|
|
|
Hankekoodi: A75137
Hankkeen nimi: Digi-Salama - Salama-projekteilla osaamista, kilpailukykyä ja verkostoja
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2094551-1
Jakeluosoite: PL 4000
Puhelinnumero: 09 7424 5000
Postinumero: 00079
Postitoimipaikka: Metropolia
WWW-osoite: http://www.metropolia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Liljaniemi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 024 0756
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Käynnissä on ns. neljäs teollinen vallankumous, jossa fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät kyberfyysisiksi järjestelmiksi. Industry 4.0 - Teollisuuden digitalisaatio mullistaa teollisuuden kentän tuotannosta toimintamalleihin. Teollisten murrosten yhteydessä on tyypillistä, että uutta ja osin kypsymätöntä teknologiaa on tarjolla, mutta yritykset sekä alan toimijat eivät vielä tiedä, miten ja missä vaiheessa teknologioita tulisi ‘ja kannattaisi lähteä soveltamaan.
Digi-Salama -hankkeessa toteutetaan Uudenmaan pk-yrityksissä ketteriä Salamaprojekteja viidessä, digitaalisen Industry 4.0 -teemassa (Cobotit; Autonomiset liikkuvat, robotit; Digital Twin -teknologia; Tekoäly ja koneoppiminen automaatiossa sekä VR/AR/Holodeck) Vantaan Elinvoima-ohjelman Kärkiklusteri -toimialoilla: logistiikka-, ruoka-, kiertotalous-, kiinteistö- sekä korkean osaamisen tuotantoklusteri (Äly-tuotanto). Kokonaan uusia, tai jo toisella toimialalla toimivia ratkaisuja, etsitään ja sovelletaan yhteistyössä kärkiklusteriyritysten kanssa. Hankkeessa pk-yritykset testaavat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja kiihdytetysti ja linkittyvät kansainväliseen verkostoon.
Hanke keskittyy ns. tuotannolliseen tasoon (teollisuuslaitoksen lattiataso), jossa kiinnostuksen kohteina ovat erityyppiset robottiratkaisut (cobotit ja autonomisesti liikkuvat robotit), mittaustekniikka ja tiedon hyödyntäminen tuotannollisten laitteiden kunnon ja tehokkuuden optimoinneissa (AI). Lisäksi merkittävää lisäarvoa kenttään tuo digital twin -teknologia, jossa hyödynnetään digitaalisen kaksosen (digitaalinen malli), ominaisuuksia fyysisen kaksosen (laitteisto, prosessi) optimoinnissa. Digitaalisen mallin hyödyntäminen selkeyttää ja tehostaa mm. tuotteen ja tuotannon suunnittelua, laitteistojen käyttöönottoa sekä koulutusta ja luo aivan uusia mahdollisuuksia tehostaa laitteiden ja laitekokonaisuuksien suorituskykyä. Vastaavasti tuotantolaitoksen näkökulmasta myös AR/VR/Holodec -teknologiat tulevat mullistamaan sekä suunnittelun, koulutuksen, kunnossapidon että operoinnin. 3D-malleihin perustuvat operoinnit, joissa ihminen toimii osana tuotannon automaatioratkaisuja virtuaaliympäristössä, sisältää runsaasti mahdollisuuksia
Hankkeen toteuttavat Metropolia Ammattikorkeakoulu ja Vantaan kaupunki yhteistyössä Suomen Automaatioseura ry:n, Suomen Robotiikkayhdistys ry:n, Tampereen yliopiston koordinoiman TRINITY-hankkeen ja VTT:n koordinoima DIH2 -hankkeen kanssa.
Projekti synnyttää uutta osaamista, kykyä soveltaa uusia teknologioita sekä valmiita toimintakonsepteja. Projekti kasvattaa yritysten kilpailukykyä, linkittää kansainvälisiin verkostoihin ja johtaa uusiin mahdollisiin investointeihin sekä kokoaa asiantuntijaverkoston. Hankkeessa tehdään 25:ssä pk-yrityksessä Salamaprojekteja, joiden tuloksena yritykset saavat yksityiskohtaista tietämystä aihepiirin mahdollisuuksista, joka puolestaan rohkaisee tuotekehitysinvestointeihin sekä kiihdyttää markkinoille tuloa.
