|
|
|
Hankekoodi: A75070
Hankkeen nimi: Koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittäminen fysiologisen mittaustiedon ja älykkäiden järjestelmien avulla (KoKemus)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Jyväskylän yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245894-7
Jakeluosoite: PL 35
Puhelinnumero: (014) 260 1211
Postinumero: 40014
Postitoimipaikka: JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
WWW-osoite: http://www.jyu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: VESISENAHO MIKKO OLAVI
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: yliopistotutkija, opetusteknologian dosentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400247686
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen osaamistaloutta. Hankkeessa rakennetaan koulutuspalveluiden ekosysteemiä ja simulaatio-oppimisen osaamiskeskittymää sekä vastataan työn ja osaamisen muutostarpeeseen. Toimijoiden ja yhteistyökumppanien kesken toteutetaan simulaatiokoulutusten ja koulutuspalveluiden yhteiskehittämistä sekä osaamisverkoston rakentamista. Kehittämistä tehdään lennonopetuksen, kuljetus- ja metsäalan ja kuntoutuksen aloille, lisäksi hankkeen avoimesti jaettavilla tuloksilla on laajempia vaikutuksia ja niitä voidaan hyödyntää myös muilla koulutusaloilla sekä simulaatioita hyödyntävissä yrityksissä ja muissa organisaatioissa.
Digitalisaatio ja osaamisperusteinen ajattelu on muuttanut oppimisympäristöjä. Tällä hetkellä hankkeen toteuttajien ja yhteistyökumppanien sekä muiden sektorilla toimijoiden osaaminen on erillään ja kehittämistyötä tehdään pääosin organisaatioiden sisällä. Tästä johtuen toimijoiden tieto-taidosta eikä uusista digitaalisista läpimurroista, kuten simulaatiokoulutuksesta, saada täyttä alueellista hyötyä. Hankkeen yksi keskeinen tavoite on tuoda simulaatiokoulutusta hyödyntävät ja sitä suunnittelevat tahot sekä aikuiskoulutuksen osaajat aiempaa tiiviimmin yhteen. Keski-Suomessa useat koulutusorganisaatiot (Ilmasotakoulu, POKE, GRADIA, JAMK kuntoutusalan osaamiskeskittymä) ovat ottaneet simulaatiokoulutuksia osaksi opetustaan, mutta simulaatiomenetelmän hyödyntämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa ollaan vasta alussa. Yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden alueellisen yhteistyön edistämiselle on selkeä tarve. Hanke tukee alueellista tutkimus- ja kehitysyhteistyötä, jossa vahva tutkimusosaaminen aivojen ja autonomisen hermoston mittaamisessa yhdistyy koulutuksen tarpeiden parempaan ymmärtämiseen.
Simulaatio jäljittelee todellista tapahtumaa tai toimintaa ja koulutuksessa sillä voidaan mm. käydä läpi tilanteita, jotka muuten olisivat vaarallisia, hitaita tai kalliita toteuttaa. Teknologian kehitys, esimerkiksi virtuaalitodellisuus, on tehnyt simulaatioympäristöistä entistä realistisempia ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisempia. Simulaatioympäristöt muuttavat taitojen oppimista, koska ne tarjoavat mahdollisuuden harjoitusten rajattomaan toistoon tehokkaasti ja turvallisesti. On tärkeää ymmärtää simulaatioympäristössä tapahtuvaa oppimista nykyistä paremmin, jotta ohjausta, palautetta ja harjoittelun ajoitusta pystytään kohdentamaan parhaiten oppimista tukevaksi. Menetelmän parempi ymmärrys mahdollistaa pedagogisen kehittämisen ja koulutusresurssien kustannustehokkaan kohdentamisen. Hankkeen aikana rakentuvassa osaamiskeskittymässä parhaat käytänteet jaetaan mm. workshop-muotoisen työskentelyn kautta.
Hankkeen päätoteuttaja on Jyväskylän yliopisto (JY) jonka hankkeeseen osallistuvat asiantuntijat ovat eri tieteenaloilta (mm. aikuiskoulutus, aivotutkimus, opetusteknologia, psykologia ja kognitiotiede). Hankkeen osatoteuttajia ovat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (JAMK) ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (POKE). Hankkeeseen osallistuu merkittäviä toimijoita ja yrityksiä, joilla on osaamista simulaatioympäristöjen rakentamisesta ja käyttämisestä sekä tarvetta niiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistuu yhteistyössä muita koulutusalojen yrityksiä ja asiantuntijoita. Käytännön yhteistyö tapahtuu hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tarjoamien simulaatiokoulutusympäristöjen ja koulutuspalveluiden kautta. Näistä kerätään tietoa uudella tavalla yhdistäen monipuolisia mittausmenetelmiä. Oppimistilanteita tarkastellaan mm. oppijan ja oppija-ohjaaja -vuorovaikutuksen näkökulmasta hyödyntäen opettajien/kouluttajien ja oppilaiden kokemuksellista ja kehon fysiologista mittaustietoa.
