|
|
|
Hankekoodi: A75239
Hankkeen nimi: Ekologiset, älykkäät ja turvalliset teollisen internetin palvelut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: Seminaarinkatu 15 , 40100 Jyväskylä
Puhelinnumero: (014) 260 1211
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: 40014 Jyväskylän Yliopisto
WWW-osoite: http://www.jyu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Tapio Hämäläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmisto- ja tietoliikennetekniikan vastuuprofessori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358407726470
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
eÄlytelli- hankkeessa kehitetään osaamista ja tietoa tekoälyn mahdollisuuksista teollisen internetin parissa toimiville yrityksille ja muille toimijoille rakentamalla yhdistetty tutkimus- ja testausympäristö Jyväskylän yliopistolle ja Jyväskylän ammattikorkeakoululle tutkimuksen sekä koulutuksen tarpeisiin. Hankkeen toimintaympäristöä kehitetään siten, että sitä voidaan hyödyntää myös koulutusohjelmien tarpeisiin soveltuvana oppimisalustana. Projektin avulla nostetaan tietoisuutta teollisen internetin keinoälyn mahdollisuuksista eri toimijoiden keskuudessa ja samalla kasvatetaan hankkeen toteuttajien osaamista, jolloin mahdollisuudet kouluttaa uusia osaajia paranee.
Hankkeen tarkoituksena on kehittää ja pilotoida valituilta liiketoiminta-alueilta uusia tekoälyratkaisuja. Ratkaisuilla saadaan
aikaan uuteen liiketoimintaan johtavaa, olemassa olevaa liiketoimintaa kasvattavaa sekä alueen työpaikkoja lisäävää osaamista. Tekoäly ja IoT ovat teknologioina tällä hetkellä vielä alkuvaiheessa, jossa eri toimijat saavat yhdessä tekemällä ja osaamisverkostojen avulla merkittäviä synergiaetuja, koska tulokset eri piloteista ovat näin kaikkien saatavilla, eikä toimijoiden tarvitse tutkia kaikkia ratkaisuja ja menetelmiä oman organisaation voimin. Hankkeessa tapahtuvasta tiedonjakamisesta ja osaamisen kasvusta voidaankin puhua termillä osaamisverkosto-oppiminen.
Hankkeessa luodaan menettelytapoja ja teknologiaa, jossa tekoälyn avulla kehitetään uusia toimintatapoja ja malleja sekä samalla luodaan turvallinen teollinen Internet. Tämä tuo sekä kansallista hyötyä että kilpailukykyä yrityksille. Hankkeessa rakennettava testausympäristön tarjoaa hyvät mahdollisuudet erilaisille tekoälyyn pohjautuville piloteille, kytkee mukaan käyttäjät uuden ratkaisun kokeilijoina, tukee käyttöönottoympäristössä tarvittavien muutosten toteuttamista, tukee uuden ratkaisun käyttöönoton ja hankinnan valmistelua, esittelee ratkaisun toteutusta potentiaalisille käyttöönottajille ja luo edellytykset ratkaisun levittämiselle.
Tekoälyn soveltamiselle on kaksi päätutkimushaaraa: Pilvipohjaiset tekoälysovellukset pohjautuvat big datan prosessointiin pilvipalvelimilla, joihin data kerätään tietokannoista ja IoT-laitteista. Raunalaskenta eli reunaälypohjaiset tekoälysovellukset pohjautuvat taas datan prosessointiin IoT-laitteessa tai laiterajapinnassa. Hankkeessa on tarkoitus tutkia molempia päähaaroja. Pilvipohjaisissa tekoälysovelluksissa käytetään yliopiston ja ammattikorkeakoulun palvelimille asennettuja ohjelmistoja sekä suurien pilvipalvelutuottajien palveluita. Reunaälysovelluksissa käytetään taas sulautettuja IoT-laitteita ja niihin asennettuja ohjelmistoja. Hankkeessa on tarkoitus kartoittaa esimerkiksi sitä, minkälaiset IoT-laitteet soveltuvat reunalaskentaan.
Hankkeeseen tulee osallistumaan erilaisia yrityksiä ja toimijoita laajalta sovellusalueelta, jolloin osaamisverkosto-oppiminen tuo näille yrityksille laajemman näkymän ja osaamisen erilaisista menetelmävaihtoehdoista, joita voidaan käyttää tekoäly ja IoT-ratkaisuissa. Hankkeessa kehitettävät turvalliset data-analyysiratkaisut tuovat hankkeen kohderyhmille lisäarvoa mahdollistaen toiminnan siirtymisen kohti älykkäitä ja autonomisia järjestelmiä (järjestelmien verkosto).
Hankkeen tekoäly- ja tietoturvatoimet kohdistuvat ensisijaisesti Keski-Suomen yrityksiin, joissa erilaisia IoT-ratkaisuja on jo käytössä, tai joissa niiden käyttö olisi ajankohtaista. Hankkeen kohderyhmään kuuluvat ajoneuvo-, energia- ja ICT- alalla toimivia yhteistyökumppaneita/yrityksiä, joiden liiketoimintaa voidaan edistää uusilla data-analytiikan ratkaisuilla. Yhteistyötahoja tarvitaan eri tulostavoitteisiin sisältyvien toimialakohtaisten tarpeiden analysoinnissa, kehittämistyön kommentoinnissa sekä kehitettyjen ratkaisujen ja toimintamallien pilotointivaiheessa. Hanke palvelee myös Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun pyrkimyksiä olla tekoälyn kehittämisen avaintoimijoita niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.
