|
|
|
Hankekoodi: A75243
Hankkeen nimi: KISU – Tuotesuunnittelulla pitkää ikää ja kierrätettävyyttä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 28.2.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lab-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2630644-6
Jakeluosoite: Mukkulankatu 19, PL 214
Puhelinnumero: 03 828 18
Postinumero: 15210
Postitoimipaikka: LAHTI
WWW-osoite: http://www.lab.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Annariina Ruokamo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tuntiopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358447085209
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
TAUSTA
Päijät-Hämeen maakuntastrategian kärkiä ovat kiertotalous ja muotoilu, ja tässä kertakorvaushankkeessa yhdistetään nämä kaksi kärkeä. Kiertotalouden yksi pääperiaatteista on Circular design eli kiertotalouden mukainen suunnittelu, joka on erittäin tärkeässä roolissa suunniteltaessa kestäviä ja suljettuun kiertoon soveltuvia tuotteita.
Tehokkain tapa säilyttää tuotteen arvo on käyttöiän pidentäminen. Käyttöiän pidentämisen keinoja ovat mm. korjaus- ja huoltopalvelut, vara- ja lisäosat sekä päivitykset. Tässä hankkeessa keskitytään sellaiseen tuotesuunnitteluun ja sen prosessien kehittämiseen, jotka pidentävät tuotteen ikää sekä tekevät tuotteesta mahdollisimman hyvin kierrätettäviä.
TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on parantaa alueen toimijoiden ymmärrystä ja osaamista kiertotalouden periaatteiden mukaisesta tuotesuunnittelusta ml. mahdollisesti alueella syntyvien materiaalisivuvirtojen uusiokäyttö, ja saada sitä kautta uutta liiketoimintaa.
TOIMENPITEET
Hankkeen alussa järjestetään kiertotalouden mukaiseen tuotesuunnitteluun perehdyttävä koulutus alueen toimijoille. Koulutuksen jälkeen toteutetaan tuotesuunnittelun vähähiilisiä yrityscaseja, joissa voidaan testata uusia liiketoimintamalleja ja edistää uusien liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamista. Hankkeessa tehdään muotoilijoille ja tuotesuunnittelijoille suunnattu kartoitus olemassa olevista suunnittelijan työkaluista, joka antaa käsityksen nykytilasta ja kehittämiskohteista. Hankkeen lopussa järjestetään tapahtuma, missä esitellään kartoitus, yrityscaset ja julkistetaan Design Guidelines 1.0.
TULOKSET
- alueen toimijoille suunnattu kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun perehdyttävä tuotesuunnittelukoulutus (1 kpl)
- yritysten kanssa tehtävät suunnittelucaset (3 kpl)
- kartoitus muotoilijoille ja tuotesuunnittelijoille suunnatuista olemassa olevista suunnittelutyökaluista (1 kpl)
- Design Guidelines 1.0, jonka avulla voidaan suunnitella pitkäikäisiä ja mahdollisimman hyvin kierrätettäviä tuotteita (1 kpl)
- seminaari (1 kpl), jossa esitellään kartoituksen tulokset, yrityscaset ja Design Guidelines 1.0
HORISONTAALISET PERIAATTEET
Hanke ei erityisesti kohdistu nais- tai miesvaltaiselle alalle. Projektin toimenpiteissä ja esim. projektiryhmän kokoonpanossa pyritään huomioimaan sukupuolten tasa-arvo parhaalla mahdollisella tavalla.
Projektin toimenpiteillä edistetään alueen yritysten kestävämpää toimintaa. Vaikutukset näkyvät paremmin pidemmällä aikavälillä, kun tietoisuus kiertotalouden mukaisen suunnittelun eduista ja tärkeydestä kasvaa. Projekti myös edistää alueen yritysten resurssitehokaampaa toimintaa, joka on pääsääntöisesti materiaalien viisaampaa ja tehokkaampaa käyttöä. Pidemmällä aikavälillä alueella tunnistettujen materiaalisivuvirtojen käyttö uusissa tuotteissa vähentää jätteen syntyä.
