|
|
|
Hankekoodi: A74871
Hankkeen nimi: Hyvinvointialan arvoverkot Pohjois-Karjalassa
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.10.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 1934207-8
Jakeluosoite: Kiteentie 9-11 B
Puhelinnumero: 050 502 0367
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: Kitee
WWW-osoite: http://www.keti.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Risto Hiltunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: toimitusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503031313
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Sosiaali- ja terveysalaan, sekä laajemmin ajateltuna hyvinvointialaan, kohdistuu useita eri muutostekijöitä. TEM:n (Sosiaali- ja terveyspalvelut Toimialaraportti 2018) tilaamassa selvityksessä tunnistettiin neljä merkittävintä: 1) sote-uudistus ja valinnanvapaus, 2) palveluiden digitalisaatio, 3) toimialarajojen ylittyminen ja 4) asiakaskeskeisyyden korostuminen. Muutokset toimintaympäristössä tulevat kohdistumaan erityisesti PK-yrityksiin. Toimialaraportissa nostetaan esiin, että ekosysteemeissä toimiminen, arvonluonti, teknologiset innovaatiot sekä uudenlaisten ohjausmekanismien ja vuoropuhelun merkitys korostuvat tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä hyvinvoinnin aloilla. Samoihin teemoihin liittyvät muutostarpeet ja kehittämishaasteet ovat nousseet esiin myös pohjoiskarjalaisilta yksityisiltä palveluntarjoajilta.
Pohjois-Karjalassa yksityiset sote- ja hyvinvointipalveluntarjoajat kokevat tarvitsevansa uudenlaisia yhteistoimintamalleja ja asiakaskeskeistä palveluprosessien uudistamista ennakointitietoa hyödyntäen ja eri osapuolet tasavertaisesti osallistaen. Nämä kentältä tulevat viestit huomioiden nyt on oikea aika Pohjois-Karjalan alueen hyvinvointiekosysteemin luonnin aloittamiseen. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutumisella ei ole merkitystä tämän hankkeen tarpeellisuuteen; yrityksiltä tulevat tarpeet ovat todellisia joka tapauksessa. Ekosysteemin synty edellyttää ensin aidon yhteisen intressin tunnistamista ja toimimista yhteisen päämäärän eteen. On myös tunnistettava ja tiedettävä toimijat niin sanotusti kullakin pelikentällä. Tässä esiselvityshankkeessa on tavoitteena selvittää ja kuvata lähtötilanne tuohon yhteiseen kehittämistyöhön arvoverkkojen eli lisäarvoa tuottavien kumppanuusverkostojen mallintamisen kautta.
Päätoimenpiteenä toteutetaan Hyvinvointialan arvoverkot Pohjois-Karjalassa -kartoitus, jossa selvitetään ja kuvataan olemassa olevat ja toimivat lisäarvoa tuottavat kumppanuusverkostot. Lisäksi samalla kartoitetaan ko. verkostotoimijoiden valmiudet mahdollisiin uusiin kumppanuusverkostoihin, mallintaen alustavasti nuo mahdolliset uudet arvoverkot. Kohderyhmän ja sidosryhmien sitouttamiseksi järjestetään aloitustilaisuus sekä tapaamisia toteutettavien toimenpiteiden tietoon ja yhteistyön alkuun saattamiseksi. Lisäksi järjestetään loppuseminaari, jossa kartoitus julkaistaan ja, jossa lisäksi kohderyhmän sekä sidosryhmien tietoon saatetaan olemassa olevia tietovarantoja ja niiden hyödyntämismahdollisuuksia johdatuksena ennakointitietojen hyödyntämiseen. Ko. päätöstilaisuudessa myös esitetään jatkosuositukset perustuen kartoituksen kautta saatuihin tietoihin. Toteutettujen toimenpiteiden tuloksena tavoitellaan syntyvän yhteinen maakunnallinen ymmärrys ja tavoitteet hyvinvointitoimialan jatkokehittämisestä.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat Siun soten toiminta-alueen, eli Pohjois-Karjalan mukaanlukien Heinävesi, hyvinvointialan (sote- ja liikuntapalvelut) markkinaehtoisten palvelujen pk-sektorin tuottajat sekä ko. toimialoille liiketoimintaa suunnittelevat henkilöt / tahot. Markkinaehtoiset palvelujen tuottajat käsittävät sekä yritykset että yhdistykset, jotka toteuttavat sote- tai liikuntapalveluja liiketoimintana. Tilastokeskuksen toimialaluokituksen TOL 2008 mukaisesti pääkohderyhmänä ovat luokat
86 Terveyspalvelut, 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut, 88 Sosiaalihuollon avopalvelut sekä 93 Urheilutoiminta sekä huvi- ja virkistystoiminta.
