RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74735, Satakunta DigiHealth

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Satakunta DigiHealth -hankkeessa luodaan digitaalisten palveluiden ja hyvinvointiteknologian osaamiseen, kehittämiseen ja innovointiin liittyvä ekosysteemi. Ekosysteemi muodostuu laajasta toimijaverkostosta sekä työkalupakista, joka tarjoaa monipuolisesti vaihtoehtoja uusien digi- ja teknologiainnovaatioiden suunnitteluun, testaamiseen, kehittämiseen ja palvelumuotoiluun.

Hankkeessa kehitetään täysin uudenlainen palvelupolku teknologiayrityksille uusien innovaatioiden kehittämiseen aina tuotteen suunnittelusta varhaisen vaiheen testauksiin, asiakastestauksiin ja kaupallistamiseen saakka. Uusi toimintamalli nopeuttaa ja tehostaa hyvinvointiteknologiayritysten tuotekehitystä ja palveluiden markkinoille vientiä sekä edistää tarvelähtöisten ja käyttäjäystävällisten teknologiapalveluiden kehittämistä.

Hankkeella edistetään hyvinvointiteknologian ja digipalveluiden hyödyntämistä sosiaali- ja terveysalalla. Ekosysteemin toiminta tarjoaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille uusia mahdollisuuksia palvelujen ja toimintaprosessien kehittämiseen teknologiakokeiluilla sekä terveysdatan tehokkaammalla hyödyntämisellä. Digi- ja teknologiapalveluiden hyödyntäminen sote-palveluissa parantaa palveluiden saavutettavuutta, laatua ja asiakaskokemusta. Teknologian hyödyntämisellä voidaan myös tehostaa julkisten resurssien käyttöä.

Satakunta DigiHealth -ekosysteemi vahvistaa digi- ja hyvinvointiteknologiapalveluihin liittyvää osaamista ja sen jalkautumista työpaikoille. Käyttäjien, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten sekä opiskelijoiden osallistaminen ja moniammatillinen kehittämistyö vahvistavat teknologiaan liittyvää oppimista ja digitaitoja. Hyvät valmiudet hankkia, hyödyntää ja kehittää teknologiaa edistävät sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistä.

Hankkeella nostetaan Satakunnan profiilia digitalisaation ja hyvinvointiteknologian maakuntana. Hankkeessa toteutetaan paikallisia, kansallisesti merkittäviä sekä kansainvälisiä sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisiin palveluihin ja hyvinvointiteknologiaan liittyviä tapahtumia. Tapahtumien tarkoituksena on tuoda esille uusinta tutkimustietoa ja esitellä maakunnassa kehitettyjä digitaalisiaratkaisuja ja hyvinvointiteknologian innovaatioita.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat:

1. Digitaalisia- ja hyvinvointiteknologiapalveluita kehittävät yritykset: Hankkeen toiminta tarjoaa yrityksille mahdollisuuksia tavoittaa laajasti sosiaali- ja terveys-, koulutus-, tutkimus- ja kehittämisalan toimijoita erilaisten paikallisten, kansallisten ja kansainvälisten tilaisuuksien, tapahtumien ja yhteistyökumppanuuksien kautta. Lisäksi hanke luo digitaalisia- ja teknologisia palveluja kehittäville yrityksille mahdollisuuksia uusien palveluiden innovointiin, kehittämiseen, kokeiluihin ja palvelumuotoiluun mm. terveysdataan ja sen hyödyntämiseen liittyvän osaamisen sekä asiakaslähtöisen ja osallistavan kehittämistoiminnan kautta.

2. Sosiaali- ja terveysalan julkiset toimijat: Hankkeen toiminnalla vahvistetaan julkisten sosiaali- ja terveysalan toimijoiden digitaalisiin palveluihin ja teknologiaan liittyvää osaamista. Hankkeen kokeilut edistävät toimijoiden omien palveluiden ja prosessien digitalisointia ja kehittämistä asiakaslähtöisimmiksi ja tehokkaammiksi. Valmisteilla olevassa sote-uudistuksessa korostuu etenkin julkisen sektorin digitaalisuus ja olemassa olevan datan parempi hyödyntäminen.

3. Sosiaali- ja terveysalan yksityiset ja kolmannen sektorin toimijat: Hanke tarjoaa yksityisille ja kolmannen sektorin sote-toimijoille mahdollisuuksia uusien kumppanuuksien löytämiseen, teknologiaosaamisen vahvistamiseen, terveysdatan hyödyntämiseen, kokeiluihin ja palveluiden kehittämiseen teknologian tukemina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstö: Digitaalisia palveluita ja hyvinvointiteknologian innovaatioita ideoidaan, pilotoidaan ja kehitetään yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstön kanssa. Yhteiskehittäminen edistää sosiaali- ja terveysalan henkilöstön tietoteknisiä taitoja ja digiosaamista. Moniammatillisella kehittämistyöllä ja alan henkilöstölle suunnatuilla tilaisuuksilla ja tapahtumilla tarjotaan lisätietoa markkinoilla olevista teknologiapalveluista ja madalletaan teknologian käyttöön liittyvää kynnystä. Henkilökunta toimii organisaatioissaan avainasemassa uuden teknologian käyttöönotossa ja hyödyntämisessä. Henkilökunta on myös teknologiatiedonvälittäjä asiakkaiden ja omaisten suuntaan, minkä vuoksi on tärkeää vahvistaa henkilöstön teknologiatietoutta ja -osaamista.

2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat: Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat hyötyvät välillisesti hankkeessa kehitettävistä uusista digitaalisista palveluista ja innovaatioista kokeilujen aikana sekä mahdollisten hankintojen jälkeen. Hankkeen toimintaan osallistuvat asiakkaat pääsevät osallistumaan digitaalisten palveluiden innovointiin, kehittämiseen ja testaamiseen. Osa hankkeessa pilotoitavista palveluista saattaa tulla myös yksityishenkilöiden saataville uusien palveluiden siirtyessä markkinoille. Hankkeen kokeilut vahvistavat käyttäjäasiakkaiden digiosaamista ja kiinnostusta teknologian hyödyntämiseen.

3. Sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden omaiset: Hankkeen kokeilut tulevat todennäköisesti osallistamaan jossain määrin myös asiakkaiden omaisia teknologian ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Yhteisillä kokeiluilla, kaikille avoimilla tilaisuuksilla ja aktiivisella tiedottamisella lisätään omaisten tietoutta hyvinvointiteknologiainnovaatioiden hyödyntämismahdollisuuksista esimerkiksi omais- ja kotihoidossa.

4. Opiskelijat (2. aste ja korkeakoulut): Hankkeessa jaetaan aktiivisesti tietoa 2. asteen ja korkeakoulujen opiskelijoille uusista digitaalisista palveluista ja teknologioista. Hankkeessa pyritään löytämään sopivia tapoja osallistaa myös opiskelijoita uusien teknologiainnovaatioiden suunnitteluun, testaamiseen ja kehittämiseen. Hankkeen toiminta vahvistaa työelämässä tarvittavia digitaalisia taitoja ja valmiuksia teknologian käyttämiseen.

5. Opetushenkilöstö: Uusia digitaalisia ja teknologisia palveluita syntyy sosiaali- ja terveydenhuollon hyödynnettäväksi kiihtyvällä tahdilla ja opetushenkilöstön on haastavaa yrittää pysyä muun työn ohella tässä vauhdissa mukana. Hankkeen aktiivinen tiedon jakaminen ja monialainen yhteistyö lisää myös opetushenkilöstön tietämystä markkinoilla olevista palveluista ja niiden hyödyntämismahdollisuuksista.

