|
|
|
Hankekoodi: A75327
Hankkeen nimi: Vähähiilisyyttä edistävät drooniratkaisut (VED) - hyödyntämismallit ja käyttöönoton toimenpidesuositukset
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2509747-8
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 9
Puhelinnumero: 0407767541
Postinumero: 90570
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.oamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mikko Posio
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505742667
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Vähähiilinen tai hiilineutraali yhteiskunta on keino rajoittaa ilmaston lämpeneminen korkeintaan kahteen asteeseen hallitsemattoman ilmastonmuutoksen torjumiseksi.Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen vaatii uudenlaisia toimintatapoja. Toisaalta vähähiiliset teknologiat tarjoavat yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia myös kansainvälisillä markkinoilla.
Oulun kaupunki on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään tavoitteena on 20 % päästövähennys vuoteen 2020 mennessä ja hiilineutraalius vuoteen 2040 mennessä. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tunnistettuja, keskeisiä toimenpiteitä vaativia alueita ovat muun muassa liikenne, uudet teknologiat ja innovaatiot sekä luonnon hiilinielut, jotka ovat tämän hankkeen keskiössä. Hanke edesauttaa Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman liikennepäästöjen vähentämistavoitetta ja vähähiilisen maakunnan rakentamista.
Drooneihin liittyvät teknologiat ja sen myötä myös alan regulaatio kehittyy nopeasti. Gartnerin (www.gartner.com) mukaan droonit ovat yksi vuoden 2019 strategisista teknologiatrendeistä ja droonien tärkeyttä korostavat myös monet muut kansainväliset selvitykset ja analyysit. Droonit toimivat lähtökohtaisesti sähköllä, joten ne ovat erinomainen ratkaisu kasvihuonepäästöjä aiheuttavien ratkaisujen sijaan. Suomessa drooneja käyttävät esimerkiksi poliisi ja rajavalvonta viranomaiset. Drooneja käytetään myös sähkölinjojen kunnon tarkkailuun, metsiin liittyvän datan keräämiseen, maatiloilla kastelun ja lannoituksen optimointiin, ympäristön ja sään havainnointiin, erityisesti pohjoisilla alueilla missä matkat ovat pitkiä ja luonto on herkkää.
Hanke kehittää innovatiivisia drooni-ratkaisuja ja uusia ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja vähähiilisyyden edistämiseksi ja drooni-ratkaisujen käytön laajentamiseksi eri sovelluskohteisiin. Tavoitteena on pilottien avulla todentaa drooni-ratkaisujen ympäristövaikutus ja arvioida liiketoimintamahdollisuudet eri sovelluskohteissa (jätteiden käsittely, maatalous, logistiikka kaupunki- ja haja-asutusalueilla, älyliikenne, infran rakentaminen).
Hankkeessa rakennetaan Pohjois-Pohjanmaan yritysten ja toteuttajaorganisaatioiden käyttöön drooni-ratkaisujen pilotointi- ja testausympäristö. Hanke vahvistaa Pohjois-Pohjanmaan yritysten edellytyksiä kehittää markkinoille kilpailukykyistä drooni-ratkaisuja hyödyntäviä vähähiilisiä ratkaisuja ja hyödyntää drooni-ratkaisujen kasvavat, kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet.
Hankkeen tuloksena tunnistetaan uusia sovelluskohteita drooni-ratkaisuille ja pilottien avulla todennetaan drooni-ratkaisujen ympäristövaikutus ja liiketoimintamahdollisuudet eri sovelluskohteissa. Hankkeen avulla drooni-ratkaisuja kehittävien ja hyödyntävien yritysten, sekä muiden hankkeen kohderyhmän henkilöiden tietämys vähähiilisestä ja hiilineutraalista yhteiskunnasta kasvaa.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat 1) Pohjois-Pohjanmaan alueen drooni-järjestelmiä kehittävät ja hyödyntävät yritykset, 2) mukana olevien korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten tutkijat 3) Julkiset toimijat (Useaa julkisen toimijan tahoa herätellään uusien dronepohjaisten ratkaisuiden mahdollisuuksista)
Välillisiä kohderyhmiä ovat 1) kaupungin ja kuntien henkilöt, jotka toimivat hankkeen pilotointiin liittyvissä toiminnoissa (jätteiden käsittely, maatalous, logistiikka, infran rakentaminen) sekä 2) opiskelijat, jotka voivat esimerkiksi harjoitustöissä hyödyntää hankkeessa rakennettavia pilotointi- ja testausympäristöjä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 194 706
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 184 459
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 156
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 517
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 10 | 10 |
| Drooni ratkaisuilla voidaan korvata esim aiemmin helikoptereilla tehtyjä mittauslentoja. Logistiikassa droonit pystyvät hoitamaan tehtäviä pienillä päästöillä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 10 | 10 |
| Drooneilla tehtävät pienipäästöisiä. Akkutoimisia luonnostaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 8 |
| Drooneilla voidaan tehdä erilaisia ympäristöön liittymiä tutkimuksia ja seurantaa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 10 |
