|
|
|
Hankekoodi: A74976
Hankkeen nimi: Hukkalämmöstä hyötyenergiaa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.8.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Prizztech Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0773693-4
Jakeluosoite: Gallen-Kallelankatu 8
Puhelinnumero: 026205300
Postinumero: 28100
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.prizz.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Haavisto
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447105363
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on selvittää Porin seutukunnassa syntyvät isoimmat hukkalämmön lähteet ja niissä tuotetun hukkalämmön kokonaismäärä ja lämpöarvo sekä kartoittaa potentiaalisia hukkalämmön hyötykäyttäjiä ja parhaita teknologioita, menetelmiä ja malliratkaisuja hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen. Soveltuvia ratkaisuja ja teknologioita mallinnetaan ja pilotoidaan Porin seutukunnan teollisuusympäristöissä. Tuotetun tiedon pohjalta luodaan hukkalämmön alueellinen tiekartta vuoteen 2030, jossa on kuvattuna alueella syntyvä potentiaalisesti hyödynnettävä hukkaenergia sekä investointi- ja kehittämistarpeet ja toimenpidesuositukset lämmön talteenoton ja hyödyntämisen parantamiseksi.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Porin seutukunnan alueella toimivat yritykset ja kuntaomisteiset yhtiöt, joiden prosesseissa syntyy hukkalämpöä sekä yritykset, jotka tarjoavat teknologioita ja ratkaisuja hukkalämmön hyötykäyttöön tai jotka voivat hyödyntää alueella syntyvää hukkalämpöä.
Välillisesti hanke kohdistuu koko Satakuntaan vaikuttaen sekä energiantuotantoon sekä teollisuuden päästöihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 270 551
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 759
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 386 503
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 372
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Porin
Kunnat: Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Huittinen, Pori, Nakkila
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeessa tuotettu tieto edistää ylijäämälämmön hyötykäyttöä, mikä puolestaan vähentää energiantuotannon tarvetta ja erityisesti uusiutumattomien luonnonvarojen käytön tarvetta energiantuotantoon. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tehtävät mallinnukset, mittaukset, laskelmat, analyysit ja pilotoinnit tuottavat tietoa hukkaenergian hyötykäyttömahdollisuuksista, jota jaetaan alueen yrityksiin mm. työpajoissa. Tietoisuus ympäristöä vähemmän kuormittavista ja energiatehokkaista teknologioista ja menetelmistä kasvaa ja niiden käyttöönotto lisääntyy. Välillisenä vaikutuksena hanke vähentää teollisuuden päästöjä veteen ja ilmaan ja siten edistää vähähiilisen talouden toteutumista Satakunnassa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutuksesta käyttöönotettavat energiatehokkuusratkaisut ja sen myötä energiatuotannon tarpeen väheneminen pienentävät päästöjä ilmaan ja veteen, mikä vaikuttaa positiivisesti veden ja ilman laatuun. Tällä on suotuisa vaikutus sekä kasvillisuuteen että eliöihin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutuksesta käyttöönotettavat energiatehokkuusratkaisut ja sen myötä energiatuotannon tarpeen väheneminen pienentävät päästöjä ilmaan ja veteen, mikä vaikuttaa positiivisesti veden ja ilman laatuun. Lämpimien vesien päästöt Itämereen vähenevät, mikä vaikuttaa suotuisasti Itämeren tilaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutuksesta käyttöönotettavat energiatehokkuusratkaisut ja sen myötä energiatuotannon tarpeen väheneminen pienentävät päästöjä ilmaan ja veteen, mikä vaikuttaa positiivisesti veden ja ilman laatuun. Tällä on suotuisa vaikutus sekä kasvillisuuteen että eliöihin myös Natura2000 -alueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 2 |
| Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen teollisuuden siirtymistä energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon, mikä puolestaa vähentää syntyvien päästöjen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Ylijäämälämmön hyötykäytön lisääntyminen tehostaa energiankäyttöä ja vähentää energiantuotannon tarvetta, jolloin yhä vähemmän energiaa tarvitsee tuottaa uusiutumattomilla energialähteillä ja voidaan korvata uusiutuvilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Hankkeen toimenpiteet edistävät alueen teollisuuden energiatehokkuutta ja parantavat toiminnan kestävyyttä ja kilpailukykyä. Hukkalämmönlähteet tarjoavat edullisen energialähteen paikalliselle teollisuudelle. Uusien teknologioiden käyttöönotto mahdollistaa uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyn. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää energiatehokkaiden ratkaisujen ja palveluiden kehittämistä, jolle Satakunnan energiavaltainen teollisuus tarjoaa erinomaisen ympäristön. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Hankkeessa tunnistetut hukkalämmönlähteet tarjoavat edullisen energialähteen yrityksille, jotka sijoittuvat hukkalämmön lähteiden läheisyyteen. Lämmön siirto aiheuttaa lämpöhäviöitä, joten lämmön lähteen ja sen käytön välinen etäisyys ja logistiset sekä teknologiset ratkaisut lämpöhäviöiden vähentämiselle ovat merkittävässä asemassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 1 |
| Energiatehokkuusratkaisut vähentävät päästöjä ilmaan ja veteen parantaen ilman ja vesien laatua, mikä vaikuttaa välillisesti ihmisten hyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tapahtumiin osallistuminen on avointa kaikille. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen tapahtumiin osallistuminen on avointa kaikille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeen tuloksena synytvät energiatehokkuusratkaisut vähentävät päästöjä ilmaan ja veteen parantaen ympäristön laatua. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tehtävät mallinnukset, mittaukset, laskelmat, analyysit ja pilotoinnit tuottavat tietoa, jota jaetaan alueen yrityksiin mm. työpajoissa. Tietoisuus päästöjä vähentävistä energia- ja kustannustehokkaista teknologisista ratkaisuista ja menetelmistä kasvaa ja niiden käyttöönotto lisääntyy. | ||
Hankkeessa kartoitettiin Satakunnan teollisuuden hukkalämpöjä ja mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseksi. Hankkeen aikana toteutettiin useita kymmeniä yritysvierailuja ja yritystapaamisia etäyhteyksin. Niissä keskusteltiin yritysten toiminnassa muodostuvasta hukkalämmöstä, sekä hukkalämmön hyödyntämisen nykytilasta ja tulevaisuuden suunnitelmista sekä tarpeista hyödyntämisen edistämiseksi. Yrityksille kirjoitettiin muistiot tapaamisissa tehdyistä huomioista ja suosituksista jatkotoimenpiteiksi. Muutamalle yritykselle tehtiin myös hukkalämpövirran ominaisuuksien mittausta ja tuotettiin mittausraportti, jossa kuvattiin hukkalämmön lämpötilaprofiili, virtausnopeus ja hyödynnettävissä oleva lämpömäärä. Yritystapaamisissa havaittiin, että osassa yrityksiä ei ollut resursseja perehtyä hukkalämmön muodostumiseen ja sen hyötykäyttömahdollisuuksiin lainkaan, kun taas toisissa kehitystyötä lämmön kierrättämiseksi oli tehty jo vuosia. Yritysten todettiin tarvitsevan hyvin eritasoista apua hukkalämpöjensä hyödyntämisen kanssa.
Hankkeen alkuvaiheessa käytiin keskusteluja myös paikallisten, teknisiä ratkaisuja suunnittelevien yritysten kanssa ja tuotettiin selvitys kehitysvaiheessa olevista teknologiaratkaisuista hukkalämpöjen hyödyntämiseen. Teknisten ratkaisujen kehittämistyö jäi kuitenkin loppuhankkeessa vähemmälle huomiolle, kun henkilöt vaihtuivat sekä hankkeen toteutuksessa, että yhteistyöyrityksessä. Valmiita ratkaisuja tuntui olevan markkinoilla runsaasti, mutta niiden tunnettuus teollisuusyrityksissä oli heikkoa. Tiedon jakaminen jo tarjolla olevista ratkaisuista koettiin tärkeämmäksi kuin uusien kehittäminen.
Hankkeessa järjestettiin kolme avointa tilaisuutta, joissa jaettiin tietoa hukkalämmöistä ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista sekä tarjolla olevista teknisistä ratkaisuista (työpaja 2020, webinaari 2022, seminaari 2023). Tilaisuuksilla pyrittiin edistämään yritysten välistä kanssakäymistä sopivien yhteistyökumppaneiden löytämiseksi. Loppuseminaarin yhteydessä järjestettiin minimessut, jossa ratkaisujen tarjoajat pääsivät esittelemään omia palvelujaan teollisten yritysten edustajille. Yhteensä tilaisuuksiin ja muihin hankkeen toimenpiteisiin osallistui noin 190 henkilöä yli 70 eri organisaatiosta.
Hankkeen aikana teetettiin kolme esiselvitys-tyyppistä case-tutkimusta ulkopuolisella asiantuntijalla. Ensimmäisessä selvitettiin Harjavallan Suurteollisuuspiston hukkalämmön hyödyntämismahdollisuutta kylmän tuottamisessa. Toisessa tarkasteltiin Porin Kupariteollisuuspuiston jäähdytysvesiviemärin hukkalämmön hyödyntämismahdollisuutta kaukolämmön tuotannossa. Kolmas asiantuntijaselvitys koski Kokemäen kaukolämpöverkkoa ja sen mahdollisuutta hyödyntää erilaisia teollisia hukkalämpöjä.
Hankkeen keskeisenä tuloksena tuotettiin hankkeen opit yhteen koonnut tiekartta teollisten hukkalämpöjen hyödyntämisestä Satakunnassa vuoteen 2030 asti. Tiekarttaan kirjattiin askeleet, joiden avulla hukkalämpöjä voitaisiin saada paremmin hyödynnettyä lähitulevaisuudessa. Tiekartan lisäksi hanke tuotti Hukkalämmöstä hyötyenergiaa – oppaan yrityksille. Siihen kerättiin käytännönläheistä tietoa ja esimerkkejä hukkalämpöjen hyödyntämismahdollisuuksista.
Kaikki hankkeessa tuotetut raportit ovat saatavilla hankkeen nettisivulla www.prizz.fi/hukkalampo.
Hankkeen kuluessa osallistuttiin myös kansallisen HCIP (Heat Circulation Innovation Platform) verkoston toimintaan, vierailtiin Ruotsissa tutustumassa jääpallohallien teknisiin ratkaisuihin lauhdelämmön talteenotossa ja hyödyntämisessä sekä osallistuttiin erilaisiin seminaareihin, webinaareihin ja muihin tapahtumiin, joissa energiatehokkuus ja hukkalämpöjen hyödyntäminen olivat esillä.