|
|
|
Hankekoodi: A75237
Hankkeen nimi: 6Aika Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli (KIEPPI)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.9.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0211675-2
Jakeluosoite: Aleksis Kivenkatu 14-16 C; Pl 487
Puhelinnumero: 03 565 611
Postinumero: 33100
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tampere.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Karoliina Tuukkanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö, Tampereen kaupunki, Kestävä Tampere 2030 ohjelma
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358417301710
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää Espoon Kerasta, Tampereen Hiedanrannasta ja Turun Tiedepuistosta kestäviä kaupunginosia, joihin syntyy uutta kierto- ja jakamistalouteen pohjautuvaa yritystoimintaa ja työpaikkoja. Hankkeessa tuotetaan hiilineutraalin kaupunginosan alustamalli, jossa kaupunkien kasvun tarvitsemat erilaiset materiaalivirrat kiertävät aluetaloudessa mahdollisimman suljetusti ja resurssiviisaasti. Hankkeessa kehitetään ja kootaan yhteen uusia kiertotalouden ratkaisuja, jotka tukevat kohteena olevien kaupunginosien kehittymistä kestäviksi ja houkutteleviksi asukkaineen, työpaikkoineen ja palveluineen.
Hankkeessa kehitetään kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli, jossa määritellään kaupungin, yritysten, tutkimuksen ja kaupunkilaisten yhteistyöhön perustuvat toimintatavat kiertotalouden toteuttamiseksi kaupunginosan infran ja palvelujen suunnittelussa ja rakentamisessa.
Hanke tarjoaa mukaan tuleville yrityksille uusia referenssejä ja skaalattavia liiketoimintakonsepteja älykkäistä ja resurssiviisaista tuotteista ja palveluista ratkaistessaan kaupunkien kasvun haasteita. Yrityksen pääsevät mukaan alueiden kehittämiseen jo suunnitteluvaiheessa, mikä mahdollistaa uudenlaisten, kestävien ratkaisujen syntymisen perinteistä aluerakentamisen mallia paremmin.
Hankkeessa kehitettävillä aluetaloutta tukevilla tuotteilla, palveluilla ja liiketoimintakonsepteilla vaikutetaan olennaisesti kestävien, hiilineutraalien, terveellisten, turvallisten, viihtyisien ja hyvinvointia lisäävien elin- ja toimintaympäristöjen rakentumiseen.
Hankkeen työpajat ja pilotoinnit ovat avoimia yrityksille, palveluiden kehittäjille ja niiden käyttäjille sukupuolesta riippumatta. Hanke mahdollistaa uusien palveluiden räätälöimisen kaupunkien asukkaille ja siten yhdenvertaisen asukkaiden kohtelun sukupuoli ja mahdolliset erityisryhmien tarpeet huomioiden.
Hanke rakentuu kolmesta peräkkäisestä vaiheesta, jotka toistuvat molempina hankkeen toteutusvuosina. Kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli rakentuu kaikissa vaiheissa. Ensimmäisessä vaiheessa kumppanuusmalliin haetaan kehittämiskumppanuutta. Tämä tapahtuu kutsumalla yritykset, tutkimuslaitokset sekä kansalaiset (Quadruple Helix -periaate) kehittämään kaupunginosaa yhdessä kaupungin kanssa.
Toisessa toteutetaan varsinaiset pilotoinnit, joiden aihealueita ovat: Tilat sekä jakamis- ja kiertotalouden palvelut, ravinne-, energia- ja materiaalivirtojen hyödyntäminen, urbaanin ruuantuotannon ratkaisut, jäte- ja sivuvirtojen hyödyntäminen sekä monimuotoiset ja terveyttä edistävät sini-viherrakenteet.
Kolmannessa vaiheessa tuloksia skaalataan kaupunginosa- ja kaupunkitasoille ja lopuksi itse kumppanuusmalli konseptoidaan levitettäväksi muihin kaupunkeihin.
Hankkeen tuloksena syntyy kestävien kaupunginosien kumppanuusmalli. Mallin avulla kaupungin rooli muuttuu tilaajasta ja/tai toteuttajasta alustaksi ja kumppaniksi. Kumppanuusmallia ja pilotointien tuloksia skaalataan kaupunginosa- ja kaupunkitasolle siten, että ne ovat hyödynnettävissä myös muissa kaupungeissa.
Hankkeen seurauksena osallistujakaupunkeihin on lähtenyt kehittymään avoin ja kasvava kumppanuusverkosto, joka jatkuvasti kehittää ja tuottaa tuotteita ja palveluja kestävän ja hiilineutraalin kaupungin tarpeisiin.