Hanke vahvistaa simulaatio- ja koulutuspalveluita tarjoavien yritysten ja muiden toimijoiden ymmärrystä aikuisen oppimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Hankkeessa tuotetaan uutta tietoa ja osaamista, joka on avoimesti jaettavien hankkeen tulosten kautta hyödynnettävissä laajasti oppimisen ja koulutuksen asiantuntijoiden ja yritysten käyttöön. Hankkeen toimet tukevat erityisesti simulaatioympäristöjen kehittämistä ja hyödyntämistä aiempaa monipuolisemman tiedon tuella. Hankkeen toimintatavoissa, kuten koulutuspilottien toteutuksissa, noudatetaan tasa-arvoa ja kestävän kehityksen periaatteita.
Hankkeen aikana toteutuu yhteistyön kautta osaamisen jakamista ja koulutusprosessien kehittämistä. Lisäksi osaamiskeskittymän toimijoiden välille rakentuu pysyviä yhteistyömalleja alueellisen kehittämisen tueksi. Hankkeen tuloksena syntyy osaamista koulutuspalveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Hankkeella on merkittäviä vaikutuksia sekä kansalliseen että kansainväliseen oppimisen ja opetuksen kenttään, opetuksen toiminta- ja koulutusmallien sekä opetus- ja simulaatioteknologian kehittämiseen ja uuden liiketoiminnan syntymiseen.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat pienet ja keskisuuret koulutuspalveluita tuottavat koulutusorganisaatiot ja yritykset. Hankkeessa on mukana ammatillisen koulutuksen, AMK-koulutuksen ja yliopistokoulutuksen toimijat sekä alalla toimivat yritykset.
Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat koulutuspalveluiden kuluttajat ja käyttäjät (esim. yliopiston aikuisopiskelijat, Ilmasotakoulun opiskelijat, terveydenhuollon työntekijät ja täydennyskoulutettavat, hyvinvointipalveluiden tuottajat, yritysten työntekijät). Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat koulutus- hyvinvointi- ja terveyspalveluita hyödyntävät kansalaiset. Tulokset ovat hyödynnettävissä myös muilla koulutusaloilla sekä koulutuksen suunnittelussa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 366
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 395 850
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 579 095
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 565 501
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Äänekosken
Kunnat: Jyväskylä, Viitasaari, Äänekoski, Saarijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 4 |
| Simulaatioympäristöjen kehittäminen ja simulaatio-opetuksen vaikuttavuuden arviointi tukee kestävän kehityksen periaatteita mahdollistamalla vähähiilisen virtuaalioperoinnin. Tällöin raskaiden ajoneuvojen, metsä- tai lentokoneiden alkeis- ja täydennyskoulutuksen aikaisia päästöjä voidaan merkittävästi vähentää siirtämällä osa koulutuksesta simulaattoreihin. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| ei kuule hankkeen toimialaan | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| ei kuule hankkeen toimialaan | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Todellisten päästöjen sijaan simulaatioympäristö voi säästää luontoa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| ei kuule hankkeen toimialaan | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Todellisien päästöjen sijaan simulaatioympäritö voi säästää luontoa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 3 |
| Mukana metsäsektori sekä ekologisten toimintamallien käyttäminen toiminnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Vahva ja hankkeen aikana lisääntyvä tarve- ja innovaatiolähtöinen yritysyhteistyö. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 9 |
| Hankkeen toiminta keskittyy tieto-taidon kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Simulaatioharjoitteet tukevat turvallista ja taloudellista logistiikkakulutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Oikein kohdistettu koulutus toiminta ja sen motivaation, yleiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kerrannaisvaikutukset kaikilla aloilla ja kuntoutuksen kehittämisen sektorilla. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Tasa-arvoisten koulutus- ja kehittymismahdollisuuksien tukeminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| ei kuule hankkeen toimialaan | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| ei kuule hankkeen toimialaan | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 4 |
| Laitesimulaatioissa huomioidaan ympäristöasiat, laitteistojen liikuteltavuus ja ekologisuus. | ||
Simulaatio jäljittelee todellista tapahtumaa tai toimintaa ja koulutuksessa sillä voidaan mm. käydä läpi tilanteita, jotka muuten olisivat vaarallisia, hitaita tai kalliita toteuttaa. Teknologian kehitys, esimerkiksi virtuaalitodellisuus, on tehnyt simulaatioympäristöistä entistä realistisempia ja käyttömahdollisuuksiltaan monipuolisempia. Simulaatioympäristöt muuttavat taitojen oppimista, koska ne tarjoavat mahdollisuuden harjoitusten rajattomaan toistoon tehokkaasti ja turvallisesti. On tärkeää ymmärtää simulaatioympäristössä tapahtuvaa oppimista nykyistä paremmin, jotta ohjausta, palautetta ja harjoittelun ajoitusta pystytään kohdentamaan parhaiten oppimista tukevaksi. Menetelmän parempi ymmärtäminen mahdollistaa pedagogisen kehittämisen ja koulutusresurssien kustannustehokkaan kohdentamisen.
