|
|
|
Hankekoodi: A75283
Hankkeen nimi: Elintarvikkeiden säilyvyyden parantaminen ja laadun varmistaminen uusilla tekniikoilla -kehityshanke (ELSAPA)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 02 94 45 1111
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: KORHONEN JENNI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistonlehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 029 445 3146
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Elintarviketurvallisuuden takaaminen on sekä yritysten että viranomaistahojen keskeinen tavoite. Ruoan turvallisuus kiinnostaa suuressa määrin myös kuluttajia. Trendien mukaisesti kuluttajat hakevat elintarvikkeista luonnollisuutta ja lisäaineettomuutta, samalla kuitenkaan unohtamatta elintarvikkeiden laatua ja säilyvyyttä. Elintarvikealan yritysten näkökulmasta tarkasteltuna pidempiin myyntiaikoihin voidaankin päästä monin eri säilyvyyttä lisäävin keinoin. Nämä menetelmät kuitenkin usein muuttavat elintarvikkeiden rakennetta tai muita aistittavia ominaisuuksia. Erilaiset pastöroinnit ja muut kuumennuskäsittelyt muuttavat elintarviketta prosessoidummaksi ja esimerkiksi säilöntäaineiden käyttäminen, vaikkakin lisäisi elintarvikkeiden turvallisuutta, ei vastaa kuluttajien toiveita luonnollisuudesta. Elintarvikkeiden parempi säilyvyys kuitenkin mahdollistaa pidemmät myyntiajat ja osaltaan mahdollistaa elintarvikkeiden vientiä.
Uutena menetelmänä elintarviketurvallisuuden varmistamisessa on korkeapainekäsittely (HPP, High Pressure Processing). Se on kylmäpastörointimenetelmä, jonka etuna on sen soveltuvuus monen tyyppisten elintarvikkeiden käsittelyyn. HPP-käsittelyssä elintarvikkeiden sisältämät mikrobit tuhoutuvat paineen vaikutuksesta, ilman lämpökäsittelyä. Tämä heikentää väin vähän alkuperäistä ravintoainepitoisuutta ja aistinvaraisia ominaisuuksia käsitellyissä elintarvikkeissa. Toinen elintarvikkeiden säilyvyyttä parantava menetelmä on näkyvän valon lyhyiden aallonpituuksien, "sinisen valon", käyttäminen elintarvikkeiden säilytyksessä. Aiempien selvitysten mukaan kirjallisuudessa on esitetty, että näkyvän valon sininen aallonpituus on tehostanut fenolisten yhdisteiden pitoisuutta ja muokannut tiettyjen kasvien, kuten kiinankaalin, makua vähemmän kitkeräksi. Sinisen valon on myös todettu estävän ruokamyrkytyksiä aiheuttavan kolibakteerin kasvua tuoreen leikatun mangon pinnalla. Lisätutkimuksia kuitenkin tarvitaan monen tekijän suhteen, tärkeimpinä käytetyn valon optimaalisimmat aallonpituudet, tarvittava altistusaika mikrobimäärän vähentämiseen ja valon vaikutukset erilaisten elintarvikkeiden mikrobiologiseen, kemialliseen (ravintosisältö) ja aistittavaan laatuun.
Hankkeen tavoitteena on selvittää uusien edellä kuvattujen käsittelymenetelmien soveltuvuutta elintarvikkeiden laadun ja pidemmän säilyvyyden takaamiseksi. Lisäksi hankkeessa selvitetään keinoja elintarvikkeiden jäljitettävyyden parantamiseksi sekä kartoitetaan analyysipalvelujen tarvetta ja konseptoinnin mahdollisuuksia elintarvikkeiden tuotekehityksen tueksi. Hankkeen mikrobiologisten, aistinvaraisten ja ravitsemuksellisten analyysien avulla uusilla menetelmillä käsitellyille elintarvikkeille voidaan määrittää pidempiä myyntiaikoja, jotka osaltaan mahdollistavat elintarvikkeiden laajemman jakelun ja myynninedistämisen. Hankkeen päätulos on yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja elintarvikeviennin edistäminen, joka voidaan saavuttaa selvittämällä elintarvikkeiden säilyvyyttä uusilla menetelmillä, varmistamalla raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden sekä materiaalien mikrobiologinen ja aistinvarainen korkea laatu ja jäljitettävyys. Palvelukonseptoinnin avulla pyritään analyysipalvelujen parempaan saatavuuteen.
Varsinaiset kohderyhmät: elintarvikealan jatkojalostusta tekevät yritykset (valmistus- ja jatkojalostus, tuotekehitys), raaka-aineiden tuottajat, toteuttajaorganisaatioiden edustajat ja asiantuntijat.
Välilliset kohderyhmät: erityisesti elintarvikevientiin tähtäävät elintarvikealan yritykset, kuluttajat, rahoittajat, investoijat, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 229
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 236 221
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 301 972
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 298 226
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuopion, Sisä-Savon
Kunnat: Kuopio, Suonenjoki
Jakeluosoite: Yliopistonranta 1 B
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Hankkeessa pyritään tehostamaan elintarvikkeiden säilyvyyttä ja siten vähentämään ruokahävikkiä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa pyritään elintarvikkeiden ja raaka-aineiden parempaan hyödyntämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Hankkeessa käytettävillä uusilla menetelmillä voidaan käsitellä sellaisia elintarvikkeiden raaka-aineita, joita ei aiemmin ole voitu käsitellä. Pyritään raaka-aineiden monimuotoiseen hyödyntämiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Elintarvikkeiden monipuolinen hyödyntäminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toimenpiteillä ei ole vaikutusta Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Uusien käyttöönotettavien säilyvyysmenetelmien avulla elintarvikkeiden moninkertainen pakkaaminen voidaan välttää. Tuotekehitys mahdollistaa tiiviimmän pakkaamisen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Uusiutuvien energianlähteiden käyttöä pyritään edistämään hankkeen aikana. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Uudet selvityksen kohteena olevat säilyvyysmenetelmät vaikuttavat synergistisesti mukana oleviin yrityksiin ja myös muihin alueen yrityksiin tiedotuksen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 4 |
| Elintarvikkeiden jäljitettävyyden varmistamisella on yritysten tuotteille imagollinen merkitys, joka voi vaikuttaa tuotteiden houkuttelevuuteen. Analyysipalveluja kehitetään hankkeen aikana aktiivisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Alueen yritysten välinen yhteistyö parantaa tuotteiden vientimahdollisuuksia ja logistiikkaa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 6 |
| Uusilla käsittelymenetelmillä voidaan tuottaa kuluttajille puhtaampaa ja turvallisempaa ruokaa ja myös vähentää lisäaineiden ja suolan käyttöä tuotteiden säilyvyyden takaamiseksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 0 |
| Elintarvikealan yritykset voivat palkata nuoria työhön. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 0 |
| Yritykset voivat palkata hankalasti työllistyviä tai maahanmuuttajataustaisia osaajia töihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 4 |
| Paremmin säilyvät elintarvikkeet mahdollistavat pohjoissavolaisten ja suomalaisten tuotteiden markkinoinnin globaalisti, jolloin suomalaisten tuotteiden vientiä voidaan edistää. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hanke lisää yritysten ja sidosryhmien tietoisuutta uusista käsittelymenetelmistä ja tehostaa materiaalien käyttöä. | ||
Elintarviketurvallisuuden takaaminen on keskeinen tavoite, joka koskettaa laajasti kuluttajia, valvontaviranomaisia sekä kaikkia niitä tahoja, jotka toimivat laajalla elintarvikealalla valmistuksen, prosessoinnin ja tuotekehityksen moninaisissa tehtävissä. Elintarvikkeiden säilyvyyden parantaminen ja laadun varmistaminen uusilla tekniikoilla -kehityshankkeessa (ELSAPA) selvitettiin erilaisten elintarviketurvallisuuteen vaikuttavien käsittelymenetelmien soveltuvuutta elintarvikkeiden raaka-aineisiin, niistä valmistettuihin komponentteihin ja jalostettuihin tuotteisiin, sekä selvitettiin menetelmiä, joilla elintarvikkeiden jäljitettävyyttä voidaan todentaa. Lisäksi pyrittiin luomaan palvelukonsepteja elintarvikkeiden palvelututkimuksiin ja siten tehostamaan yritysten ja Itä-Suomen yliopiston välistä yhteistyötä elintarviketutkimuksen laajalla kentällä.
ELSAPA-hanke oli Euroopan unionin Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittamaa toimintaa, jota toteutettiin Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 Suomen rakennerahasto-ohjelmassa. Kyseessä oli uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen -toimintalinja, tarkempana erityistavoitteenaan tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta. Hanke oli kolmevuotinen, se toteutettiin aikavälillä 1.9.2019 – 31.8.2022 Itä-Suomen yliopistossa, Kuopion kampuksella, Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä, Elintarviketutkimuslaboratoriossa. Hankkeen päärahoittaja oli Pohjois-Savon liitto. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 318 972 €.
Varsinaisena kohderyhmänä hankkeessa olivat elintarvikealan jatkojalostusta tekevät yritykset, ja välillisinä kohderyhminä mm. tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Hankkeessa mukana olevien yritysten kanssa tehtiin kehittämistoimintaa koko hankkeen ajan, ja toimintaa pyrittiin kohdentamaan yritysten toiveiden mukaisesti pysyen kuitenkin hankkeen suunnitelman mukaisissa toimenpiteissä. Hankkeen yritysten edustajien kanssa käytiin aktiivista vuoropuhelua jo ennen hankkeen alkamista, jolloin toimintoja ja työpakettien sisältöjä voitiin muokata sen mukaan, mitkä toiminnot parhaiten tukisivat kyseisten yritysten tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimintaa. Hankkeen toteuttamiseen haettiin jatkoaikaa (8 kk), mutta hankkeen sisällöllisiin teemoihin ei muutoksia hankkeen aikana tehty. Hankkeen kokonaiskesto oli jatkoaika huomioiden kolme (3) vuotta.
Hankkeessa kartutettiin hankkeen sisällön mukaista osaamista, jossa keskiössä olivat erilaiset laboratoriomääritykset, elintarvikkeiden säilyvyystutkimukset ja menetelmänkehitykset. Hankkeen aikana tietotasoa ja ymmärrystä erilaisten elintarvikkeiden ja niiden komponenttien käyttäytymisestä korkeapainekäsittelyissä saatiin merkittävästi lisättyä. Samoin LED-valon sinisen aallonpituuden käyttämisestä elintarvikeympäristöissä ja erilaistenkontaktimateriaalien (kuten teräs- ja alumiinipinnat) saatiin merkittävästi lisätietoa ja ideoita käyttösovelluksiin. Elintarvikkeiden jäljitettävyyteen liittyen saatiin lisätietoa mm. hunajan maantieteellisen jäljitettävyyden menetelmiin. Palvelukonsepteja muokattiin ja saatiin hyödynnettyä laboratoriomäärityksissä, niitä tullaan hyödyntämään myös tulevassa toiminnassa. Erityisesti mikrobiologiaan ja elintarvikkeiden säilyvyyksien testaamiseen saatiin uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää myös hankkeen päätyttyä.