RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74812, Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana

1 Hanke

Hankekoodi: A74812

Hankkeen nimi: Tulevaisuuden sairaala innovaatioalustana

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henna Kyhä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3134

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Teollisuudessa ja palvelusektorilla on käynnissä massiivinen tuotteisiin ja palveluihin liittyvä digitalisaatio ja uusien teknologioiden käyttöönotto. Tulevaisuuden sairaalassa tulee vääjäämättä olemaan mittava digitaalinen palvelujärjestelmä. Tulevaisuuden sairaalassa ei ole uusia seiniä, vaan ennemminkin uusia digitaalisia ja teknologisia ratkaisuja, joilla hoidon painopistettä siirretään sairaalasta koti- ja avohoitoon.

Kyse on teknologian mahdollistamasta ihmisten käyttäytymisen muutoksesta, joka koskee kaikkia palveluja, myös sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämän kehityksen tueksi tässä hankkeessa käynnistetään tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta, jossa pilotoidaan, kokeillaan, testataan ja demonstroidaan digitaalisen palvelujärjestelmän komponentteja.

Keskeisin uutuusarvo on ainutlaatuinen eri toimijat huomioiva tapa, jolla mahdollistetaan teknologisten innovaatioiden soveltaminen ja testaaminen kliinisessä ympäristössä, ensimmäistä kertaa pysyvänä mallina myös Satakunnassa. Vastaava toiminta on Suomessa keskittynyt lähinnä yliopistollisiin sairaaloihin. Hankkeen ajatuksena on parantaa valtakunnallisia konsepteja ja ketteröittää niitä erityisesti Satakunnan edullisen koon mahdollistamana. Satakunnassa on erityisen laaja robotiikan, tekoälyn ja data-analytiikan toimijoiden verkosto, jonka tietotaitoa hankkeessa hyödynnetään terveydenhuollon ja kansalaisen hyvinvoinnin tarpeisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

1. Kasvu- ja startup-yritykset (innovoijat, digitaalisen palvelujärjestelmän tuottajat)
2. Muut palvelu ja teknologisia ratkaisuja kehittävät tahot (mm. korkeakoulut)
3. Terveydenhuollon ammattilaiset, korkeakoulujen asiantuntijat (uuden digitaalisaatio- ja teknologiatiedon siirtäjät)

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Satakunnan sairaanhoitopiiri (tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta)
2. Satakunnan terveyspalveluiden asiakkaat
3. Akatemia- ja yrittäjäopiskelijat (innovoijat, digitaalisen palvelujärjestelmän tuottajat)
4. Kohdassa 9.2. mainittujen hankkeiden toimijat
5. Hankkeen pilottiprojekteissa mukana olevat toimijat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 400 260