Horisontaalisten periaatteiden osalta hankkeen välittömät vaikutukset näkyvät vahvimmin taloudellisen sekä ekologisen kestävyyden alueilla erityisesti kierrätyksen tehostumisena, energia- ja materiaalitehokkuutena. Digital twin ratkaisut antavat mahdollisuuden etsiä ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja simulaatioympäristössä ja tuottaa uusia ratkaisuja materiaalien ja jätteiden käsittelyyn. Ekologinen hyöty tulee erityisesti uusista kehitettävistä automaatioratkaisuista energiankulutuksen, raaka-aineiden ja materiaalien optimoimisen kautta sekä kuljetustarpeiden vähenemisenä. Alueelle syntyy Salama-projektien ja tunnistettujen Industry 4.0 teknologioiden soveltamisen myötä uusia ratkaisuja aineettomien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä uutta osaamista ja kykyä soveltaa uusia teknologioita laajamittaisempaankin käyttöön hankkeen yhteistyökumppaneiden ja verkostojen kautta mahdollisissa uusissa, laajemmissa aiheeseen liittyvissä, kehittämishankkeissa.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ja hyödynsaajat ovat Uudenmaan alueella toimivat, teollisuusautomaatiota hyödyntävät tai -tuottavat pk-yritykset, jotka toimivat pääosin logistiikka-, ruoka-, kiertotalous-, korkean osaamisen tuotanto- (Äly-tuotanto) tai kiinteistöklusterilla (Äly-kiinteistö).
Välillisesti hankkeen toimenpiteistä hyötyvät hankkeen päätoteuttajat:
- Metropolia ammattikorkeakoulu
- Vantaan kaupunki sekä
- Uudenmaan alue
- ja kärkiklusterivetoisesti pk-sektori laajalti
Yhteistyökumppaneina hyötyvät välillisesti myös Suomen Automaatioseura ja Suomen Robotiikkayhdistys jäsentensä ja kansallisten sekä kansainvälisten verkostojen osalta. Lisäksi hankkeiden välinen yhteistyö tuottaa hyötyä ja lisäarvoa Digi-Salaman sekä Trinity ja DIH2 hankkeiden toimijoille ja verkostoille. Myös uudenmaan alueella sijaitsevat projektin ulkopuoliset toimijat, kuten julkiset instituutiot, yhdistykset, säätiöt ja yritykset hyötyvät hankkeen teknologioista ja projektien tuloksista. Vastaavasti hankkeen tulosten jalkauttamisesta hyötyy suoraan elinkeinoelämä kasvavan (Industry 4) osaamisen myötä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 380 480
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 377 281
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 543 543
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 538 973
Maakunnat: Uusimaa
Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin, Porvoon, Loviisan
Kunnat: Hanko, Lohja, Espoo, Sipoo, Lapinjärvi, Myrskylä, Inkoo, Porvoo, Askola, Pukkila, Loviisa, Hyvinkää, Nurmijärvi, Vihti, Vantaa, Karkkila, Kirkkonummi, Järvenpää, Tuusula, Pornainen, Helsinki, Kauniainen, Siuntio, Raasepori, Kerava, Mäntsälä
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 4 |
| Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja tehostaa merkittävästi mm. hukkaa vähentämällä, kun tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa mm. simuloimalla. Robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. AR/VR/Holodeck vähentää matkustamista, kun tapaamispaikaksi voidaan valita virtuaalimaailma. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 5 |
| Kasvihuonekaasut vähenevät merkittävästi, kun tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa mm. simuloimalla. Robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. AR/VR/Holodeck vähentää matkustamista, kun tapaamispaikaksi voidaan valita virtuaalimaailma. Korkea automaatioaste edesauttaa energiankulutuksen, raaka-aineiden ja materiaalien optimoinnissa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei pystytä osoittamaan merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Kasvihuonekaasut vähenevät merkittävästi, kun tuotantoa ja raaka-aineiden käyttöä voidaan tehostaa mm. simuloimalla. Robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. AR/VR/Holodeck vähentää matkustamista, kun tapaamispaikaksi voidaan valita virtuaalimaailma. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei pystytä osoittamaan merkittäviä vaikutuksia. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 8 |
| Viisi Salamaprojektia kohdistetaaan kiertotalous-klusteriin. Tällä on huomattavia ympäristävaikutuksia, miten teknologialla voidaan vaikuttaa mm. kierrätyksen tehostumiseen, energia- ja materiaalitehokkuuteen. Digitaltwin-ratkaisut antavat mahdollisuuden etsiä ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja erilaisia vaihtoehtoja simulaatioympäristössä, jolloin voidaan tuottaa uusia ratkaisuja materiaalien ja jätteiden käsittelyyn ja kierrätykseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 6 | 8 |