Lahden ammattikorkeakoulu Oy (2630644-6) ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (2177546-2) sulautuivat 1.1.2020 Lab-ammattikorkeakoulu Oy:ksi. Kyseessä on osakeyhtiölain 16 luvun ja 2 §:n mukainen absorptiosulautuminen ja Lab-ammattikorkeakoulu Oy:n y-tunnus on aiemmin ollut Lahden ammattikorkeakoulun y-tunnus (2630644-6). Kaikki kummankin sulautuneen ammattikorkeakoulun sopimukset, projektit ja velvoitteet siirtyivät fuusiossa lain mukaisesti yleisseuraantona uudelle Lab-ammattikorkeakoulu Oy:lle ja näin ollen sopimusten ja projektien osapuoli on Lahden ammattikorkeakoulu Oy:n ja Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n sijaan Lab-ammattikorkeakoulu Oy. Fuusiolla ei ole vaikutuksia tämän projektin toiminnalliseen toteuttamiseen, vaan projektin tavoitteet, kohderyhmä ja tulokset säilyvät projektisuunnitelman mukaisina.
a) varsinaiset kohderyhmät
Hankkeen pääkohderyhmänä ovat Päijät-Hämeen pk-yritykset, jotka joko suunnittelevat tuotteensa itse tai käyttävät tuotesuunnittelupalveluja sisältäen materiaalivalinnat ja käytettävät valmistusteknologiat.
b) välilliset kohderyhmät
Hankkeen tuottamista tuloksista hyötyvät myös materiaalivalmistajat ja mahdollisten sivuvirtojen tuottajat, LAMKin opiskelijat ja henkilökunta.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 70 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 000
Maakunnat: Päijät-Häme
Seutukunnat: Lahden
Kunnat: Sysmä, Lahti, Hollola, Kärkölä, Padasjoki, Asikkala, Hartola, Orimattila, Heinola
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 1, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 8 |
| Projektin päätavoite, pitkäikäisen ja kierrätettävien tuotteiden suunnittelu tukee vahvasti luonnovarojen kestävää käyttöä. Yrityscaset tuovat konkretiaa, ja koulutus avaa erityisesti pidemmän aikavälin vaikuttamismahdollisuuksia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Kiertotalouden mukainen resurssien käyttö on keskeinen osa ilmastonmuutoksen hillintää ja sen aiheuttamien riskien vähentämistä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 6 |
| Resurssitehokkuuden kasvaminen parantaa monimuotoisuuden estoa. Esim. tekstiiliteollisuudessa neisteellisen puuvillan korvaamisen kierrätyspuuvillalla vähentää ympäristövaikutuksia merkittävästi. Sellupohjaisen materiaalien käyttö on kestävämpää kuin fossiilipohjaisten. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Kiertotalouden mukainen toiminta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja säästää luontoa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Toiminta ei kohdistu Natura 2000 -alueille. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 6 |
| Projekti edistää alueen yritysten resurssitehokaampaa toimintaa, joka on pääsääntöisesti materiaalien viisaampaa ja tehokkaampaa käyttöä. Pidemmällä aikavälillä alueella tunnistettujen materiaalisivuvirtojen käyttö uusissa tuotteissa vähentää jätteen syntyä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Projektin tavoitteena ei ole edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Projektin toimenpiteillä edistetään alueen yritysten kestävämpää toimintaa. Vaikutukset näkyvät paremmin pidemmällä aikavälillä, kun tietoisuus kiertotalouden mukaisen suunnittelun eduista ja tärkeydestä kasvaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Projektissa voi syntyä uudenlaisia palveluita, esim. Design Guidelinesin jatkokehityksen myötä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 3 |
| Jätteen määrän vähentäminen pienentää kuljettavan tavaran määrää. Jos projektissa pystytään hyödyntämään alueellisia raaka-aineita (joko neisteellisiä tai sivuvirtoja), niin niiden kuljetuskustannukset pienenevät. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Luonnonvarojen viisas käyttö ja mahdollisen uuden liiketoiminnan syntyminen parantaa hyvinvointia, mutta toiminta ei suoranaisesti kohdistu hydinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Projekti ei ole tasa-arvohanke. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Toiminta ei kohdistu yhdenvertaisuuden edistämiseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Toiminta ei kohdistu kulttuuriympäristöihin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 7 |
| Välillisesti toiminta edistää ympäristöosaamista, kun tuotesuunnittelijoiden tietoisuus tekemiensä materiaali- ja tuotantoprosessien vaikutus ympäristöön kasvaa. | ||
Kiertotalous on noussut vastuullisuuskeskusteluissa muotoiluosaamisen ytimeen. Nykyisiltä ja tulevaisuuden suunnittelijoilta edellytetään kokonaisvaltaista vastuullisuuden hallintaa, ja kiertotalous on yksi olennaisimmista vastuullisuuden osa-alueista. Kiertotalouden mukaisessa suunnittelussa, eli Circular Designissa, muotoilijan ja suunnittelijan tulee huomioida tuotteen koko elinkaari. Prosessissa suunnittelijalta vaaditaan systeemiosaamista ja kykyä hallita vastuullisuuden ja kiertotalouden laajojakin kokonaisuuksia. Kiertotalouden mukainen suunnittelu kaipaa kuitenkin toteutuakseen tiedon laajaa levittämistä suunnittelijoille ja yrityksille, jotka suunnittelevat ja/tai valmistavat tuotteita. Hankkeen toimenpiteet suunnattiin erityisesti päijäthämäläisten pk-yritysten kiertotalousosaamisen laajentamiseksi ja uusien kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien kehittämiseksi.
