|
|
|
Hankekoodi: A74843
Hankkeen nimi: Kiertovirrat - Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Soininen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400869952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kiertovirrat - Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi -hankkeen tavoitteena on jätevesien käsittelyn tehostaminen ja prosessissa muodostuvien sivuainevirtojen kytkeminen osaksi bio- ja kiertotaloutta. Lisäksi tavoitteena on prosessin ravinteiden talteenoton tehostaminen ja puhdistusprosessin optimoiminen haitta-aineiden ja mikromuovien poiston osalta. Tavoitteena on tutkia erilaisia vaihtoehtoisia tekniikoita lietteen hyödyntämiseksi osana bio- ja kiertotaloutta.
Jätevesilietteiden ja niistä tuotteistettujen materiaalien laatuominaisuuksien tunteminen ja jäljitettävyys parantavat materiaalien hyötykäyttömahdollisuuksia.
Jätevesien käsittelyn tehostaminen jätevedenpuhdistamoilla vähentää kuormitusta vesistöihin ja haitallisten aineiden leviämistä ympäristöön. Puhdistusprosesseissa syntyvien lietemäärien
jatkuva kasvu, ja lietteitä koskevan ympäristölainsäädännön tiukentuminen luovat tarpeen lietteiden uusille käsittelyvaihtoehdoille ja jälkikäyttömahdollisuuksille.
Kiertovirrat-hankkeessa tutkittavat uudet jätevesien ja lietteiden käsittelyvaihtoehdot sekä materiaalien jäljitettävyysratkaisut tukevat kiertotalouden mukaista materiaalivirtojen palauttamista materiaalikiertoon. Tämä parantaa prosessien kustannustehokkuutta ja luo mahdollisuudet uudenlaiselle jätevesi-, biotuote-, energia- ja it-alan liiketoiminnalle. Hanke edistää osaltaan myös eteläsavolaisten yritysten kansainvälisen kilpailukyvyn kasvua. Monet jätteiksi luokitellut biomassat jäävät usein vajaakäytölle. Biomassojen viisaalla hyödyntämisellä saadaan käyttöön raaka-aineet, ravinteet sekä energia ja samalla haitalliset ympäristövaikutukset vähenevät.
Kiertovirrat on Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston Vihreän kemian osaston yhteishanke. Hanketta rahoittaa Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos ja Aquazone Oy.
Kiertovirrat-hankkeesta ja sen tuloksista hyötyvät hankekokonaisuuteen osallistuvat yritykset ja tutkimuslaitokset sekä laajemmin jätevedenpuhdistustekniikkaa ja lietteiden käsittelytekniikkaa kehittävät ja käyttävät yritykset. Hankkeeseen osallistuvilla yrityksillä on mahdollisuus löytää uusia markkinoita tuotteilleen, kun ne sijoitetaan osaksi kokonaisvaltaista konseptia. Ekosysteemin alustana ja tärkeänä osana arvoketjua toimivat vesilaitokset. Lisäksi ne ovat potentiaalisia asiakkaita hankkeessa kehitettäville uusille vedenpuhdistustekniikoille. On myös mahdollista, että projektin aikaisen yhteistyön ja verkostoitumisen seurauksena nähdään tarve uudelle perustettavalle toimijalle.
Projektissa kehitetään uusia vedenpuhdistus- ja lietteiden käsittelyntekniikoita, joita osallistuvat yritykset voivat hyödyntää liiketoimintansa laajentamiseksi ja kasvattamiseksi. Uudet tekniikat tuovat myös kustannussäästöjä niitä käyttäville toimijoille ja tehostavat haitta-aineiden poistoa kunnallisista jätevesistä ja lietteistä. Tällöin niiden hyödynnettävyys uudenlaisena liiketoimintana on mahdollista. Projektin tulokset ovat monistettavissa myös teollisuusyritysten jätevesien ja lietteiden käsittelyyn ja hyödyntämiseen.
Projektin yksi kohderyhmistä on jätevesienkäsittelyyn erikoistuneet yritykset. Monistettavissa olevan skaalautuvan markkinapotentiaalin arvioidaan olevan Suomessa 50 - 100 yritystä. Kansainvälisesti markkinakohteita on muun muassa Euroopassa, Venäjällä ja Kiinassa. Hankkeen muita kohderyhmiä ovat Etelä-Savon maakunnan alueella toimivat pk-yritykset, jotka ovat keskittyneet lietteen käsittelyyn maanparannustuotteiksi ja konepajateollisuus (mm. kuljetin-, siirto- ja materiaalinkäsittelylaitteita valmistavat yritykset).