Välillisinä kohderyhminä ovat Siun soten kuntayhtymä / tuleva maakunta, ICT-alan toimijat, koulutus-ja tutkimusorganisaatiot sekä hyvinvointipalvelujen käyttäjät.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 56 336
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 56 336
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 70 420
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 70 420
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 5 |
| Toimenpiteillä pyritään osaltaan lisäämään ko. toimialalla pk-sektorin yrittäjien tietoa ja sitä kautta mahdollisuuksia kannattavaan liiketoimintaan. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 5 |
| Kartoitetaan kiinnostus uusien palvelujen kehittämiseen, välitetään tietoa palvelukehittämismahdollisuuksista, uusista verkostoita ja sote-uudistuksen tuomista mahdollisuuksista. Tietoa markkinaehtoisten palvelujen kehittämisestä ja tuotteistamisesta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Välillinen vaikutus maakunnan asukkaiden hyvinvointiin, suora vaikutus kohderyhmän yritysten yrittäjien hyvinvointiin tietotaidon lisäämisen kautta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Toimenpiteet kohdentuvat naisvaltaiselle alalle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 3 |
| Tuodaan olemassa olevia yritysten ja järjestöjen arvoverkkoja näkyviksi, jotta niitä voidaan vahvistaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
Hankkeen kautta saatiin ajantasainen tieto sosiaali-, terveys- ja liikuntapalvelujen palveluntuottajista Siun soten toiminta-alueella koskien kaikkiaan 78 palveluntuottajaa. Heistä haastateltiin 72 ja sähköiseen kyselyyn vastasi lisäksi 6. Saatujen tietojen perusteella muodostettiin kokonaistilannekuva yksityisten palveluntuottajien näkemyksestä tämän hetkisistä yhteistyöverkostoistaan ja valmiudesta uusiin lisäarvoa tuottaviin kumppanuuksiin eli arvoverkkoihin. Samoin saatiin kohderyhmän tätä osajoukkoa koskien tieto toivotuista keinoista yhteistyön kehittämiselle ja osaamisen kehittämisen tarpeista seuraavien kolmen vuoden aikana.
Arvoverkkokartoitus-selvityksen sekä järjestettyjen aloitus- ja lopetustilaisuuksien kautta lisättiin yksityisten hyvinvointialan palveluntuottajien tietoa maakunta- ja sote-uudistuksen tilanteesta sekä liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksista. Hankkeessa selvitettiin ja kuvattiin lähtötilanne yhteiseen kehittämistyöhön arvoverkkojen eli lisäarvoa tuottavien kumppanuusverkostojen mallintamisen kautta. Toteutetun Hyvinvointialan arvoverkot Pohjois-Karjalassa -kartoituksen sekä toimijatapaamisten kautta saatuja tietoja tullaan hyödyntämään edelleen hyvinvointialan neuvonta- ja kehittämistyössä.
Sekä yksityisten palveluntuottajien, että julkisista sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavan sote-kuntayhtymän edustajilla vaikuttaa nyt olevan samanlainen tahtotila yhteistyön tekemiseen; yhteisenä kehittämiskohteena nähdään asiakasprosessien sujuvuus tulevaisuudessa. Tarpeet ja syyt yhteistyöhön vaikuttavat kuitenkin olevan erilaiset: Julkisessa palveluntuotannossa korostuu taloudellisten haasteiden tuoma paine toimintatapojen muuttamiseen, yksityisessä palveluntuotannossa halu tuottaa asiakkaille mahdollisimman laadukkaat palvelut liiketaloudellisesti kannattavasti.
Yhtä mieltä ollaan siitä, että nyt on aika toimia ja pyrkiä parempaan palvelutuotantokokonaisuuteen. Keskusteluissa ja arvoverkkokartoituskyselyn vastauksissa nousi esiin joitakin yksittäisiäkin selkeitä kehittämiskohteita, mutta niiden varsinainen määrittely tulee vielä tehdä tarkemmalla tasolla ennen tavoitteellisen, pitkäjänteisen yhteisen kehittämistyön aloitusta.