RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74775, ISTLAB - Intelligent Shipping Technology Test Laboratory

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Meri-Maija Marva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutuspäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 710 3120

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ISTLAB -hankkeen lähtökohtana on merenkulun yleinen digitalisaation, automaation ja autonomian lisääntyminen. Älykkäät väylät, älykkäät satamat, etäluotsaus ja etäohjattavien ja miehittämättömien laivojen asteittainen käyttöönotto, merkitsevät teknologista murrosta, jonka ennustetaan aiheuttavan lähivuosina ja vuosikymmeninä mullistuksen koko meriklusteriin. Vaikutukset ulottuvat telakkateollisuuteen, meritekniseen teollisuuteen, satamiin, merenkulkualan koulutukseen sekä merenkulun viranomaisten ja luokituslaitosten toimintaan. Suomen ulkomaankaupan tavarankuljetuksista 90%:sti vastaava merenkulkuala ja suomalainen meriteollisuus tarvitsevat valmiudet tätä historiallista muutosta tukevalle soveltavalle tutkimukselle ja koulutukselle. Alan toimijoilla on kasvava tarve hankkia kokeellista tutkimustietoa kehittyvästä teknologiasta ja rekrytoida palvelukseensa älykkään merenkulun osaavaa henkilöstöä.

Hankkeen tavoite on luoda älykkään merenkulun yhteiskäyttölaboratorio, joka liittää yhdeksi kokonaisuudeksi SAMK:n navigointisimulaattorin, Liikenneviraston Rauman syväväylän syvyysmallin, älypoijun ja virtausmittauksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navigointijärjestelmätutkimuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen aalto- ja jääolossuhdetietojen mittauksen.

Yhteiskäyttölaboratorio sisältää keskitetyn valvonta- ja ohjausyksikön (Monitoring and Control Unit, MCU) johon edellä lueteltujen laitteiden tuottama mittausinformaatio kerätään ja jossa tapahtuu informaation reaaliaikainen tallennus ja esittäminen järjestelmän operaattorille. Laboratorio tulee sisältämään myös analysointivälineet MCU:n käyttöliittymän ja operaattorin toiminnan tutkimiseen (mm. silmänliikeanalysaattori).

Hankkeessa valmistellaan myös etäohjattavan / autonomisen koealuksen hankinta osaksi ISTLAB-laboratoriota, yhteistyössä kansainvälisten ja/tai suomalaisten valmistajien kanssa.

ISTLAB -laboratorion kaltaista älykkään merenkulun yhteiskäyttölaboratoriokokonaisuutta ei ole vielä missään Suomessa eikä muuallakaan maailmassa. Hanke nojaa yhteistyöhön Maamittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen kanssa sekä älykkään merenkulun ratkaisuja kehittävien tahojen, kuten Liikenneviraston, Finnpilot Pilotage’n, Rauman Sataman sekä SAMK:n henkilöstön Dynaamisen Paikannuksen, laiva-automaation, konenäön, LIDAR-tekniikan, tietoliikennetekniikan, simulaattoripedagogiikan ja merenkulun osaamiseen.

Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto TRAFI, Finnpilot Pilotage Oy, Rauman Satama Oy ja Länsirannikon koulutus Oy WinNova.

ISTLAB -yhteiskäyttölaboratorio palvelee laajasti Suomen merenkulku- ja laivanrakennusalaa ja viranomaisia. ISTLAB -yhteiskäyttölaboratorio mahdollistaa 1) uusien älykkään meriliikenteen ratkaisujen tutkimisen, 2) simuloinnein tapahtuvan toiminnallisen testauksen vaihtelevissa olosuhteissa ja käyttötilanteissa sekä jatkokehittelytarpeiden tunnistamisen, 3) opinnäytteiden ja tieteellisten julkaisujen tuottamisen älykkään meriliikenteen aiheista, 4) uusien koulutussisältöjen kehittämisen. Hanke luo mahdollisuudet osaavien merenkulkijoiden koulukseen ja älykkään infran (väylä, satama) sekä etävalvonnan kehittämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satamat toimijoineen (erityisesti Rauma, Pori ja Eurajoki, esim Rauman satamassa on jo pelkästään noin 60 eri toimijaa)
Finnpilot Pilotage Oy
Meriteollisuusyritykset (esim. Seaside Industry Park, jossa toimii 35 yritystä)
Laivan- ja offshorerakentajat alihankkijoineen (Rauma Marine Constructions Oy, Uudenkaupungin työvene Oy, Pori Offshore Constructions O)
Suomen Varustamot ry:n jäsenyritykset (esim. Meriaura ja Finnlines)
Logistiikkayritykset (esim. Euroports, Logistikas)
LOURA-verkosto
Alan kansalliset viranomaiset (TRAFI, Liikennevirasto)
SAMK
Länsirannikon Koulutus Oy WinNova
Aihepiirin teolliset kohdeyritykset Satakunnassa, joista tärkeimmät sijaitsevat Rauman, Porin, Eurajoen, Harjavallan, Euran, Nakkilan ja Ulvilan kunnissa