Hankkeen päätoteuttaja oli Jyväskylän yliopisto (JY), josta hankkeeseen osallistui asiantuntijoita eri tieteenaloilta (mm. aikuiskoulutus, aivotutkimus, opetusteknologia, psykologia ja kognitiotiede). Hankkeen osatoteuttajia olivat Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy (Jamk) ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä (Poke). Hankkeeseen osallistui merkittäviä toimijoita ja yrityksiä, joilla on osaamista simulaatioympäristöjen rakentamisesta ja käyttämisestä sekä tarvetta niiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeeseen osallistui yhteistyössä myös muita koulutusalojen yrityksiä ja asiantuntijoita (mm. Patria Aviation, Firstbeat Teachnologies, Liikkeen viisaus sekä Ilmasotakoulu ja Valteri-koulu. Käytännön yhteistyö tapahtui hankkeeseen osallistuvien toimijoiden tarjoamien simulaatiokoulutusympäristöjen ja koulutuspalveluiden kautta. Näistä kerättiin tietoa mm. tarkastelemalla oppimistilanteita oppijan kokemuksen sekä oppija-ohjaaja-vuorovaikutuksen näkökulmista hyödyntäen sekä opettajien/kouluttajien ja oppilaiden kokemuksellista tietoa, että kehon fysiologista mittaustietoa.
Hankkeen tavoitteena oli vahvistaa Keski-Suomen osaamistaloutta. Hankkeessa rakennettiin koulutuspalveluiden ekosysteemiä ja simulaatio-oppimisen osaamiskeskittymää sekä vastattiin työn ja osaamisen muutostarpeeseen erityisesti simulaatioita hyödyntävien toimien kautta. Toimijoiden ja yhteistyökumppanien kesken toteutettiin simulaatiokoulutusten ja koulutuspalveluiden yhteiskehittämistä sekä osaamisverkoston rakentamista järjestämällä verkostotapaamisia ja seminaareja verkossa ja face-to-face sekä hybridisti. Kehittämistä tehtiin lennonopetuksen, kuljetus- ja metsäalan ja kuntoutuksen aloilla. Hankkeen avoimesti jaettavilla tuloksilla nähdään myös laajempia vaikutuksia, sillä niitä voidaan hyödyntää näiden pilotointialojen lisäksi muilla, erityisesti simulaatioita hyödyntävillä koulutusaloilla yrityksissä ja muissa organisaatioissa, joissa kehitetään esimerkiksi ammatillisen koulutuksen, aikuiskoulutuksen ja kuntoutuksen koulutustoimintoja.
Hankkeen alkaessa toteuttajien ja yhteistyökumppanien sekä muiden simulaatio-oppimisen alueella toimivien tahojen osaaminen oli hyvin erillään Keski-Suomen alueella ja kehittämistyötä tehtiin pääosin organisaatioiden sisällä erillään toisistaan. Yritysten sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden alueellisen yhteistyön edistämiselle nähtiinkin heti hankkeen alussa selkeä tarve. Simulaatioihin liittyvä kehittämistoiminta saatiin kytkettyä hankkeen aikana tiiviimmin yhteen, kun eri tahot kokoontuivat jakamaan tietoaan omasta kehittämistoiminnastaan. Hankkeen aikana simulaatioihin perustuvaa koulutusta hyödyntävät ja sitä suunnittelevat tahot sekä aikuiskoulutuksen osaajat erityisesti Poken, Jamkin, Ilmasotakoulun sekä kuntoutuksen ja ammatillisen opetuksen alat, alan yritykset ja Jyväskylän yliopiston kehittäjä- ja tutkijatahot toimivat aktiivisesti kehittäjäverkostona ja toteuttivat pilotointeja yhteistyössä erilaisissa simulaatioympäristöissä. Digitalisaatio ja osaamisperusteisuus ammatillisilla aloilla on tuonut muutoksia oppimisympäristöihin. Teknologioilla oli hankkeessa useassa pilotoinnissa keskeinen rooli, sillä monet simulaatio-oppimisen ympäristöt ovat hyvin teknologisesti mallinnettuja. Toisaalta Covid-aika haastoi hanketta ja toi mukaan etätoteutuksen elementin, joka paitsi vaati uudenlaisia toteutustapoja, myös tuotti uusia innovaatioita, etäsimulaatioita ja aineiston keräämisen etäsovelluksia sekä verkostotyötä. Hankkeen aikana havaittiin, että vaikka moni ala jo hyödynsi simulaatiomenetelmiä opetuksessaan, oli niiden vaikuttavuuden arviointi sekä opetusteknologinen, erityisesti pedagoginen kehittäminen, vasta alussa. Etäteknologioiden soveltuvuus nähdään jatkossa yhtenä kehittämiskohteena paitsi simulaatioissa myös mittausmenetelmissä.