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat yritykset, jotka toimivat uusien lietepohjaisten lannoitteiden valmistajina.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 252 002
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 252 002
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 355 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 355 000
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: PL 68
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 7 | 3 |
| Hankkeessa toteutetaan bio- ja kiertotalousajattelun periaatteita. Lietteen energiakäyttö vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 1 |
| Suljetun materiaalikierron edistäminen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Jätevedenpuhdistusprosessin tehostaminen | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 6 | 3 |
| Vedenlaadun parantuminen jätevesien tehostuneen käsittelyn ansiosta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminta ei kohdistu Natura-alueelle | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 4 |
| Suljettu materiaalikierto. Lietevirtojen jatkojalostaminen energiaksi. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 3 |
| Lietteen energiakäyttö | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Liiketoimintamahdollisuuksien lisääntyminen | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 1 | 2 |
| Jäljitettävyysratkaisun kehittäminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 1 |
| Teknologiset uudet vaihtoehdot voivat vähentää logistiikan päästöjä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Pintavesien tilan parantuminen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeessa ei tutkita tasa-arvon edistämistä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 5 |
| Hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen lisää ympäristöosaamista alueella | ||
Kiertovirrat – Jalostetut jätevedet ja lietteet bio- ja kiertotalouden raaka-ainevirroiksi –hanke on toteutettu Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia –vahvuusalalla yhteistyössä Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUTin kanssa. Hankkeen tavoitteena oli tehostaa yhdyskuntajätevesien ja niistä syntyvien lietteiden käsittelyä, sekä testata erilaisia lietteiden hyötykäyttövaihtoehtoja. Tavoitteena oli kerätä uutta tietoa jätevesien ja jätevesilietteiden käsittelymenetelmistä ja niiden vaikutuksista lietteen käyttökelpoisuuteen. Lisäksi tavoitteena oli kehittää lietteen jäljitettävyyttä sekä luoda uusia toimintamalleja ja -tapoja lietteen hyödynnettävyyden lisäämiseksi ja yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseksi.
Hankkeen toimenpiteissä kehitettiin innovatiivisia ja kemikaalivapaita jätevedenpuhdistus- ja jälkikäsittelytekniikoita. LUT-yliopiston toimenpiteissä kehitettiin jäteveden puhdistuksen optimointia levälisäyksen avulla. Levälisäys membraanibioreaktorin bakteeribiomassaan voi laboratoriomittakaavassa tehtyjen tulosten perusteella tehostaa merkittävästi ravinteiden poistoa ja vähentää membraanin likaantumista kunnallisen jäteveden käsittelyssä. Levälisäys mahdollistaa myös merkittävän (jopa 60%:a) ilmastuksen vähentämisen ja mahdollistaa näin energian säästämisen jätevedenpuhdistuksessa. Tulokset on kuitenkin vielä varmistettava kokeissa, joita tehdään oikealla jätevedellä. On todennäköistä, että levämäärä ja ilmastuksen tarve on optimoitava laitoskohtaisesti. Tutkimustyötä jatketaan edelleen EAKR-rahoitetussa hankkeessa A78296. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osiossa tutkittiin jäteveden puhdistuksessa syntyvien lietteiden uusia hyödyntämismenetelmiä, niiden teknistä toteutettavuutta ja lopputuotteiden laatua. Tutkittavia menetelmiä olivat muun muassa kuivatun lietteen käyttö energiana ja kompostin raaka-aineena, sekä lietteen hiiltäminen.
Hankkeen tuloksena saavutettiin uutta tietoa jätevesilietepohjaisten tuotteiden käsittelyvaihtoehdoista. Toimenpiteiden tuloksena tuotettiin tietoa erilaisten lietejakeiden käsittelymenetelmien teknisestä toimivuudesta sekä käsittelyiden vaikutuksesta niiden seurauksena muodostuviin lopputuotteisiin. Hankkeen tulokset tukevat jätevesilietepohjaisten kierrätyslannoitteiden kehittämistä ja käyttöönottoa sekä liiketoimintamahdollisuuden lisäämistä alalla. Hankeen lopputulokset ovat hyödynnettävissä muun muassa jäteveden puhdistuksen, ravinteiden talteenoton ja lietteiden jatkojalostuksen- ja hyödyntämisen parissa toimivissa yrityksissä. Hankkeen toimenpiteiden keskeiset tulokset Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun osalta on koottu hankkeen loppujulkaisuun. LUT-yliopisto julkaisee hankkeen tulokset tieteellisissä julkaisuissa.
Hanketta rahoitti Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan unionin aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesiliikelaitos ja Aquazone Oy.