6. Muut kansalliset ja kansainväliset yhteistyökumppanit: Hankkeen toiminnassa haetaan laajasti uusia yhteistyökumppanuuksia ja verkostoja sekä kansalliselta että kansainväliseltä tasolta. Hanke toimii alueellisen innovaatio- ja tutkimustoiminnan tiedon välittäjänä ja pyrkii linkittämään digitaalisia ja teknologisia palveluita tarjoavia yrityksiä myös laajempiin verkostoihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 900 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 858 982

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 285 720

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 227 123

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankkeen toiminta yhdistää keskenään kaksi hyvin erityyppistä toimialaa. Sosiaali- ja terveysala on koulutuksen perusteella vielä hyvin naisvaltainen ja tekniikan puolella tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi vuonna 2014 sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan ammatillisen peruskoulutuksen suorittaneista 88,9 % oli naisia ja vastaavasti tekniikan ja liikenteen alalta peruskoulutuksen suorittaneista 82,7 % oli miehiä. Tilastot jatkuvat saman suuntaisina myös korkeakoulututkinnoissa. Vuonna 2014 sosiaali-, terveys ja liikunta-alan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneista 87,7 % oli naisia ja vastaavasti tekniikan ja liikenteen alalta peruskoulutuksen suorittaneista 83,1 % oli miehiä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2016, Tilastokeskus). Hankkeen toiminta tuo molempien sukupuolten näkemystä digi- ja teknologiapalveluiden kehittämiseen koulutuksen, tutkimuksen ja kokeilujen kautta. Hankkeen toiminta edistää näin sukupuolten välistä vuoropuhelua. Moniammatillinen yhteistyö edistää vastakkaisten sukupuolten osaamisen tunnistamista ja jakamista ja voi vaikuttaa pidemmällä aikavälillä naisten ja miesten palkkaerojen kaventumiseen ja tasoittumiseen.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen kohderyhmissä eli tekniikan sekä sosiaali- ja terveysalan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Vuonna 2014 sosiaali- ja terveyspalveluissa työskennelleistä 86,7 % oli naisia ja 13,3 % miehiä. Esimerkiksi teollisuus- sähkö-, lämpö- ja vesialalla sekä jätehuollossa miesten osuus työntekijöistä oli 75,4 % ja naisten 24,6 %. Informaatio- ja viestintäalalla miesten osuus oli 68,6 % ja naisten 31,4 %. Ikääntyneiden osalta naiset dominoivat kaikkia ikäryhmiä: Ikä 65-69: miehiä 178 082, naisia 191 919 Ikä 70-74: miehiä 143 498, naisia 164 019 Ikä 75-79: miehiä 90 458, naisia 116 605 Ikä 80-84: miehiä 59 117, naisia 89 455 Ikä 85-89: miehiä 32 397, naisia 64 394 Ikä 90-94: miehiä 10 445, naisia 29 567 Ikä 95-99: miehiä 1 557, naisia 6 951 Ikä 100-: miehiä 131, naisia 723 Väestö Suomessa 2017 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, https://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_vaesto.html) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hanke osallistaa asiakkaita, heidän omaisiaan, sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia sekä opiskelijoita digi- ja teknologiapalveluiden ideointiin, suunnitteluun, testaamiseen, kehittämiseen ja palvelumuotoiluun. Hankkeen teknologiakokeilut sekä tilaisuudet ja tapahtumat lisäävät naisvaltaisilla aloilla toimivien käyttäjien ja opiskelijoiden teknologiatietämystä ja -osaamista. Toisaalta etenkin kokeilujen kautta on tarkoitus siirtää tietoa sote-asiakkaiden ja henkilökunnan tarpeista miesvaltaiselle teknologia-alalle. Tiedon, osaamisen ja kokemusten siirto on merkittävässä roolissa hankkeessa ja suurelta osin tiedonsiirto on myös eri sukupuolten näkemysten ja asiantuntemuksen esiin tuomista. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri toimialojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedon jakamiseen ja välittämiseen liittyvät kanavat valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Hankkeen viestinnässä vältetään stereotypiointia (vrt., teknologia-ala kova miesten ala, sosiaali- ja terveysala pehmeä naisten ala) ja huomioidaan molempien sukupuolten vaikutus toimialoilla. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti. Molempien sukupuolten näkökulmat huomioidaan hankkeen toteutuksessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Ei ole päätavoitteena.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla digitaalisten palveluiden ja teknologian luomien mahdollisuuksien hyödyntämistä koulutuksessa, sote-palveluissa ja tuotekehityksessä. Sähköisillä järjestelmillä ja teknologian hyödyntämisellä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavilla ja pilotoitavilla teknologioilla tähdätään resurssiviisauteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	4
