![]() |
![]() |
Hankekoodi: A74943
Hankkeen nimi: Hiilimetsätalous osana tulevaisuuden ilmastoratkaisuja
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 30.11.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos
Y-tunnus: 2647375-4
Jakeluosoite: Vuorimiehentie 3, PL 1000, 02044 VTT
Puhelinnumero: 020 722 111
Postinumero: 02150
Postitoimipaikka: Espoo
WWW-osoite: http://www.vtt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matti Virkkunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Research Scientist
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405451743
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ilmastonmuutoksen kannalta kaikki hiilidioksidi on yhtä haitallista. Siksi tutkimuksessa tarkastellaan skenaariota, jossa metsänomistaja saa metsiin sitoutuvasta hiilestä (hiilinielusta) hiilidioksidiksi muutettuna vuosittain saman korvauksen kuin hiilidioksidipäästöistä maksettava päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa. Vastaavasti myös bioperäisen hiilidioksidin päästäjä, esimerkiksi energialaitos, joutuu hankkimaan päästöoikeuksia (maksamaan päästöistä kuten fossiilisten polttoaineiden tapauksessa). Kiinteässä muodossa säilyvien puutuotteiden osalta päästöoikeuksia ei tarvitse hankkia. Kun esimerkiksi sellutuotteet ja rakennuspuu lopulta ohjautuvat polttoon, energialaitos maksaa vapautuneista päästöistä kuten fossiilisista päästöistäkin. Tarkasteltava malli ottaa ilmastonmuutoksen kannalta paremmin huomioon fysikaaliset hiilivirrat kuin nykyinen laskentatapa.
Työn erityisenä kohteena ovat Keski-Suomen metsät ja metsätalous, jonka hiilen sidontapotentiaali sekä siihen liittyvät uudet liiketoimintakonseptit hankkeessa selvitetään. Hiilimetsätalouden kvantitatiiviset vaikutukset ja liiketoimintapotentiaali ovat tarkastelussa pääosassa. Koska Suomessa (ja Keski-Suomessa) metsät ovat hiilidioksidin kannalta nettonielu, ehdotettu malli olisi toteutuessaan Keski-Suomelle hiilensidonnan kannalta lähtökohtaisesti taloudellisesti kannattava. Oletettavaa on, että hiilikompensaatiomalli pidentää metsätalouden kiertoaikoja ja kannustaa tuottamaan tukkipuuta.
Tämä hanke kytkee hiilinieluista saatavat tulot metsätalouteen. Tarkastelussa käytetään läpinäkyvää ja todellisiin hiilivirtoihin perustuvaa logiikkaa ja ympäristövaikutuksista tarkastellaan ainoastaan ilmastonmuutosta arvottamalla hiilidioksidia päästöoikeuden hinnalla. Vaikeasti vertailtaviin asioihin, kuten monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön ei oteta kantaa. Tarkasteltava malli on yksi vaihtoehto ohjauskeinoksi, jolla kannustettaisiin hiilinielujen tehostamiseen. On kuitenkin mahdollista päätyä myös johtopäätökseen joka osoittaa, että vuosittainen hyvitys hiilinieluista johtaa pidemmällä tähtäimellä nykyistä metsätaloutta heikompaan ilmastovaikutukseen, mikäli esimerkiksi metsänhoito laiminlyödään hiilinielutulojen takia.
VTT:n Jyväskylän yksikkö toteuttaa hankkeen. Hanke jakautuu sisällöllisesti viiteen pääosaan:
TP1. Johtaminen
TP2. Metsän kasvun ja hiilen sitoutumisen simuloinnit
TP3. Hiilimetsätalouden uudet liiketoimintamahdollisuudet
TP4. Metsäenergia- ja ainespuumarkkinoiden toimintaympäristö hiilimetsätaloudessa
TP5. Tiedotus ja yhteenveto
Hankkeen tuloksena saadaan malleja hiilensidontaratkaisujen dynamiikan ymmärtämiseen, kehittämiseen ja ratkaisujen kaupallistamiseen Keski-Suomessa. Uusien metsän hiilensidontaan liittyvien konseptien tutkimus ja siinä tarvittavien teknologioiden kehittäminen tukee Keski-Suomen maakuntasuunnitelman 2040:n mukaista biotalousstrategiaa, Suomen ja EU:n biotalousstrategiaa, resurssiviisautta sekä vähähiilisyyttä. Hankkeen kokonaisuus vahvistaa Keski-Suomen biotalousekosysteemiä ja lisää alueen elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä tuoden mahdollisuuksia uuden liiketoiminnan syntymiselle. Hanke tukee vahvasti VTT:n strategisia painopistealueita. Hankkeessa on mukana 5 suomalaista yritystä, joista osalla on tuotantotoimintoja Keski-Suomessa.