| Voidaan kehittää uudenlaisia droonipohjaisia korvaamaan vanhoja päästöjä tuottavia menetelemiä | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 3 | 3 |
| Luonnonvara ym. ympäristön seuranta ja mittaukset | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Droneilla voidaan tehdä pienipäästöisesti tehtäviä verrattuna aiempiin menetelmiin. Dronen materiaalikulut paljon pienemmät kuin esim sähköauto | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 3 |
| Tarkoitus on kehittää aurinko ja tuuli latausasemia autonomisten droonien lataukseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tuloksena on synnyttää uutta elinkeinotoimintaa drooni ja droonisovellusalueelle. Laajakirjoisesti nostaa Pohjois-Pohjanmaata suomen drooni keskuksena | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 3 |
| Tarkkoja sääennusteita, uusia mittaustapoja | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Drooneille kehitetään monenlaisia logistiikkapalveluita. First & last mile delivery | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 3 |
| Ilmakuvaus menetelmillä voidaan edistää hyvinvointi ratkaisuja. Matkailun työkaluna. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Lähtökohtana tasa-arvoisuus | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 4 | 6 |
| Ilmakuvaus, droonijournalismi. Nykytilan dokumentointi edullisella ilmakuvaus menetelmällä | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 10 |
| Useita mittausmenetelmiä | ||
Vähähiilisyyttä edistävät drooniratkaisut (VED) - hyödyntämismallit ja käyttöönoton toimenpidesuositukset -hanke kehitti innovatiivisia drooniratkaisuja ja uusia ympäristöä vähemmän kuormittavia toimintatapoja vähähiilisyyden edistämiseksi ja drooniratkaisujen käytön laajentamiseksi eri sovelluskohteisiin. Hankkeessa toteutettujen pilottien avulla todennettiin drooniratkaisujen ympäristövaikutusta sekä arvioitiin liiketoimintamahdollisuuksia eri sovelluskohteissa. Hankkeessa tehtyjä investointeja hyödyntäen rakennettiin Pohjois-Pohjanmaan yritysten ja toteuttajaorganisaatioiden (Oamk, Oulun yliopisto ja VTT) käyttöön pilotointi- ja testausympäristö jota kautta vahvistettiin alueen yritysten edellytyksiä kehittää kasvaville niin kotimaisille kuin kansainvälisille markkinoille kilpailukykyisiä drooneja hyödyntäviä vähähiilisiä ratkaisuja. Hankkeen pilottien tuloksena tunnistettiin uusia sovelluskohteita droonien hyödyntämiselle.
Vuonna 2020 alkaneella Covid-19 -pandemialla oli heikentävä vaikutus osatavoitteiden saavuttamiseksi. Pandemian vaikutusta oli käytännössä mahdoton välttää, koska sen vaikutus toimintaan, yhteisöllisyyteen ja talouteen oli kokonaisvaltainen ja loppuraportin kirjoitushetkellä vaikuttaa vieläkin.
Pystyimme osoittamaan useita eri käyttötapauksia, joissa drone voisi tuoda etua nopeuden, vähäpäästöisyyden tai ajan säästämisen suhteen. Hyödyntämällä drooneja esimerkiksi kaupunkiympäristössä ja infrarakentamisessa on mahdollista vähentää tarvetta vierailla työmailla fyysisesti ja/tai vähentää työkoneiden tai erilaisissa sensoroinneissa käytettävien ajoneuvojen käyttöä. Drooniratkaisujen avulla pystytään saamaan paremmat tilannetiedot päätöksentekoon ja lähtötiedot suunnittelulle vähemmällä energialla ja resurssien käytöllä sekä erityisesti tietoa vaikeasti saavutettavista tai vaarallisista paikoista esimerkiksi tie- ja kaivosalueilla sekä rakennetussa ympäristössä toteutetut photogrammetria-, pistepilvi- (mm. laserkeilaus) sekä ortomosaiikkimallit. Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää välittömästi suunnittelussa tai vaihtoehtoisesti epäsuorasti esimerkiksi tietopohjaisen päätöksenteon tukena esim. onko tarpeellista lähettää ajoneuvo ja henkilö suorittamaan tarkastusta. Hyperspektrikuvaukseen liittyvästä pilotoinnista opittiin, että droonien avulla kerättyä tietoa voitaisiin hyödyntää esimerkiksi ohjaamaan kastelu- ja kasvinsuojelutoimia, seuraamaan kylvöjen onnistumista tai seuraamaan mahdollisia kasvueroja pelloilla. Vähähiilisyysvaikutukset drooniratkaisuissa ovat osittain epäsuoria, joka vaikeuttaa niiden kokonaisarviointia ja vertailua. Kokonaisuutena toteuttajien ymmärrys dronetoimialan potentiaalista ja kehitystarpeista kasvoi. Pilotit konkretisoivat ja toivat näkyville uusia mahdollisuuksia, mutta vastaavasti esiin nousi myös haasteita ratkottavaksi esimerkiksi liiketoiminnan näkökulmasta.
Hankkeen investointien jälkeisen pilotointi- ja testausympäristön lanseeraustapahtuman sekä hankkeen päätöstilaisuuden yhteydessä VED-hankkeen pilotit mutta erityisesti investoinnit ja niiden pohjalta rakennettu liikuteltava drooniratkaisujen pilotointi- ja testausympäristö herättivät kiinnostusta ja erityisesti yrityksillä oli kiinnostusta hyödyntää ympäristöä. Yritykset myös kokivat, että ympäristön kehittämisen tulisi jatkua ja regulaatiomuutoksen seurauksena lentolaitteistoa tulisi päivittää jatkossa.