Hanke onnistui käynnistämään koulutuspalveluiden ekosysteemin kehittämisyhteistyötä alueella vahvasti sellaisillakin aloilla, joilla sitä ei aiemmin ollut (esim. monialainen kuntoutus). Kehittämistyö oli paitsi simulaatio-opetukseen liittyvää, myös aivojen ja autonomisen hermoston mittaamiseen liittyvää menetelmällistä kehittämistä. Mittausmenetelmien kytkeminen simulaatioympäristöissä toteutettuihin pilotointeihin liittyi tarpeeseen ymmärtää oppimisen ja koulutuksen tarpeita paremmin sekä ymmärtää oppimisen kokemusta monimenetelmäisesti. Hankkeessa käynnistettiin kokeiluja, joissa fysiologiset ja neurofysiologiset mittausmenetelmät tuotiin luonnollisia tilanteita mahdollisimman aidon kaltaisesti jäljitteleviin simulaatiotilanteisiin. Tällaista mittausteknologiaa ei oltu tutkijoiden tiedon valossa aiemmin Suomessa kytketty vastaavalla tavalla simulaatio-opetukseen. Kehitystyö lähti mittausteknologioiden testauksesta ja kokeilevasta kehittämisestä, jossa kehittäjätiimi paitsi muokkasi mittaustekniikoita, myös kehitti uudenlaisia mittaustapoja soveltuvaksi mm. VR-teknologioita hyödyntäviin simulaatioihin. Hankkeessa havaittiin jatkokehittämisen potentiaalia myös kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseen monimenetelmäisen kehittämisen näkökulmasta. liittyen monimenetelmäisten oppimiseen kytkeytyvien mittausteknologioiden osalta.
Hankkeen tuloksena syntyi uutta osaamista koulutuspalveluiden ja niihin liittyvien tuotteiden kehittämiseen. Esimerkiksi simulaatio-oppimistilanteissa havaittiin palautteen olevan kriittisessä roolissa sekä simulaattorilaitteiden että ohjaajan toiminnan osalta. Hankkeessa tuotettiin tietoa palautteen merkityksestä ja roolista simulaatio-oppimisessa, samoin sen oikea-aikaisesta kohdentamisesta. Palautejärjestelmien kytkeminen simulaatiolaitteisiin ja kouluttajien osaamisen vahvistaminen palautteen tarpeen tunnistamisessa ja sen antajina nähtiin yhtenä jatkokehittämisen kohteena sekä yrityksissä että oppilaitoksissa.
Hanke vahvisti simulaatio- ja koulutuspalveluita tarjoavien yritysten ja muiden toimijoiden ymmärrystä aikuisen oppimisesta ja siihen liittyvistä tekijöistä. Hankkeen aikana toteutui yhteistyön kautta osaamisen jakamista ja koulutusprosessien kehittämistä. Hanke tuotti uutta tietoa ja osaamista, joka on avoimesti ja laajasti hyödynnettävissä oppimisen ja koulutuksen asiantuntijoiden ja yritysten käyttöön. Hankkeen toimet tukevat erityisesti simulaatio-oppimisympäristöjen kehittämistä ja hyödyntämistä aiempaa monipuolisemman tiedon tuella. Simulaatiot ovat myös ekologisia, kestävän kehityksen koulutuksen toteuttamistapoja ja mm. etätoteutukset parantavat tasa-arvoa.
Hankkeessa työstettiin osaamiskeskittymää toimijoiden välille, ja tältä pohjalta on hyvä jatkaa. Tämä tuki myös uuden liiketoiminnan kehittämistä. Hankkeella oli myös merkittäviä vaikutuksia joustavan ja ajankohtaisen opetus- ja simulaatioteknologian hyödyntämisen kehittämiseen, mitä vauhditti myös korona-ajan hankkeelle tuottamat haasteet, jotka pyrittiin muutamaan mahdollisuuksiksi siinä varsin hyvin onnistuenkin.