4.2 Välilliset kohderyhmät

Meriteollisuutta palvelevat PK-yritykset
Muut korkeakoulut ja tutkimuslaitokset (esimerkiksi Aalto yliopisto / Meriteknologia Tampereen Teknillinen Yliopisto, Turun AMK / Kone- ja meritekniikka, Yrkeshögskolan Novia, Kaakkois-Suomen AMK / Merenkulku,
Ålands yrkeshögskolan)
Liitot ja yhdistykset: Suomen Satamaliitto, Meriteollisuus ry, Suomen Varustamot ry, Suomen Merimies-Unioni SMU ry, Insinööriliitto IL ry, ulkolaiset varustamot, International Chamber of Shipping, European Maritime Safety Agency (EMSA), International Maritime Organization (IMO)
Viranomaiset:Liikenne- ja viestintä ministeriö, AV:it, MOTIVA, Suomen Ympäristökeskus (SYKE), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Valtion taloudellinen tutkimuslaitos (VATT)
Laitevalmistajat uusiutuvassa energiassa ja energiatehokkuudessa
Koulutusorganisaatiot: Turun Yliopiston Brahea-keskus
Vakuutuslaitokset (Alandia, Swedish Club, Gard)
Kansainväliset luokituslaitokset (Lloyds Register, DNV)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 347 949

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 342 667

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 497 070

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 489 524

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Harjavalta, Ulvila, Pori, Nakkila, Eura, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeseen on tehty suppea toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta, sillä hanke keskittyy pääosin teknisiin ratkaisuihin ja näihin liittyvissä tilastoissa ei ole puututtu sukupuolijakaumaan.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Stay Onboard -selvityksen (Kotka 2014 Kymenlaakson ammattikorkeakoulun julkaisuja. Sarja A. Nro 59) mukaan Merenkulun ammateissa voi työskennellä sekä mies että nainen, vaikka ala on perinteisesti ollut miehinen. Naisten osuus suomalaisen merenkulun henkilötyövuosissa 2000-luvulla on ollut hienoisessa laskussa. Vuosituhannen vaiheessa naisten osuus oli noin 40 % laskien 35 %:iin vuoteen 2 013. Naisten osuus merimiesammateissa työskente-levistä on myös laskenut 2000-luvulla hieman, mutta pysytellyt kuitenkin noin 30 %:ssa. Vuonna 2 013 sekä ulkomaan että kotimaan liikenteessä kansiosastolla työskentelevästä päällystöstä oli naisia 4 % ja miehistöstä noin 7 %. Koneosaston päällystöstä 0,6 % ja miehistöstä 3 % oli naisia. Merimiesammateista talousosaston työtehtävät olivat naisille tavallisempia. Ravintolahenkilökunnasta 53 %, hotellihenkilökunnasta 75 %, myymälähenkilökunnasta 48 % ja muusta palveluhenkilökunnasta 30 % oli naisia. (Trafi 2 013 a.) Nämä luvut kertovat siitä, että vaikka merenkulkua pidetään miehisenä alana, sen pitää sisällään perinteisesti naisille suuntautuvia ammatteja, kuten ravintola-, hotelli- ja majoitus sekä kaupallisia työtehtäviä, joihin naiset suurelta osin näyttävät laivoilla työllistyvän. Em. tutkimuksen mukaan työn sisältö merityöhön hakeutumiseen myönteisesti vaikuttavana seikkana on yleisempää miehillä (vajaat 80 % melko tai erittäin myönteinen vaikutus). Työn sisällöllä ei ollut vaikutusta vajaa kolmannekselle naisista ja vajaa viidenneksellä miehistä. ISTLAB-hanke vaikuttaa merenkulun digitalisoitumisen kautta merenkulkijoiden työpaikkarakenteeseen pidemmällä aikavälillä. Painopiste siirtyy hitaasti maapuolen työtehtävien suuntaan. Tällä sattaa olla vaikutusta naisten haleutumiseen alalle, kun pitkät kotoa poissaolojaksot vähenevät työn ja perheen yhdistäminen tulee helpommaksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	2
ISTLAB-hankkeen tavoitteena on merikuljetusten tehokkuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden edistäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	3
Merikuljetusten energiatehokkuutta pystytään parantamaan digitalisaation ja aiempaa tarkemman ympäristöolosuhteiden huomioimisen kautta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	3	3
Merikuljetusten automaatio parantaa merenkulun turvallisuutta, mikä vähentää karilleajojen ja törmäysten aiheuttamia ympäristöhaittoja.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	4	4
Meriklujetusten turvallisuuden paranemisen myötä esimerkiksi öljypäästöt pienenvät, mikä vähentää pohjavesien ja maaperän saastumista. Laivojen energiatehokkuuden paraneminen pienentää polttoaineen kulutusta ja siten vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ilmakehään.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei välitöntä eikä välillistä vaikutusta luontoarvoihin muuten kuin edellisissä kohdissa kuvatulla tavalla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	4	4
Automaation myötä merikuljetusten optimointi paranee, mikä pienentää materiaalien kulutusta ja haitallisia päästöjä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
ISTLAB -hankkeella ei ole välittömiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käytön lisääntymiseen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	5	6
ISTLAB-hanke luo mahdolisuuksia avoimeen tietoon ja tiedon käsittelyyn perustuvan vähäpäästöisen liiketoiminnan kehittämiseen alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Hanke kehittää merkittäviä aineettomia tuotteita luomalla julkisesti saatavilla olevia testi- ja mittaustuloksia ja toimintamalleja.
Liikkuminen ja logistiikka	8	7
ISLAB-hankkeella on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia älykkään merilogistiikan kehittymiseen ja sitä tukevaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	2	2
Hanke edistää tiedon saatavuutta luomalla ratkaisuja meriväyliin sijoitettujen älykkäiden mittauslaitteiden tuottaman informaation hyödyntämiseen.
Tasa-arvon edistäminen	5	6
ISTLAB-hanke vaikuttaa merenkulun digitalisoitumisen kautta merenkulkualan työpaikkarakenteeseen pidemmällä aikavälillä. Painopiste siirtyy hitaasti maapuolen työtehtävien suuntaan, millä sattaa olla vaikutusta naisten hakeutumiseen alalle, kun pitkät kotoa poissaolojaksot vähenevät työn ja perheen yhdistäminen tulee helpommaksi. Tämä edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa miesvaltaisella merenkulkualalla.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	4
Hanke edistää pidemmällä aikavälillä merenkulkualan työpaikkojen monipuolistumista, mikä lisää erilaisista taustoista tulevien ihmisten työllistymismahdollisuuksia ja siten tukee yhdenvertaisuusperiaatteen toteutumista.
Kulttuuriympäristö	4	4
Merikuljetusten kehittyvän turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden myötä herkkään merelliseen kulttuuriympäristöön kohdistuvat riskit pienenevät.
Ympäristöosaaminen	6	5
Hankkeessa tuotettava reaaliaikainen tieto laivaväylien ja sataman ympäristöolosuhteista (aallokko, virtaus, jääolosuhteet) edistävät paitsi merikuljetusten turvallisuutta myös tietoisuutta ympäristöstä ja sen huomioimisesta merikuljetusten toteutuksessa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

ISTLAB-hankkeen lähtökohtana oli merenkulun yleinen digitalisaation, automaation ja autonomian lisääntyminen.

Älykkäät väylät, älykkäät satamat, etäluotsaus ja etäohjattavien ja miehittämättömien laivojen asteittainen käyttöönotto, merkitsivät teknologista murrosta, jonka ennustettiin aiheuttavan lähivuosina ja vuosikymmeninä mullistuksen koko meriklusteriin. Vaikutukset ulottuivat ja edelleen ulottuvat telakkateollisuuteen, meritekniseen teollisuuteen, satamiin, merenkulkualan koulutukseen sekä merenkulun viranomaisten ja luokituslaitosten toimintaan. Suomen ulkomaankaupan tavarankuljetuksista 90%:sti vastaava merenkulkuala ja suomalainen meriteollisuus tarvitsivat valmiudet tätä historiallista muutosta tukevalle soveltavalle tutkimukselle ja koulutukselle. Alan toimijoilla oli ja on edelleen kasvava tarve hankkia kokeellista tutkimustietoa kehittyvästä teknologiasta ja rekrytoida palvelukseensa älykkään merenkulun osaavaa henkilöstöä.

Hankkeen tavoite oli luoda älykkään merenkulun yhteiskäyttölaboratorio, joka liittää yhdeksi kokonaisuudeksi SAMK:n navigointisimulaattorin, Liikenne- ja viestintäviraston TRAFICOMin Rauman syväväylän syvyysmallin, Väyläviraston älypoijun ja virtausmittauksen, Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen navigointijärjestelmätutkimuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen aalto- ja jääolosuhdetietojen mittauksen.

Hankkeen aikana luotu yhteiskäyttölaboratorio sisältää keskitetyn valvonta- ja ohjausyksikön (Monitoring and Control Unit, MCU) johon edellä lueteltujen laitteiden tuottamaa mittausinformaatiota kerätään ja jossa tapahtuu informaation esittäminen järjestelmän operaattorille. Etäluotsauksen simuloinnin mahdollistamiseksi laboratorio sisältää myös etäluotsausaseman (Remote Pilotage Station, RPS). Laboratorio sisältää myös analysointivälineet MCU:n ja RPS:n käyttöliittymän ja operaattorin toiminnan tutkimiseen (mm. silmänliikeanalysaattori).

ISTLAB - yhteiskäyttölaboratoriokokonaisuutta ei ole muualla Suomessa eikä muualla maailmassa. Hanke nojasi yhteistyöhön Maamittauslaitoksen Paikkatietokeskuksen ja Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen, Liikenne- ja viestintäviraston TRAFICOM:in, Väyläviraston, Finnpilot Pilotage Oy:n, VTS, Finland Oy:n, Wärtsilä Finland Oy:n / Wärtsilä Voyage Solutions:in, Rauman Sataman sekä SAMK:n henkilöstön dynaamisen paikannuksen, laiva-automaation, tietoliikennetekniikan, simulaattoripedagogiikan ja merenkulun osaamiseen.

Yhteistyökumppaneita hankkeessa ovat Liikenne- ja viestintävirasto TRAFICOM, Väylävirasto, Finnpilot Pilotage Oy, VTS Finland Oy, Wärtsilä Finland Oy / Wärtsilä Voyage Solutions, Rauman Satama Oy ja Länsirannikon koulutus Oy WinNova.

ISTLAB – yhteiskäyttölaboratoriossa suoritettiin vuosien 2019–2022 yhdessä Finnpilot Pilotage Oy:n kolmen luotsin sekä SAMK – Winnovan neljän merikapteenin sekä Meritaito Oy:ta ja Bore Oy:ta edustavien merikapteenien sekä Ilmatieteenlaitoksen ja Suomen Paikkatietokeskuksen asiantuntijoiden voimin 24 etäluotsaustestausta, joista kuusi viimeistä täysin onnistuneesti. Yhteiskäyttölaboratorio osoitti toimivuutensa ja käyttökelpoisuutensa näissä testeissä.

ISTLAB-yhteiskäyttölaboratorio tulee palvelemaan laajasti Suomen merenkulku- ja laivanrakennusalaa ja viranomaisia. ISTLAB yhteiskäyttölaboratorio mahdollistaa 1) uusien älykkään meriliikenteen ratkaisujen tutkimisen, 2) simuloinnein tapahtuvan toiminnallisen testauksen vaihtelevissa olosuhteissa ja käyttötilanteissa sekä jatkokehittelytarpeiden tunnistamisen, 3) opinnäytteiden ja tieteellisten julkaisujen tuottamisen älykkään meriliikenteen aiheista, 4) uusien koulutussisältöjen kehittämisen. Hanke vahvistaa Suomessa mahdollisuuksia osaavien merenkulkijoiden koulutuksen laadun, älykkään merenkulkuinfran (väylä, satama) sekä etävalvonnan kehittämiseen.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke