|
|
|
Hankekoodi: A75266
Hankkeen nimi: Yhteistyörobotit – Robotiikan toinen sukupolvi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: 03-6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jarmo Pekka Juhani Havula
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusyksikön johtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358408241955
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kaikilla aloilla yritykset panostavat vahvasti toimintansa tehostamiseen, mm. yhteistyörobotiikan keinoin*). Tällä hetkellä yhteistyörobottien käyttö on vielä marginaalista, mutta vuoteen 2025 mennessä maailmassa on arvioitu olevan käytössä kymmenkertainen**) määrä yhteistyörobotteja nykyiseen verrattuna. Näiden robottien avulla voidaan ainakin osittain ratkaista useita valmistavan teollisuuden haasteita. Ammattitaitoisen työvoiman puute on tällä hetkellä yksi merkittävä pk-yritysten kasvua rajoittavista tekijöistä Suomessa***). Esimerkkinä voidaan mainita puute ammattitaitoisista hitsaajista****). Monissa tehtävissä henkilöstön tuottavuutta ja työhyvinvointia voidaan parantaa, kun työntekijät työskentelevät yhteistyörobotin kanssa, robotin suorittaessa ergonomisuudeltaan haastavimmat tai monotonisimmat työvaiheet. Samalla myös laadusta tulee tasaisempaa ja tuotannon saanto paranee.
Hämeen maakuntastrategian ("valmistavan teollisuuden mahdollisuudet") mukaisessa hankkeessa on tavoitteena tukea Kanta-Hämeen alueen teknologiateollisuuden yritysten kilpailukyvyn kehittymistä edistämällä uutta teknologiaa edustavan yhteistyörobotiikan käyttöönottoa, tuotantomenetelmien kehittämistä yrityksissä sekä yritysten kokeilu- ja innovaatiotoiminnan lisääntymistä. Lisäksi tavoitteena on edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä.
Toimialoista hankkeen kohteina ovat rakennusala ja valmistavan teollisuuden tuotannolliset yksiköt. Myös luonnonvara-alalle suuntautuvia toimia kartoitetaan. Toteutuksessa yhdistetään HAMK Tech, HAMK Edu ja HAMK Smart -tutkimusyksiköiden sekä yhteistyöverkoston osaamista. Hankkeessa kartoitetaan ja jaetaan kohteena oleville yrityksille tietoa robotiikasta, tuotetaan palvelu robotiikkaosaamisen arviointiin ja menetelmiä osaamisen kehittämiseen. Hankkeessa toteutetaan robottien käyttöönoton suunnittelua edistävä simulointiympäristö sekä toteutetaan useita erilaisia yritysten erityistarpeisiin räätälöityjä robotiikkasovellusten kokeiluja. Lisäksi toteutetaan rakennusalalle uudenlainen, robotteja hyödyntävä ratkaisu rakennuksen valittuun valmistusvaiheeseen liittyen. Myös yritysten ja tutkimuslaitosten verkostoitumista sekä yritysten uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä edistetään.
Hankkeen tuloksena yritysten robotiikkatietous ja -osaaminen kasvaa. Hankkeen aikana useat yritykset löytävät ratkaisun yhteistyörobottien käyttöönottamiseksi ja ottavat robotteja käyttöön. Hankkeen toimenpiteillä löydetään uutta liiketoimintaa edistäviä mahdollisuuksia ja lisätään yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa. Lisäksi luodaan robotiikan hyödyntämistä edistäviä t&k-palveluja yrityksille ja vahvistetaan yrityksiä tukevaa soveltavaa tutkimusta. Hanke tukee pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa ja yhdistämällä eri osaamisalueita uudella tavalla, se luo maakuntaan älykkään erikoistumisen ja innovatiivisen liiketoimintaekosysteemin mahdollisuuksia.
*) https://www.youtube.com/watch?v=pIcxOGo7ieU
**) https://www.robotics.org/blog-article.cfm/Collaborative-Robots-Market-Update-2018/84
***) Kosonen, M. & Soini, P. (2019). Osaamiseen ja jatkuvaan uudistumiseen perustuva kestävä kasvu on Suomen ainoa menestymisen mahdollisuus. Sitra. Saatavilla: https://www.sitra.fi/artikkelit/osaamiseen-ja-jatkuvaan-uudistumiseen-perustuva-kestava-kasvu-suomen-ainoa-menestymisen-mahdollisuus/
****) https://www.ammattibarometri.fi/kartta2.asp?vuosi=18ii&ammattikoodi=7212&kieli=fi
Varsinaisina kohderyhminä ovat Kanta-Hämeen valmistavan teollisuuden yritykset. Hanke keskittyy erityisesti rakennus- ja metallialan yrityksiin, jotka valmistavat tuotteita, rakenteita tai rakennuksia. Myös luonnonvara-alan sovelluskohteita kartoitetaan.
Yhteistyörobotiikan keskeinen soveltamisalue kohdistuu tuotannollisiin toimiin, jossa robotti joko yhdessä ihmisen kanssa tai yksin toteuttaa ennalta määrättyjä tai mahdollisesti robotin kanssa työskentelevän työntekijän itsensä tarpeen mukaan robotille opettamia tehtäviä. Koska yhtenä tavoitteena on löytää yhteistoimintaroboteille uusia käyttökohteita ja mahdollisuuksia synnyttää uutta liiketoimintaa, ei hyvin tarkkaa rajausta yhteistoimintarobottien sovelluskohteille esitetä.
Välillisinä kohderyhminä ovat HAMKin ja kumppaneiden robotiikan t&k-toimintaa toteuttavat henkilöt sekä alueen oppilaitosten henkilökunta ja opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 828
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 159 924
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 236 897
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 228 476
Maakunnat: Kanta-Häme
Seutukunnat: Forssan, Hämeenlinnan, Riihimäen
Kunnat: Jokioinen, Riihimäki, Hämeenlinna, Ypäjä, Tammela, Loppi, Hausjärvi, Janakkala, Forssa, Hattula, Humppila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Tuotannon tehostaminen säästää luonnonvaroja (materiaalien kulutus pienenee). | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Tuotannon tehostaminen pienentä riskejä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Robotiikan käyttö voi pienentää tuotantotilojen kokoa ja näin varaa vähemmän tilaan luonnolta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Tuotannon tehostuminen ja tuotantotilojen pienentynyt tarve voi vähentää päästöjä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Tehostunut tuotanto säästää materiaaleja ja tuottaa vähemmän jätettä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Tehostunut tuotanto, parantunut laatu ja paremmat työolosuhteet sekä innovatiivisuuden lisääntyminen luovat edellytyksiä elinkeinorakenteen kestävälle kehitykselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 4 |
| Robotiikan osaamisen kasavaminen luo mahdollisuuksia aineittomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiselle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 3 |
| Uudet kehittyneet, robotiikkaan hyödyntävät tuotantomenetelmät voivat lisätä tuotteen valmistusastetta yhdessä paikassa ja näin vähentävät logistiikkakustannuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 5 |
| Yhteistyörobottien käyttöönotto vähentää monotonisesta työstä johtuvaa sairastumisriskiä. Lisäksi työntekijöiden työssä viihtyminen parantuu monotonisten tehtävien siirtyessä robotille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 3 |
| Yhteistyörobotiikan käyttöönotto voi tehdä perinteisistä teollisuuden työpaikoista tasa-arvoisempia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Robotiikka on itsessään neutraalia yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen tavoitteena oli kasvattaa yritysten robotiikkatietoutta ja -osaamista, jotta yritykset pystyisivät löytämään ratkaisuja yhteistyörobottien käyttöönottamiseksi, löytämään uutta liiketoimintaa sekä lisäämään yritysten innovaatio- ja kokeilutoimintaa. Hankkeen tavoitteena oli myös luoda robotiikan hyödyntämistä edistäviä t&k-palveluja yrityksille ja vahvistaa yrityksiä tukevaa soveltavaa tutkimusta.
Hankkeen aikana on tuettu pk-yritysten verkostoitumista ja yhteistyötä tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Kaksivuotisen hankkeen aikana olemme edistäneet pk-yritysten yhteistoiminnallisten robottien käyttöä laajasti Hämeen alueella. Pk-yritykset ja muut Hämeen alueen yritykset saivat tietoa yhteistoiminnallisten robottien käytön käytännöllisyydestä ja mahdollisuuksista erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumissa: esittelyt Kauppakamarissa (Hämeenlinna ja Hyvinkää-Riihimäki), Konecranesin järjestämät teollisuusseminaarit, SCEC:n osaamiskeskuskonferenssi.
Näiden tilaisuuksien kautta yrityksille kerättiin tietoa testipalveluja tarjoavalle verkkosivustolle, ja yrityksille tarjottiin mahdollisuuksia tutustua itse yhteistyörobottien eli cobottien käyttöön.
Hankkeen aikana olemme myös tehneet cobot-testikokeiluja kymmenelle Kanta-Hämeen alueen pk-yritykselle. Näitä testejä varten sovitimme cobotit niihin erityistehtäviin, joita niiden on tarkoitus tehdä yrityksessä. Näistä kokeiluista päättelimme hyötyjä yhteistoiminnallisen robotiikan soveltamisesta seuraavilla aloilla:
- Rakennustekniikka: cobotit voivat avustaa erilaisten tehtävien suorittamisessa, kuten kipsilevyjen ruuvaamisessa huoneen seiniin ja kattoon, seinien ja kattojen maalaamisessa, työntekijöiden työkalujen pitelyssä ja ojentamisessa, työpaikan siivoamisessa yöllä työntekijöiden ollessa poissa.
- maatalous: cobotit voivat olla erittäin hyödyllisiä sadonkorjuu-, pakkaus- ja kuljetustehtävissä.
Hanke on edistänyt yhteistoiminnallisten robottisovellusten käyttöä ja kehittämistä Kanta-Hämeen alueella. Useilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä, jotka eivät alun perin tienneet robotiikasta, on nyt enemmän kiinnostusta ja tietoa yhteistyörobottien käyttömahdollisuuksista.