| Ekologinen hyöty tulee uusista automaatioratkaisuista. Korkea-automaatioaste edesauttaa energiankulutuksen optimoinnissa ja raaka-aineiden ja materiaalien optimoinnissa. Digitaltwin-ratkaisut antavat mahdollisuuden etsiä ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja simulaatioympäristössä. Kansainväliset verkostot, uusi osaaminen ja kyky soveltaa teknologioita osana yrityksen kehittämisprosesseja ja päätöksentekoa, avaa uusia mahdollisuuksia vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa vahvistetaan Uudellamaalla toimivien teollisuusyritysten, erityisesti pk-yritysten, mahdollisuuksia hyödyntää nykyteknologiaa liiketoimintansa kehittämisessä, mikä puolestaan tukee yritysten kasvupyrkimyksiä, myös kansainvälisillä markkinoilla. Hankkeen ja Salamaprojektien myötä alueelle syntynyt teknologista osaamista ja kokemusta omaava yritysverkosto synnyttää uutta osaamista ja kykyä soveltaa uusia teknologioita ja valmiita konsepteja myös kansainvälisesti toteutettavissa hankkeissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
| Hankkeessa tunnistetut Industry 4.0 teknologiat kasvattavat yritysten osaamista ja kykyä uutta teknologiaa ja uusia ratkaisuja aineettomien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 6 | 8 |
| Hankkeessa 5 Salamaprojektia kohdistuu logistiikka-klusteriin. AR/VR teknologioiden ja virtuaaliratkaisujen avulla voidaan vähentää materiaalien kuljetus- ja liikkumistarvetta sekä henkilöstön matkustamisen tarvetta. Prosessien automatisoinnit, robotiikka ja Holodeck pohjaisten ratkaisujen avulla voidaan välttää turhaa liikkumista. Esimerkiksi robotiikka mahdollistaa tuotannon lähellä, minkä ansiosta kuljetukset vähenevät. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 3 | 6 |
| Hankkessa ja Salamaprojekteissa hyödynnetyn teknologian entistä parempi hyödyntäminen vahvistaa mukana olevien yritysten kilpailukykyä ja kasvua, mikä puolestaan tukee työllisyyttä. Projekti synnyttää uutta osaamista ja vahvistaa työntekijöiden kykyä soveltaa uutta teknologiaa myös oman työhyvinvoinnin lisäämisessä (osallisuus, tiedon saatavuus, terveellisyy, esteettömyys). Uuden teknologian avulla työstä voidaan tehdä mielekkäämpää. Osaamisen vahvistaminen, uusien teknologioiden hyödyntäminen lisää työntekijöiden kompetenssia ja mahdollisuuksia osallistua oman työn kehittämiseen, mikä parantaa työhyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Matalan kynnyksen Salamapilotit mahdollistavat robotiikan ja nykyteknologian mahdollisuuksien hyödyntämisen myös niille yrityksille, joiden johdolla ei ole teknologia-alan koulutusta, myös naisvaltaisissa yrityksissä ja -aloilla. Lisäksi miehinen ala tasa-arvoistuu, robottien hyödyntäminen helpottaa raskaan työn suorittamista. Hankkeen kasvattaminen uusi osaaminen ja kyky soveltaa uusia teknologioita madaltaa naisten kynnystä hakeutua teknologia-aloille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 3 |
| Hankkeen teemat ja Salamaprojektit yrityksissä mahdollistavat yritysten uudella tavalla kaikkien työntekijöiden osallistumisen työyhteisöön ja sen kehittämiseen. Digital twin ja AR/VR teknologiat mahdollistavat työtehtäviin perehdyttämisen yhdenvertaisesti (monikulttuurisuus, matala koulutustaso, vanhempi henkilöstö, lukihäiriö ym). Uusien teknologioiden käyttöönoton myötä nousee tarve uudenlaiseen osaamiseen ja oppimiseen. Hankkeessa rohkaistaan yrityksiä hyödyntämään eri työntekijäryhmien osaamista uuden teknologian käyttöönotossa ja kehittämisess | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Viisi Salamaprojektia kohdistuu älykiinteistö-klusteriin. Tällä on vaikutuksia kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 6 |
| Viisi Salamaprojektia kohdistetaaan kiertotalous-klusteriin. Tällä on huomattavia ympäristävaikutuksia, miten teknologialla voidaan vaikuttaa mm. kierrätyksen tehostumiseen sekä ympäristöteknologian käyttöönottoon. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli käynnissä oleva ns. neljäs teollinen vallankumous (Indystry 4.0). Teollisten murrosten yhteydessä on varsin tyypillistä, että uutta ja osin kypsymätöntä teknologiaa on tarjolla, mutta yritykset sekä alan toimijat eivät vielä tiedä, miten ja missä vaiheessa teknologioita tulisi lähteä soveltamaan. Suomella on loistava tilaisuus tarttua teknologian hyödyntämiseen nyt, kun siitä voi vielä saada merkittävää kilpailuetua lokaalisti ja globaalisti. Yrityksillä on selkeä tarve kehittää osaamistaan, kokeilla sekä puntaroida uusia ratkaisuja ja sitä kautta saada tietoa päätöksenteon tueksi.