Hankkeen tekoäly- ja tietoturvatoimet kohdistuvat toissijaisesti koko Suomen yrityksiin, joissa erilaisia IoT-ratkaisuja on jo käytössä, tai joissa niiden käyttö olisi ajankohtaista. Hankkeen toiminta kohdistuu välillisesti hankkeen tuloksena rakennettavaa IoT- ja tekoälyalustaa tulevaisuudessa tutkimus- ja kehitystarkoituksissa hyödyntäviin yrityksiin sekä julkisiin tahoihin. Hankkeessa tuotettua uutta tietoa hyödynnetään ICT-alan koulutuksessa, jolloin myös alan opiskelijat tai koulutuksiin osallistuvien yritysten henkilöstö ovat hankkeen välillisenä kohderyhmänä. Hankkeessa mukana olevat yritykset hyötyvät hankkeesta saadessaan uusinta tutkimustietoa sekä uutta näkemystä IoT- ja tekoälyratkaisujen tietoturvalliseen kaupalliseen toteuttamiseen.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 565 694
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 565 694
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 708 138
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 708 138
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Äänekosken
Kunnat: Jyväskylä, Äänekoski, Saarijärvi, Laukaa
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 4
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 6 |
| IoT-ratkaisujen kehittäminen tehostaa yritysten toimintaa ja logistiikkaa, joilla optimoidaan luonnonvarojen käyttöä. hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 8 |
| Lannoitteiden hukkakäytön väheneminen, viljelysmaan käytön tehostaminen, maatalouskoneiden IoT-ratkaisujen kehittyessä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
| Teollisuuden ja logistiikan tuottamien päästöjen väheneminen IoT-ratkaisujen avulla. hankkeen tulosten avulla voidaan lisätä energiatehokkuutta ja siten vähentää käytettävän polttoaineen määrää | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 4 | 4 |
| Toimet vähentävät yleisesti ympäristön kuormitusta, eivät kuitenkaan suoraan kohdistu Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 3 |
| Teollisuuden materiaalinhallinnan parantuminen IoT-ratkaisujen avulla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 6 |
| IoT-laitteiden pienten virrankäytön vaatimusten vuoksi uusiutuvaa energiaa (kuten ympäristöstä energian kerääminen: aurinkoenergia, liikeenergia, ääniaalloista kerättävä energia) tulee hyödyntää näiden laitteiden kehityksessä toiminta-ajan maksimoimiseksi | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Etätyön käytön mahdollistaminen useilla toimialoilla, esimerkiksi maataloudessa peltojen kasvutilanteen seuranta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| IoT-laitteet voivat olla kytkettynä ja ne voivat tuottaa tietoa verkkopalveluihin, jotka toimivat perustana aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle (mm. kehitysrajapinnat). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 5 |
| IoT-laitteisiin liitetyt palvelut vähentävät turhan liikkumisen ja kuljetuksen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 4 |
| Ympäristöolosuhteiden seuranta ihmisten hyvinvoinnin kannalta, esimerkiksi ilmansaastetilanteen seuraaminen kaupunkiympäristössä ja tiedon reaaliaikainen välittäminen paikallisille. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 3 |
| Tietotekniikka on lähtökohtaisesti tasa-arvoista ja sukupuolineutraalia. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Tietotekniikka on lähtökohtaisesti riippumatonta yksilöiden demografisesta taustasta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| IoT-teknologia kehittää ja monipuolistaa kulttuuriympäristöämme tarjoamalla sisältöä ja tehostamalla työntekoa. Hanke ei erityisesti keskity kulttuuriympäristöä koskeviin kysymyksiin, mutta tuloksia voidaan hyödyntää myös tässä kontekstissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| IoT-tuotteiden avulla saadaan tarkempaa informaatiota ympäristöstä (esim. vedenlaadun ja maaperän koostumus ja elinvoimaisuus), minkä avulla voidaan tehdä päätöksiä vesi- ja maa-alueiden käyttötavoista ja hyödyntämisestä | ||
eÄlytelli-hanke (ekologiset, älykkäät ja turvalliset teollisen internetin palvelut) on Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun organisoima, ja Euroopan-aluekehitysra-haston (EAKR) ja mukana olevien yhteistyöyritysten ja kuntien rahoittama hanke. Hankkeessa mukana olevat yritykset ja kunnat ovat: Are, Jyväskylän kaupunki, Laukaan kunta, Mantsinen, Metsä Group, Mevea, Moventas, Neova (ent. Vapo), Nodeon, Sammakkokangas ja Valtra. Hankkeessa kehitetään osaamista ja ratkaisuja, joilla pilotoidaan nimensä mukaisesti ekologisia, älykkäitä ja turvallisia internetin palveluita.
Hanke keskittyi teollisen internetin tekoälyyn kahteen päätutkimusalueeseen energiatehokkuuden näkökulmista: pilvipohjaisten tekoälysovellusten (AI) käyttö Big Datan (BD) prosessointiin sekä reunalaskentaan (Edge Computing). Selvitimme parhaita AI-ratkaisuja BD- prosessointiin sekä reunalaskennassa keskityimme datan käsittelemiseen itse IoT-laitteissa ja laiterajapinnassa. Hankkeessa kehitettiin tietoisuutta teollisen internetin keinoälymahdollisuuksista sekä erilaisia tekoälyratkaisuja, jotka kehittävät alueen yritysten liiketoimintaa. Koska tekoäly ja IoT ovat teknologioina vielä alkuvaiheissa, niiden tutkiminen hankkeen avulla tuotti yrityksille kilpailukykyä.
Tässä eÄlytelli-hankkeen loppuraportissa käydään läpi tiivistetysti projektissa asikasyritysten kanssa tehtyjen pilottien kuvaukset ja tulokset. Loppuraportin kappaleet linkittyvät viittauksin piloteista tehtyihin kattavampiin raportteihin.