Hankkeessa kehitetty toimintamalli mahdollistaa ja luo edellytyksiä kansainvälisiin EU-rahoitushakuihin sekä tutkimus- ja kehityshankkeisiin osallistumiselle.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kierto- ja jakamistalouden tuotteita ja palveluja kehittävät yritykset, joille tarjoutuu mahdollisuuksia kehittää ja pilotoida ratkaisuja todellisissa ympäristöissä.
- Yrityksille syntyy uusia liiketoimintamahdollisuuksia kaupunkien kehittämisessä sekä Suomessa että kansainvälisesti.
- Yritykset voivat kasvattaa tuotteidensa ja palvelujensa avulla saatavaa lisäarvoa ja kehittää aikaisempaa kokonaisvaltaisempia palveluja verkostomaisessa yhteistyössä muiden yritysten kanssa.
- Yritykset voivat lisätä tuotteidensa ja palvelujensa kysyntää, sillä hankkeessa yrityksillä on mahdollisuus kehittää tuotteita yhdessä kaupungin ja asukkaiden kanssa.
- Yritykset voivat yhdistää osaamistaan muiden yritysten kanssa yhteisellä hankkeessa pilotoitavalla liiketoiminta-alustalla erittäin pienellä riskillä.
Hankkeen kohderyhmiä ovat yritysten lisäksi:
- Espoon, Tampereen ja Turun kaupungit, joissa tieto, ymmärrys, kokemukset ja osaaminen kasvavat kestävän ja hiilineutraalin kaupungin suunnittelusta, toteutuksesta ja sen tarjoaminen palveluiden edistämisestä.
- Tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, jotka voivat hyödyntää hankkeessa kehitettäviä tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja sekä kokemuksia tutkimuksessa, kehitystoimissa ja koulutuksessa.
- Asukkaat, jotka hyötyvät kestävistä ratkaisuista ja siten paremmasta ympäristön tilasta, alemmista kustannuksista ja kaupunkien positiivisemmasta imagosta ja tulevaisuuskuvasta.
- Muut kuutoskaupungit ja muut Suomen kunnat, joissa kestävien kaupunginosien kumppanuusmallia hyödynnetään ja joihin yritysten hankeen puitteissa kehittämät uudet kiertotalouden mukaiset palvelut voivat markkinaehtoisesti levitä.
- Kansainväliset sidosryhmät, kuten esimerkiksi kuntien ystävyyskaupungit, EU-hankepartnerit, Eurocities-verkosto, ICLEI yms. verkostot, joille kerrotaan hankkeen tuloksista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 877 138
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 846 352
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 309 159
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 263 211
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Turun
Kunnat: Espoo, Tampere, Turku
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 10 |
| Hankkeessa haetaan kierto- ja jakamistalouden resurssitehokkaita ratkaisuja. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. Välillinen vaikutus Suomen luontoon etenkin hankkeen kehitystyön kautta tapahtuvalla neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämisellä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeella haetaan ratkaisuja hulevesien tasaukseen tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä. Viestinnällä ja osallistamalla asukkaat viheralueiden kehittämiseen vaikutetaan välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 5 |
| Hankkeella haetaan ratkaisuja luonnon monimuotoisuuden edistämiseen tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä. Viestinnällä ja osallistamalla asukkaat viheralueiden kehittämiseen vaikutetaan välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävät jakamistalouden tuotteet, palvelut ja toimintamallit vähentävät tarvittavien tuotteiden kokonaismäärää ja siten niiden valmistuksesta ja käytöstä aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeessa kehitettävät kiertotalouden tuotteet, palvelut ja toimintamallit vähentävät yleensä tarvittavien tuotteiden ja palveluiden neitseellisten raaka-aineiden käsittelyä ja siten niiden valmistamisesta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia. Hankkeella haetaan ratkaisuja hulevesien käsittelyyn tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä. Viestinnällä ja osallistamalla asukkaat viheralueiden kehittämiseen vaikutetaan välillisesti haitallisten ympäristövaikutusten syntyyn. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Ei välitöntä vaikutusta, mutta välillinen vaikutus Suomen luontoon etenkin neitseellisten luonnonvarojen käytön vähentämisellä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 10 | 10 |