Hankkeessa keskityttiin sellaiseen tuotesuunnitteluun ja sen prosessien kehittämiseen, jotka pidentävät tuotteen ikää ja tekevät tuotteesta mahdollisimman hyvin kierrätettäviä. Lisäksi keskityttiin yritysten uusiin kiertotalouden mukaisiin liiketoimintamalleihin. Yrityksille suunnattujen koulutusten ja työpajojen avulla kartoitettiin yritysten nykytilaa kiertotalousosaamisessa ja ideoitiin konsepteja tuotteen pitkäikäisyyteen ja kierrätettävyyteen liittyen. Kiertotalouden mukaiset liiketoimintamallit ovat yrityksissä vielä laaja-alaisesti vasta ajatuksen tasolla. Järjestettyjen koulutusten ja työpajojen avulla käynnistettiin hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä kiertotalouteen tähtääviä toimintamalleja ja konsepteja, kuten vuokravaatekonsepti, urheiluvaatteiden Second hand -myynti, urheiluvaatteiden kevytkustomoinnin konsepti sekä modulaarisen keittiön konsepti ja keittiön kiinteiden kalusteiden päivittämisen palvelut. Kaikki edellä mainitut konseptit tukevat erityisesti tuotteiden pitkäikäisyyttä.
Hankkeessa myös kartoitettiin olemassa olevia muotoilijoille ja suunnittelijoille suunnattuja kiertotalousoppaita. Kävi ilmi, että suurin osa oppaista tarjoaa ohjeistusta yleisellä tasolla, mutta konkreettisia työkaluja ne eivät juuri tarjoa. Olemassa olevien oppaiden kautta määrittyi tarve luoda suomenkielinen ja helposti ymmärrettävä opas, joka antaa konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja tuotteiden pitkäikäisyyden ja kierrätettävyyden parantamiseksi. Hankkeessa kartoitetut periaatteet kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun koottiin ”KISU — Muotoilijan opas kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun” -julkaisuksi, joka löytyy sähköisenä osoitteesta: https://www.theseus.fi/handle/10024/493752
Toimenpiteillä saavutettiin edistyksellisesti hankkeelle kaavaillut tavoitteet ja kaikki toimenpiteet toteutuivat suunnitellusti. Näitä toimenpiteitä oli viisi ja ne olivat seuraavat:
1) alueen toimijoille suunnattu kiertotalouden mukainen tuotesuunnittelukoulutus (syksy 2019)
2) Kiertotalouden mukaiseen liiketoimintaan ohjaavat työpajat eli yrityscaset (Circular Design Sprintit, syksy 2020)
3) Kartoitus olemassa olevista muotoilijan kiertotalousoppaista (syksy 2020)
4) hankkeen aikana kerätty tieto koottuna Muotoilijan kiertotalousoppaaksi (Muotoilijan opas 1.0. kiertotalouden mukaiseen suunnitteluun, julkaistu 2021)
5) helmikuussa 2021 järjestetty loppuseminaari, jossa hankkeen keskeisimmät tulokset (yrityscaset, kiertotalousoppaiden kartoitus ja Muotoilijan opas) on esitelty.