Hankkeen pääasiallisimmat kohderyhmät ovat metsänomistajia edustavat toimijat (mm. metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskus, metsäpalveluryritykset) ja metsä- ja puuteollisuuden yritykset, päättäjät sekä uusia metsäalan liiketoimintoja sekä ratkaisuja kehittävät organisaatiot. Erityisesti hyötyjinä ovat metsänhoidon ja puutuotealan yritykset, jotka saavat käyttöönsä viimeisimmän tutkimustiedon ja pystyvät täten lisäämään etumatkaansa tähdätessään isommille markkinoille. Hankkeessa tarkasteltavien uusien ratkaisujen osalta kohderyhmä koostuu mm. metsä- ja puunjalostusalan yrityksistä.
Hankkeella on useita välillisiä kohderyhmiä, kuten metsäalan alihankkijat ja liitännäiset pk-yritykset mm. puunjalostuksessa ja puubiomassan toimitusketjussa. Edelleen hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat nykyisessä arvoketjussa toimivat yritykset ja heidän asiakkaansa, jotka eivät suoranaisesti osallistu hankkeeseen, mutta jotka hyödyntävät myöhemmin hankkeessa kehitettäviä teknologioita ja uusia tuotteita. VTT:n tunnettuus uusien liiketoimintakonseptien luonnin edelläkävijänä edesauttaa myös yhteistyön laajentamista, mikä entisestään vahvistaa Keski-Suomen osaamisklusterin vetovoimaisuutta kansainvälisessä tutkimuksen ja tuotekehityksen kärjessä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 276 407
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 244 224
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 315 868
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 893
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren, Jyväskylän, Jämsän, Keuruun, Joutsan, Äänekosken
Kunnat: Uurainen, Jyväskylä, Pihtipudas, Joutsa, Karstula, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Keuruu, Kinnula, Äänekoski, Saarijärvi, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Luhanka, Laukaa, Konnevesi, Jämsä, Kivijärvi, Multia
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
Hanke edistää omalta osaltaan entistä kestävämpien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
Hanke edistää vähähiilisempien toimintatapojen ja teknologioiden syntymistä. Se ei vähennä ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä, mutta omalta osaltaan vähentää ilmastonmuutosta. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 3 | 7 |
Hankkeen toimenpiteet suunnitellaan kestävän metsänhoidon suositusten mukaisesti. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 5 |
Hanke ei suoraan vaikuta ympäristöön, mutta mahdollistaa kestävän kehityksen lisäämisen toimintaympäristössä. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
Hanke ei varsinaisesti ota kantaa siihen, missä toimintamallit ja teknologiat hyödynnetään. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 4 | 6 |
Hanke edistää sivuvirtojen käyttöä | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 1 |
Hanke ei lyhyellä aikavälillä vaikuta energian käyttöön. | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 6 |
Hanke pyrkii luomaan uusia liiketoimintakonsepteja ja edistämään työllisyyttä. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 4 |
Lisääntynyt puun käyttö luo mahdollisuuksia uusille palvelumuodoille toimintaprosessissa. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Ei suoraa vaikutusta | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 4 |
Hankkeen erityisenä tavoitteena on toimintaympäristön luonnonmukaistaminen, mikä lisää ympäristön viihtyisyyttä. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
Hanke on tässä suhteessa neutraali | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 2 |
Hanke on tässä suhteessa neutraali | ||
Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
Hanke edistää ja mahdollista uutta puuhun liittyvää liiketoimintaa ja vahvistaa uusiutuviin luonnonvaroihin perustuvaa hyvinvointia Keski-Suomessa. | ||
Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