| Hankkeessa haetaan kierto- ja jakamistalouden resurssitehokkaita ratkaisuja. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään ja hyödynnetään paikallisesti tuotettua energiaa, mm. biokaasua. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Hanke tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia kierto- ja jakamistalouden palveluiden osalta työpajoihin ja pilotointeihin osallistuville yrityksille. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitetään jakamistalouden ja digitaaliseen alustatalouteen perustuvia palveluja. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään myös digitaaliseen alustatalouteen liittyviä palveluja, joiden avulla erilaisten maa-ainesten kuljetukset vähenevät erittäin paljon. Hankkeessa kehitettävät paikalliset ratkaisut vähentävät kuljetustarvetta olennaisesti. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa kehitettävillä aluetaloutta tukevilla kestävillä tuotteilla ja palveluilla vaikutetaan olennaisesti terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elin- ja toimintaympäristön rakentumiseen. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Jakamistalouden palveluilla edistetään ihmisten mahdollisuuksia käyttää erilaisia palveluja nykyistä tasa-arvoisemmin. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Hankkeessa käytettävät työskentelytavat: Quadruple Helix-malli, Living Lab -periaate ja Citizen Science -toiminta edistävät yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Välillisesti hanke vaikuttaa mm. kaikkien hankkeen tilaisuuksiin osallistuneiden ja toteuttajatahojen henkilöstöjen asenteisiin. Viestinnällä vaikutetaan yleiseen mielipiteeseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 5 |
| Hankkeella haetaan ratkaisuja ruderaattilajien säilymiseen tiheään rakennetussa kaupunkiympäristössä. Viestinnällä ja osallistamalla asukkaat viheralueiden kehittämiseen vaikutetaan välillisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa kehitettävät tuotteet, palvelut ja liiketoimintakonseptit edistävät osallistuvien yritysten ja toteuttajatahojen ympäristöosaamista. Viestinnän avulla ja monistamalla toiminta saadaan ao. alojen ympäristöosaamista kasvatettua. | ||
Hankkeen yhteisenä ja suurimpana lähtökohtana oli tarve löytää uusia ratkaisuja kaupunginosien kestävyyteen. Erityyppiset kaupunginosat toivat hankkeeseen laajempaa ymmärrystä kestävien ratkaisujen kehittämisessä, sillä Espoon Kera, Tampereen Hiedanranta ja Turun Tiedepuisto eivät suinkaan ole homogeenisiä alueita toisiinsa nähden. Tämä kaupunginosien erilaisuus oli tässä 6Aika hankkeessa erityinen vahvuus, koska kaikkien kaupunginosien kunnianhimoiset kestävyystavoitteet olivat kuitenkin varsin yhteneviä. Samalla hankkeessa testattiin, miten kestävyyttä voisi mahdollisimman ketterästi kehittää yhteisessä kumppanuudessa yritysten kanssa kehitetyn kiertotalouden kumppanuusmallin kautta. Yhteisesti hankkeessa kehitetty kiertotalouden kumppanuusmalli olikin yksi hankkeen keskeisiä onnistumisia. Jakamispalveluihin, jäte- ja sivuvirtoihin, ravinne-, energia- ja materiaalivirtoihin, kestävään ruoantuotantoon ja kestäviin sini-viherreakentesiin liittyvien pilottien (yht 48kpl) avulla haluttiin tuoda uusia kestäviä innovaatioita kaupunginosiin Tampereella, Espoossa ja Turussa. Hankkeessa kehitettiin kaupunkien kestävyyteen ja kiertotalouteen liittyvää tekemistä ja kaupunkinorganisaatioiden sisäistä sekä yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä systemaattisesti ja onnistuneesti eteenpän. Hankkeen tuloksena saatettiin yhteen eri kaupunginosien kehittämisestä vastaavia ihmisiä yhteen täysin uudella tavalla. Sidosryhmäyhteistyötä tehtiin valtavasti ja laajat sidosryhmät, yritykset aivan tämän kärjessä, olivatkin hankkeen onnistumisen kannalta ensisijaisen tärkeitä. Kaupungeille hankkeen toiminnan ja pilottien suurin hyöty oli yhteistyön lisääntymisen lisäksi kiertotaloutta edistävän osaamisen sekä kumppanuuksien lisääntymisessä. Kaupungeissa ja sen omistamissa yhtiöissä ymmärrettiin paremmin kaupunkien rooli kiertotalopuden mukaisen liiketoiminnan ohjaamisessa. Yritysten näkökulmasta arvokasta olivat mm. uudet yhteistyömahdollisuudet eri kaupunkeihin ja toisiin yrityksiin, kehittämisyhteistyö ja pääsy erilaisiin konsortioihin sekä apu esimerkiksi sijoittautumispaikkojen etsimisessä. KIEPPI- osoittikin selkeästi, että parin vuoden projektilla voidaan sekä nopeasti kokeilla asioita että käynnistää pidempiä kehityskaaria ja kumppanuuksia. Voidaan tehdä konkreettisia tekoja ja ohjata ajattelua sekä asenteita uusille urille.