuuluu:
- Teollisuus, jossa syntyy ravinnepitoisia sivuvirtoja, esim. kalanjalostus ja panimoteollisuus, kaivosteollisuus sekä sellu- ja paperiteollisuus; sivuvirtojen biologisella käsittelyllä saadaan tuotettua nestemäisiä lannoitteita
- Kalanviljelijät; mikrolevätuotannolla kalarehua
- Eläintenkasvattajat; mikrolevätuotannolla eläinrehua
- Elintarviketeollisuus: leviä voidaan hyödyntää lisäaineina, emulgointiaineissa, sakeutusaineissa ja makeisissa
- Kosmetiikkateollisuus; leviä voidaan hyödyntää voiteissa ihon kollageenin aktivoimisessa
- Lääketeollisuus
- Kasvien viljelijät; uusia lannoitteita ja viljelyteknologioita (hydroviljely)
- Kiertotalouden uudet yritykset, jotka tuottavat uusia lannoite- ja levävalmisteita
- Tutkimuslaitokset: demonstraatioympäristö teollisuusmittakaavan kokeiluille ja tutkimukselle, erikoistuminen
- Kiinteistöyhtiö Iilaakso Oy: Aiemmin rakennettujen laboratorio- ja tuotantotilojen uudelleenkäyttö
Mikrolevät kiinnostavat tuotteina etenkin niiden sisältämien proteiinien (60 %), vitamiinien (B1, B12), terveysvaikutteisten rasvahappojen (Omega -3) ja pigmenttien vuoksi. Levistä Chlorellaa ja Spirulinaa löytyy jo elintarvikekauppojen hyllyiltä, lähinnä lisäravinteina. Useat kaupalliset yritykset myyvät leviä jauheina, puristeina ja kapseleina. WHO:n (World health organization) mukaan levät ovat yksi parhaista `superfoodeista` ja NASA:n mukaan levien ravitsemuksen kannalta ne ovat hyviä avaruusmatkoilla. (Tikka 2012)
Tulevaisuuden mikroleväsovelluksissa suurimmat hyödyt nähdään kala- ja eläinrehun tuotannossa. Jos levät kasvatetaan teollisuuden tai maatalouden sivuvirroista, on se veden ja kemiallisten ravinneliuosten käyttöön verrattuna myös taloudellisempaa. (Nokkonen 2017) Samalla maankäytön muutokset ovat yksi suurimmista rehun- ja ruoantuotannon ympäristökuormitteista (Lamminen 2015). Levien kasvatus ei vaadi peltopinta-alaa, joten leviä voidaan kasvattaa ilman kilpailua peltoalasta ravintokasvien kanssa. Verrattuna peltoviljelyyn, levien etuina on myös niiden nopeakasvuisuus ja viljelyssä säästetyt ravinteet ja lannoitteet. (Wang 2017)
Lähteet:
Lamminen 2015. Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna. Helsingin yliopisto. [verkkodokumentti] [viitattu 11.2.2019] Saatavissa: https://www.proagria.fi/sites/default/files/attachment/mikrolevat_valkuaisrehuna-marjukka_lamminen-versio_3_netti.pdf
Nokkonen 2017. Tulevaisuuden valkuaisinnovaatiot. Hyönteiset ja mikrolevät. Hämeen ammattikorkeakoulu. [verkkodokumentti] [viitattu 11.2.2019] Saatavissa: https://www.hamk.fi/wp-content/uploads/2018/08/Tulevaisuuden-valkuaisinnovaatiot_selvitys.pdf
Tikka 2012. Mikrolevät hyötykäytössä – Ravinto ja eettistä energiantuotantoa. Lahden yliopistokeskuksen yleisöluento 20.9.2012. [verkkodokumentti] [viitattu 11.2.2019] Saatavissa: https://docplayer.fi/2607835-Mikrolevat-hyotykaytossa-ravintoa-ja-eettista-energiantuotantoa.html
Wang 2017. Leväpohjaiset kolmannen sukupolven biopolttoaineet. Opinnäytetyö. Centria ammattikorkeakoulu. [verkkodokumentti] [viitattu 11.2.2019] Saatavissa: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/128408/Wang_Huaying.pdf?sequence=1
Välillisiä kohderyhmiä ovat Iin Micropolis Oy, Iin kunta ja maakunta sekä Oulun yliopisto. Toiminta synnyttää uutta osaamista, erikoitumista, uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja uusia yrityksiä. Potentiaalinen kasvuyritys tuo arvokkaita työpaikkoja ja verotuloja alueelle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 277 900
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 043
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 350 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 320 741
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Alavieska, Oulainen, Oulu, Reisjärvi, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Raahe, Merijärvi, Pyhäjärvi, Siikajoki, Taivalkoski, Utajärvi, Sievi, Lumijoki, Kalajoki, Siikalatva, Kärsämäki, Kempele, Kuusamo, Pyhäntä, Pyhäjoki, Vaala, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite: Piisilta 1
Postinumero: 91100
Postitoimipaikka: Ii
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Hanke kehittää teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämistä nestemäisinä lannoitteina, joilla voidaan korvata neitseellisiä, fossiilisia lannoitteita. Hankkeella on sekä välitön, että välillinen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Mikrolevien viljely ja käyttö sivuvirtojen puhdistamisessa auttaa ilmastonmuutoksen hillinnässä, sillä mikrolevät hyödyntävät hiilidioksidia hiilen lähteenä sitouttaen sen mikroleväkasvustoon. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 10 |
| Kiertotalouden ratkaisuilla on merkittävä vaikutus luonnon monimuotoisuuteen; esimerkiksi peltoala säästyy, tai se käytetään rehuntuotannon sijasta ruoantuotannolle, typpi- ja fosforilannoitteiden tarve, kertymät ja louhinta vähenee. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Ravinnevirtojen pieneneminen tuontilannoitteiden vähenemisen myötä vähentää typpi- ja fosforikertymien aiheuttamaa vesistöjen rehevöitymistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 10 | 10 |
| Ravinnekierrätyksen demonstraatioympäristön ratkaisut ovat skaalautuvia ja monistettavissa ja vaikutukset ulottuvat kaikkialle. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Ravnnekierrätys vähentää neitseellisten raaka-aineiden tarvetta ja hyödyntää jätevirtojen ravinnekuormia. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
| Kiertotalouden ja ravinnekierrätyksen ratkaisut vähentävät energiantarvetta tuonnin vähentyessä. Samalla energiantarve on paikallista, jolloin energia voidaan tuottaa paikallisella uusiutuvalla energialla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Ravinnekierrätyksellä ja siihen liittyvällä liiketoiminnalla on merkittävä vaikutus paikalliselle elinkeinorakenteelle uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien jalkautuessa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Ravinnekierrätyksen demonstraatioympäristö ja sen yhteyteen toteutettava ravinnekierrätyksen klusteri tuovat alueelle täysin uutta liiketoimintaa ja palveluita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Tuontilannoitteiden korvaaminen teollisuuden nestemäisistä sivuvirroista tuotetuilla lannoitteilla korvaa ja vähentää tuontilannoitteita. Mikroleväviljelyllä tuotettu kalarehu korvaa tuontirehua. Nämä vähentävät huomattavasti kuljetusten tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Suurin osa maailman lannoitetuotannosta tuodaan Marokon hallitsemilta alueilta, joka on saanut kritiikkiä ihmisoikeuksien loukkaamisesta. Paikallisesti tuotetut lannoitteet edistävät hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| Kiertotalousala nähdään tasa-arvoisesti työllistävänä alana. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 1 |
| Ravinnekierrätyksen demonstraatiot ovat skaalautuvia ja niitä voidaan monistaa yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus huomioiden. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Elinkeinorakenteen monipuolistumisella voi olla positiivisia vaikutuksia myös kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Hankkeen demonstraatioympäristössä toteutetaan uutta ravinnekierrätyksen tutkimusta ja kehitystä, joka tulee olemaan yksi kehityksen kärjistä ja tuottaa alueelle merkittävääa erikoisosaamista. | ||
Iihin on rakennettu ravinteiden kierrätyksen ja tulevaisuuden teknologioiden demonstraatioympäristö CircLab. CircLabissa voidaan toteuttaa eri demonstraatioita uusien kiertotalousratkaisujen kehittämiseksi yrityksille, kunnille ja yhteisöille. Ympäristössä on kehitetty tiivistä yhteistyötä korkeakoulujen, tutkimuslaitosten kanssa ja yritysten kanssa. Oulun yliopiston kemiallisen prosessitekniikan tutkimusyksikkö ja alan yritykset ovat olleet kiinteästi mukana toteutuksessa.
CircLab on uusi T&K-ympäristö, johon edelleen rakennetaan ja siellä demonstroidaan uusia teknologiaratkaisuja teollisten sivuvirtojen hyödyntämiseen nestemäisenä lannoitteena, mikrolevien viljelyteknologiaa sekä bioteknisiä vesienkäsittelyratkaisuja.
Teollisuuden sivuvirroista CircLabissa voidaan demonstraatioiden perusteella tuottaa ravinnerikkaita nestemäisiä lannoitteita mikrolevän ja puhtaan ruoan tuotantoon. Tästä hyötyvät niin kalanviljely-, bioenergia-, panimo- kuin selluteollisuuskin. Mikrolevän tuotantoteknologian avulla puolestaan voidaan tulevaisuudessa hyödyntää hiilidioksidipäästöjä ja tuottaa bioteknisiä vedenkäsittelyratkaisuja. Käytännössä tämä koskettaa kala- ja eläinrehuja, elintarvike- ja kosmetiikkatuotteita sekä lääke- ja ravitsemustuotteita kuten superfoodia. Mikrolevästä voidaan näin jalostaa uusia tuotteita ja toisaalta mikroleväviljelyllä voidaan puhdistaa teollisuuden vesiä.
Oulun yliopiston vesitutkimuksella on osoitettu, että ympäristössä voidaan puhdistaa vesiä mikrolevien avulla sekä tutkia arvokkaiden komponenttien talteenottoa teollisuuden sivu- ja jätevirroista. CircLabissa yliopisto on suunnittellut ja toteuttaa etenkin teollisuusvesien mikroleväpilotointeja sekä kalaviljelyn sivumateriaalien ravinnekokeita.
CircLab:ssa on kehitetty myös osaamista, uusia kiertotalouden palvelumalleja sekä on rakennettu maakunnan laajuisesti ravinteiden kierrätyksen klusteria. Kiertotalous tukee maakunnan työtä vähähiilisen yhteiskunnan edistämiseksi.