Hanke edistää metsätalouden ympäristö- ja ilmastokysymysten ymmärrystä. |
Ilmastonmuutoksen kannalta kaikki hiilidioksidi on yhtä haitallista. Siksi tässä hankkeessa tarkasteltiin skenaariota, jossa metsänomistaja saisi metsiin sitoutuvasta hiilestä (hiilinielusta) vuosittain saman korvauksen kuin fossiilisista hiilidioksidipäästöistä maksettava päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa. Vastaavasti myös bioperäisen hiilidioksidin päästäjä, esimerkiksi energialaitos, joutuisi maksamaan päästöistä kuten fossiilisten polttoaineiden tapauksessa. Kiinteässä muodossa säilyvien puutuotteiden osalta päästöoikeuksia ei tarvitsisi hankkia vaan päästöistä joutuu mallissa maksamaan vasta kun hiilidioksidi fyysisesti vapautuu ilmakehään. Kun esimerkiksi sellutuotteet ja rakennuspuu lopulta ohjautuvat polttoon, energialaitos maksaisi vapautuneista päästöistä kuten fossiilisista päästöistäkin. Tarkasteltava malli ottaa ilmastonmuutoksen kannalta paremmin huomioon fysikaaliset hiilivirrat kuin nykyinen laskentatapa, jolloin se myös kannustaa kohti hiilinieluja, hiilitehokkaampia teknologisia ratkaisuja ja pitkäikäisempiä biotuotteita. Tarkastelussa käytettiin läpinäkyvää ja todellisiin hiilivirtoihin perustuvaa logiikkaa, mutta ympäristövaikutuksista tarkasteltiin ainoastaan ilmastonmuutosta arvottamalla hiilidioksidia päästöoikeuden hinnalla. Vaikeasti vertailtaviin asioihin, kuten monimuotoisuuteen ja virkistyskäyttöön ei otettu kantaa. Työn erityisenä kohteena olivat Keski-Suomen metsät ja metsätalous.
Tarkasteltu malli olisi metsänomistajille suuri lisätulo ja merkittävä muutos koko metsäteollisuudelle. Tarkastelluilla rajauksilla vaikutukset metsien käsittelyyn jäisivät kuitenkin verrattain vähäisiksi. Talousmetsää kannattaisi edelleen hoitaa aktiivisesti, jotta maksimoidaan hiilihyvitystä saava ainespuun kasvu ja puunmyyntitulot. Malli kuitenkin heikentäisi harvennusten kannattavuutta ja useissa tarkastelluissa hintaskenaarioissa yhden harvennuksen malli osoittautuikin kannattavammaksi kuin nykysuositusten mukainen kahden harvennuksen malli. Tähän tulokseen vaikuttaa merkittävästi tarkastelun rajaus ainespuuhun. Hiilihyvityksen vuoksi metsää olisi myös entistä kannattavampi lannoittaa. Myös harvennusten ja päätehakkuun lykkäämisellä 5–15 vuodella havaittiin positiivinen taloudellinen vaikutus. Tutkimuksessa ei kuitenkaan pyritty optimoimaan kiertoaikaa.
Tarkasteltu malli olisi kallis erityisesti selluteollisuudelle. Puuston kasvusta saatava hiilihyvitys ja harvennusten vähentäminen todennäköisesti vähentäisivät puun tarjontaa markkinoille. Lisäksi kemiallisen selluntuotannon suuret bioperäisen hiilidioksidin päästöt aiheuttaisivat tehtaille miljoonien eurojen vuosittaiset lisäkustannukset. Samalla kuitenkin hiilitehokkaammat ratkaisut, kuten ligniinin talteenotto ja biomassan kuivaus, muuttuisivat kannattavammiksi. Myös esimerkiksi biohiilen valmistuksen ja pitkäikäisten puutuotteiden valmistuksen kannattavuus voisi parantua. Edellytyksenä hiilitehokkaammille ratkaisuille on kuitenkin myös tuotteiden kysyntä.
Tarkasteltu malli ei ole linjassa ilmastosopimuksille tehtävän nykyisen kasvihuonekaasujen laskennan ja raportoinnin kanssa. Sen toteuttaminen olisi valtava systeeminen muutos, josta saattaisi aiheutua myös huomattavia negatiivisia vaikutuksia muun muassa kansantaloudelle ja energian tuotantoon. Mallin mukaisen hintaohjauksen olisi joko oltava globaali tai sen yhteydessä tulisi huomioida mahdolliset hiilivuotojen riskit monesta näkökulmasta. Sidotusta hiilestä tuloa saaneiden toimijoiden ja tuotteiden pitäisi pysyä kattavasti valvonnan piirissä, kunnes hiili vapautuu ja siitä maksetaan malliin kuuluva päästömaksu. Siksi suoremmat ja vaikutuksiltaan helpommin ennustettavat kannustimet hiilitehokkaiden ratkaisujen soveltamiseen voivat olla hallitumpi ja tehokkaampi ohjausmekanismi.