Hankkeen tavoitteena oli synnyttää osaamista, kilpailukykyä ja verkostoja Vantaan ja Uudenmaan alueelle. Päätoimenpiteeksi valittiin toteuttaa 25 Salama-projektia 25:lle yritykselle 5:ssä eri teknologiassa 5:llä eri toimialalla. Tällä tavoiteltiin osaamisen nostoa ko. teknologiateemoissa, mahdollisuutta yrityksillä kokeilla ja pilotoida uutta teknologiaa. Laajempana tavoitteena, että kokeilut johtaisivat investointeihin ja sitä kautta yritysten kilpailukyvyn nousemiseen. Lisäksi tavoitteena oli, että hankkeen yritykset olisivat ydinryhmä uuden ARI-verkoston muodostumiselle.
Hankkeen teknologiateemat olivat: 1) Cobotit, 2) Autonomiset liikkuvat robotit, 3) Digital Twin -teknologiat 4) IoT ja tekoäly 5) VR/AR, Holodeck -pohjaiset ratkaisut.
Tavoitteisiin pääsemiseksi hankkeessa oli seitsemän (7) työpakettia:
TP1: Projektin yritysten valinta ja sitouttaminen sekä teemojen täsmentäminen
TP2: Teemojen teknologiakonseptien suunnittelu ja valinta
TP3: Pk-yrityskohtaisten Salamaprojektien toteutus
TP4: Juurruttaminen ja yhteistyöverkoston luominen
TP5: Tulosten levittäminen
TP6: ARI (Automation, Robotics and Industry) -osaamiskeskittymä
TP7: Markkinointiviestintäsuunnitelman laatiminen
Sisällöllisesti hankkeen työpaketit olivat hyviä kokonaisuuksia tavoitteet huomioiden. Hankkeessa saatiin aikaiseksi:
-5 teeman teknologiaselvitykset
-25 yritysprojektia
-ARI-verkosto käyntiin, ~50 yritystä
-Garage-konsepti alulle
-Uusi projektimalli, Salama-projektit
-Mozilla Hubs virtuaalimaailma
+300 muutosagenttia liikkeelle
Virallisten numeeristen indikaattoriden valossa hankkeeseen osallistui 53 yritykstä. 52 yritystä käynnisti t&k&i-toiminnan tai t&k&i-yhteistyön yliopistojen, korkeakoulujen tai tutkimuslaitosten kanssa. 15 yritykseen syntyi uusiutuviin energiaratkaisuihin tai vähähiilisyyden tukemiseen perustuvaa uutta liiketoimintaa. Avoimen tiedon ja rajapintojen avulla toteutettuja soveluksia oli 5 kappaletta. Salamaprojekteja tehtiin yhteensä 25:een yritykseen. Kolme yritystä kehitti uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille ja 14 yritystä kehitti uuden tai merkittävästi parannetun tuotteen markkinoille.
Yhteenvetona voidaan sanoa hankkeen onnistuneet melko hyvin tavoitteessa osaamista, kilpailukykyä ja verkostoja. Syntyneellä osaamisella saatiin nostettua alueen teknologista osaamistasoa ja tehdyt projektin toivottavsti johtavat uusiin investointeihin ja sitä kautta yritysten kilpailukyvyn + tuottavuuden kasvuun. Yllätävänä tuloksena huomattiin, että uusilla teknologioilla voidaan vaikuttaa myös vihreisiin haasteisiin sekä uusi syntynyt Garage-konseti ei ollut alunperin tavoitteena. Muutamassa projekteissa ei päästy täysin niille laadittuihin tavoitteisiin. Paljon tuli opittua ja vähän töpeksittyä mutta siitä vasta oppiikin.