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 260

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 541 800

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 541 800

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 4, joihin työllistyvät naiset 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia hyvinvointiteknologia- ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita (TkT Sari Merilampi, Anu Holm). Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu henkilöihin. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus). Hankkeen toimialoista teknologia-ala on perinteinen miesten ala ja vastaavasti sosiaali- ja terveysala naisten ala. Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin aloille tyypillisiä toimintatapoja. Terveys- ja hyvinvointiteknologia puolestaan tarvitsee molempien toimialojen ja sukupuolten näkökulmia, tässä kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Terveys- ja hyvinvointiteknologia on vapautettu perinteisistä rooleista, koska monitieteisyytensä vuoksi se on ei-kenenkään maata. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologia-alan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuitenkin teknologia-alalla kehitettyjen tuotteiden ja toimintatapojen käyttäjinä naisten määrä on selkeästi suurempi kuin miesten. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Teknologian vieminen sosiaali- ja terveysaloille vaatii merkittäviä panostuksia moniammatilliseen osaamiseen. Merkittävää on, että naiset ovat kirineet mm. tutkijakoulutetuiden määrissä merkittävästi. Esim. vuonna 1995 tutkijakoulutetuista 27% oli naisia, kun sama luku vuonna 2012 oli 42%. Tämä tarkoittaa väistämättä myös lisää naisresurssia tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, joka erityisesti hyvinvointiteknologian alalla on hyödynnettävä naisnäkökulman vahvistamiseksi. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Edellisen odotetaan myös tasoittavan vastakkaisen sukupuolen kunnioitusta ja pitkällä tähtäimellä tasoittamaan myös palkkaeroja. Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18% ja osa-aikaisessa työsuhteessa 20%. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13% ja osa-aikaisia 9%. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hanke edesauttaa naisvaltaisen sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden sekä käyttäjien näkökulman tuomista teknologiakehitykseen. Huomioitavaa teknologiakehityksessä on kuitenkin myös se, että internetin ja älypuhelinten käytössä ei esiinny kriittisiä eroja eri sukupuolien välillä eri ikäryhmissä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistamisen menetelmänä hankkeessa käytetään erityisesti analyyttisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Hankkeen kohderyhmissä sosiaali- ja terveysalan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa 87% on naisia ja 13% miehiä. Näiden alojen tutkinnoissa on sama suuntaus todettavissa: ammatillinen tutkinto, sosiaali- ja terveys: 88% naisia ja 12 % miehiä ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveys: 86% naisia ja 14% miehiä yliopistotutkinto, teknillistieteellinen: 22% naisia ja 78% miehiä yliopistotutkinto, terveystieteellinen: 89% naisia ja 11% miehiä yliopistotutkinto, kasvatustieteellinen: 82% naisia ja 18% miehiä (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hankkeen tavoitteena on rakentaa Satakuntaan kansallisesti merkittävä, toteutukseltaan Suomen älykkäin, tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta, sen toimintamallit ja hyvät käytänteet. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti. Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Vältetään tiedottamisessa stereotypiointia. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Demonstroitavalla teknologialla ja sitä seuraavilla pilottijärjestelmillä pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen ja tätä kautta mm. turhan autoilun välttäminen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutuksia hankkeessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	3
Hanke vähentää turhasta liikennöinnistä aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ja niihin liittyvän autoilun väheneminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutuksia hankkeessa.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	6
Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavat teknologiat ja sähköisen tiedonsiirron järjestelmät takaavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutuksia hankkeessa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	7
Elinkeinorakenne kehittyy verkostomaisempaan suuntaan, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä, vähentää keskinäistä kilpailua ja toimintojen päällekkäisyyttä. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen jaettuna pääomana satakuntalaisessa elinkeinoelämässä takaa kollektiivisen mielipiteen vaikuttavuuden.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	5
Hankkeessa kehitetään erityisesti palvelumuotoilun avulla uutta hyvinvointia edistävää teknologiasisältöistä/avusteista palvelua, jonka tarkoituksena on omaehtoinen ja yksilöllinen aktivoituminen (liikunnallinen ja ylipäänsä osallisuutta lisäävä) sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Liikkuminen ja logistiikka	4	6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen). Demonstroitavalla teknologialla ja sitä seuraavilla pilottijärjestelmillä pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uusien teknologisten ratkaisujen keinoin.
Tasa-arvon edistäminen	7	7
Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia molemminpuoliseen moniammatilliseen osaamiseen. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	8
Moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Kulttuuriympäristö	0	3
Moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin sosiaali- ja terveysalalle on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutuksia hankkeessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli rakentaa Satakuntaan tulevaisuuden sairaalan innovaatioalusta, sen toimintamallit ja hyvät käytänteet. Tavoitteena oli rakentaa toimintamalli SAMKin ja Satasairaalan välille pilotoimalla ja testaamalla hyvinvointi- ja terveysteknologiaa ja digitaalisen palvelujärjestelmän komponentteja.

Hankkeessa tehtiin runsaasti pilotteja, joissa sote-henkilöstön toiveiden pohjalta testattiin hyvinvointi- ja terveysteknologiaa Satasairaalan eri yksiköissä ja muutamissa yksityisen sektorin palveluyksiköissä. Piloteissa tunnistettiin toimintamallit ja hyvä käytännöt teknologian käyttöönoton valmisteluvaiheeseen, käyttöönottoon, aineistonkeruuseen ja raportointiin. Teknologian tuotteiden lisäksi hankkeessa pilotoitiin hyvinvointi- ja terveysdatan poimintaa ja siihen liittyviä prosesseja kuten datan poiminnan valmistelua ja sen tietoturvallista käyttöä ja tuotetun tiedon hyödyntämistä.

Hankkeen myötä SAMKin ja Satasairaalan teknologiatestaukseen ja datan poimintaan ja hyödyntämiseen luotiin toimivia käytäntöjä, joiden avulla opiskelijoita ja SAMKin asiantuntijoita voidaan hyödyntää teknologian käyttöönoton ja tietojohtamisen edistämisessä Satasairaalassa. Myös sairaalan henkilöstön oma osaaminen teknologian ja datan hyödyntämisestä kasvoi merkittävästi. Toimintamallia on lähdetty laajentamaan koko Satakunnan alueelle.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus