|
|
|
Hankekoodi: A75199
Hankkeen nimi: Alkutuotannon koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0214765-5
Jakeluosoite: Asevelikatu 4
Puhelinnumero: 0400 827 251
Postinumero: 74101
Postitoimipaikka: Iisalmi
WWW-osoite: http://www.ysao.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Niina Maarit Puumalainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 793 026
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Elintarvikkeiden alkutuotanto tarvitsee taloudellista kannattavuutta lisääviä toimia säilyttääkseen tuotantokykynsä vähenevässä yrityskannassa. Alkutuotannon yrityksillä ei kuitenkaan ole kokemuksia uuden teknologian tuomista mahdollisuuksista. Erityisesti yrityslähtöinen kehittämistarve työkone- ja laitetoimittajille on vähäistä: investointitarpeita ei tunneta eikä niistä tulevaa hyötyä voi todentaa vielä missään. Tarvitaan vahvaa verkostoyhteistyötä alan verkostojen kanssa lähteä kehittämään alalle uusia teknologisia ratkaisuja ja välittämään tietoa alan yrityksille.
Alkutuotannon koulutuksen ja elinkeinoelämän kehittäminen –hankkeen toteuttajan Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän tavoitteena on alkutuotannon alueellisen kilpailukyvyn parantaminen. Tällä hankkeella toteutetaan alkutuotannon TKI-demonstraatioympäristö, jossa hyödynnetään työkoneiden uusimpia teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja keventää niin henkilötyötä, kehittää tuotantoprosesseja kuin vähentää hiilijalanjälkeä sekä lisätä kannattavuutta.
Hankkeen kohderyhmän alkutuottajayritysten osaamisen kehittämiseksi kootaan työkonetestauksien kautta tietoa nykyaikaisen- ja ympäristöystävällisten viljelymenetelmien tuomista vaikuttimista yritystoiminnan kannattavuuteen. Hankkeen työllä tähdätään nostamaan esiin alkutuotannon teknologiaosaamisen kehittämistarvetta, jota toimialan yrityskenttä ei ole vielä huomioinut.
Hankkeessa hankitaan uutta työkoneteknologiaa edustavia koneita- sekä laitteistoja. Tilatöihin tarkoitetuissa työkoneista on olemassa edistyksellistä moottori- ja sähkötekniikkaa hyödyntäviä koneita. Hanketyössä työkoneisiin yhdistetään lisäksi seurantaa-, mittausta-, etävalvontaa- sekä virtuaaliteknologiaa taloudellisten etujen hakemiseksi. Hankkeessa tuotettava uusi tieto koneteknologian tuottamista hyödyistä siirtyy alkutuotannon elinkeinoelämän osaamiseksi yritysyhteistyön kautta.
Hankkeen kohderyhmänä on alkutuotannon yritykset ja tulevat yrittäjät sekä työntekijät.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alkutuotannon opettajat sekä –opiskelijat sekä yhteistyöverkostot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 337 498
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 841
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 562 498
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 558 068
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Ylä-Savon
Kunnat: Sonkajärvi, Kiuruvesi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite: Kotikyläntie 254
Postinumero: 74150
Postitoimipaikka: IISALMI
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 9 | 9 |
| Hankkeen keskiössä on luonnonvaroja säästävien koneiden ja niiden käytön tehostamista tukevien ohjelmistojen hyödyntäminen, luonnonvarojen kuormittavuuden vähentämiseksi. Digitaalisuus yhdistettynä vähähiilisiin koneisiin vähentää ajon tarvetta mikä vaikuttaa suoraan esim. peltojen tiivistymiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 9 | 9 |
| Vähähiilistä teknologiaa hyödyntävät työkoneet ovat perinteisiä koneita ilmastoa säästävämpiä. Hankkeessa selvitetään millaista säästöä ko. koneiden käyttäminen tuo vs. perinteiset koneet, sekä uuden teknologian hyödyntäminen esim. apukoneissa ja työsuunnittelussa. Vähähiilistä teknologiaa hyödyntävien koneiden yleistämiseksi yritykset kaipaavat kontreettisia kokemuksia ja laskemia hyödyistä esim. ajomäärien vähentyminen. Monikoneyhdistelmä (traktori-noukinvauvu) digitaalisilla ratkaisuilla voi vähentää ilmaston kuormitusta vähenevillä ajokerroilla. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 10 | 9 |
| Vähentyvä koneajo (esim. monikoneyhdistelmä traktori-noukinvaunu) tilojen pelloilla tai teillä vähentää kasvillisuuteen kohdistuvaa vaikutusta suoraan. Samoin vähentyvästä rasituksesta hyötyvät maaeliöt. Myös vähentyvä päästöjen määrä vähähiilistä teknologiaa hyödyntävien työkoneiden kautta näkyy ajallaan kasvillisuudessa ja eliöissä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 10 | 9 |
| Vähentyvä koneajo (esim. monikoneyhdistelmä traktori-noukinvaunu) tilojen pelloilla tai teillä vähentää maaperän tiivistymistä, samoin vesivalumavaikutukset voivat olla suoraan nähtäviä vaikutuksia ajomäärän vähentymisestä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 6 | 5 |
| Natura 2000-ohjelman alueilla ei tehdä tässä hankkeessa alkutuotannon töitä. Vähentyvät päästöt ja maa-alueisiin kohdistuvat kuormitukset hyödyttävät laajasti kuitenkin kaikkea luontoa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 6 |
| Hankkeen toimilla edistetään vähähiilisten työkoneiden energiatehokkuutta työtä tehostamalla, joka vähentää polttoaineen kulutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Alkutuotannon alalla on tarve uudistaa uuteen teknologiaan pohjautuvia koneita, laitteita ja ohjelmistoja. Hankkeen toimien vaikutuksesta voi nousta esiin ideoita joissa uusiutuvalla energialla voi olla jatkokehittämisen tarvetta esim. tutkimustahoilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Alkutuotanto on tärkeä toimiala itäisessä Suomessa. Ala tarvitsee uusia työntekijöitä, joilla on uutta osaamista kehittää yritystoimintaa uuteen teknologiaan pohjautuvasti. Tämä laajentaa toimialan elinkeinorakennetta esim. yritysyhteistyön ja uusien palveluiden/tuotteiden tarjoamisena. Laajentuminen pohjautuu alueella tuotettaviin ja kasvaviin alkutuotannon lähteisiin. Hanketyössä voi nousta esiin näkymiä näihin mahdollisuuksiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 1 |
| Kehittämistyön myötävaikutuksena yrityskenttä voi alkaa pohtimaan uusia aineettomia palveluita yritystoimintansa laajentamiseksi. Tämä ei kuitenkaan ole tämän hankkeen kehittämistyötä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 9 | 8 |
| Päästöjen vähentäminen vähähiilistä teknologiaa hyödyntävävillä koneilla, yhdistettynä uusiin digitaalisiin ratkaisuihin johtaa kevyempään ja tehokkaampaan työhön pelloilla sekä tilojen muilla mailla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 9 |
| Tiloilla käytettävä seuranta- ja ohjausvälineistö lisää työturvallisuutta, joka lisää hyvinvoinnin edistämistä tapaturma-alttiilla alalla. Kasvava osaaminen digitaalisuuden ja uuden teknologian hyödyntämisestä lisää työllistymistä sekä yksilön hyvinvointia yleisesti. Tulevaisuusorjentoitunut osaaminen nyt johtaa todennäköisesti henkilön lisäkouluttautumiseen ja uuden tiedon aktiiviseen hankkimiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 6 |
| Alkutuotannossa tarvitaan sekä naisia että miehiä. Alan opintomahdollisuuksia tarjotaan kaikilla vapaasti, kannustaen monipuolisen osaamisen hankkimiseen. Opintotarjonnassa huomioidaan alan uudistamisen tarpeet uuden teknologian osaajuudella. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 10 | 9 |
| Ympäristöosaaminen alkutuotannon-alalla on erittäin tärkeää. Alan hiilijalanjälkeä tulee voimakkaasti kehittää uusin teknologioin. Kiristyvät ilmastovaateet asettavat alalle suurta kehitys- ja investointipainetta, johon alan yritykset eivät kuitenkaan ole vielä lähteneet isommin mukaan. | ||
Hankkeen keskeisenä tavoitteena oli alueellisen kilpailukyvyn parantaminen alkutuotannossa. Tällä hankkeella toteutettiin alkutuotannon TKI-demonstraatioympäristö, jossa hyödynnetään työkoneiden uusimpia teknologiaan pohjautuvia ratkaisuja tehostamaan maatilan toimintaa sekä keventämään niin henkilötyötä kuin hiilijalanjälkeä. Automaattiohjatun traktorin ja ISOBUS-yhteensopivan noukinvaunun yhdistelmä (vaakavarustus) hankittiin rehuntuotannon tehostamisen havainnollistamiseksi; toiminnan tehokkuutta ja taloudellisuutta, massavirtojen hallintaa ja logistiikkaa haluttiin kehittää. Hankittu sähkökäyttöinen pienkuormaaja karjatilan päivittäisissä töissä vähentää oleellisesti päästöjä paikallisesti ja lisää työturvallisuutta sekä käyttömukavuutta erityisesti sisätiloissa työskenneltäessä. Lannoitteenlevittimen avulla koko ajan kallistuvien tuotantopanosten käyttöä pelloilla on saatu tehostettua ja samalla toiminnan ympäristökuormitus on pienentynyt. Myös erot eri kuljettajien välillä ovat kaventuneet automatiikan hoitaessa osan kuljettajan työstä. Etävalvonta- ja kamerateknologia maatalouskoneissa on osoittautunut koneiden hallinnan ja valvonnan tehostamisessa hyväksi työkaluksi ja muodostunut osaksi jokapäiväistä toimintaa maatilalla.
Hankkeen kohderyhmän alkutuottajayritysten, niiden työntekijöiden sekä tulevien yrittäjien osaamisen kehittämiseksi koottiin työkonetestauksien kautta tietoa nykyaikaisten ja ympäristöystävällisten viljelymenetelmien tuomista vaikuttimista yritystoiminnan kannattavuuteen. Rehunkorjuu hankitulla kalustolla lisäsi demonstraatio-olosuhteissa toiminnan tehokkuutta miltei kolmanneksella; säästöä/etua saatiin käytetyn työajan ja polttoaineen vähenemisellä sekä toisaalta rehunkorjuun nopeutumisen mahdollistamalla oikea-aikaisella korjuulla ja rehun laadun parantumisella. Massavirtojen seuranta aloitettiin hankkeessa navettaan tulevien rehumassojen osalta.
Hankkeen aikana nousi myös esiin alkutuotannon toimijoiden teknologiaratkaisujen kehittämistarve. Huolimatta taloudellisista haasteista useilla maatiloilla investointeja tehdään, mutta halukkuus investoida uusimpaan teknologiaan on osin ollut vähäistä; uuden teknologian käyttöönottoon liittyy edelleen vahvasti juurtuneita ennakkoluuloja, taloudellista epävarmuutta ja tiedon puutetta. Oppilaitoksen esimerkillä uuden teknologian hyötyjä on tuotu yrittäjien tietoon, positiivisten kokemusten toivotaan rohkaisevan alueen yrittäjiä investoimaan ja lunastamaan teknologian tarjoamia hyötyjä omassa toiminnassaan.