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla hyvinvointiteknologian ja digitaalisten palveluiden luomien mahdollisuuksien käyttöä. Hankkeen teknologiademoilla, kokeiluilla, tutkimuksella ja palvelumuotoilulla tehostetaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen ja tätä kautta mm. turhan autoilun välttäminen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	3
Hanke vähentää turhasta liikennöinnistä aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla teknologian ja digitaalisten palveluiden käyttöä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ja niihin liittyvän autoilun väheneminen).
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	7	6
Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa ja kokeiluissa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavat teknologiat ja sähköisen tiedonsiirron järjestelmät ja uudet teknologiat takaavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Elinkeinorakenne kehittyy verkostomaisempaan suuntaan, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden kehittämistä ja liiketoimintamahdollisuuksien ja kumppanuuksien löytymistä, lisää alueellista yhteistyötä sekä vähentää keskinäistä kilpailua ja toimintojen päällekkäisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	5
Hankkeessa kehitetään erityisesti tutkimuksen, kokeilujen ja palvelumuotoilun avulla uudenlaisia toimintatapoja, palveluita ja palveluprosesseja, joilla edistetään asiakkaiden terveyttä ja hyvinvointia, sote-palveluiden tehokkaampaa tuottamista sekä jo olemassa olevan datan parempaa hyödyntämistä.
Liikkuminen ja logistiikka	4	6
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla digitaalisten palveluiden ja teknologioiden luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisillä palveluilla pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen). Teknologiakokeiluilla ja demonstraatioilla pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista. Jotkut hankkeessa pilotoitavat teknologiat ja digipalvelut voivat mahdollistaa palveluiden tarjoamisen asiakkaille etänä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on satakuntalaisten sosiaali- ja terveyspalveluita hyödyntävien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen digitaalisilla palveluilla, teknologialla sekä palveluprosessien kehittämisellä esimerkiksi hyödyntämällä terveysdataa aiempaa tehokkaammin. Hankkeen kokeiluilla ja teknologiapiloteilla edistetään myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työtapoja, jaksamista ja hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen	7	6
Hanke edistää sukupuolten välistä yhteistyötä, vuoropuhelua ja yhteiskehittämistä. Aikaisemmat kokemukset ovat osoittaneet, että teknologian vieminen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia molemminpuoliseen moniammatilliseen osaamiseen. Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu myös mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	7	8
Hankkeessa edistetään käyttäjäasiakkaiden sekä sosiaali- ja terveysalan henkilöstön yhdenvertaisuutta osallistamalla heitä palveluiden kehittämiseen sekä kehittämällä osallisuutta mahdollistavia teknologiaratkaisuja. Hankkeen toiminnassa huomioidaan erityisryhmät sekä useita eri ikäryhmiä. Hankkeen toiminnassa näkyy myös ikäystävällisen moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen yhteisten teknologiakokeilujen myötä.
Kulttuuriympäristö	0	3
Moniammatillisen ja ikäystävällisen toimintakulttuurin kehittäminen tutkimustiedon hyödyntämisellä sekä digi- ja teknologiakokeiluilla on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen	0	0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Satakuntalainen hyvinvointi- ja terveysteknologian kehittämisyhteistyö otti aimo harppauksen eteenpäin Satakunta DigiHealth -hankkeen (1.1.2019-31.8.2022) myötä. Hanke yhdisti alueelliset kehittämistoimijat Prizztech Oy:n, Sataedun, Satakunnan ammattikorkeakoulun, Tampereen yliopiston Porin yksikön ja WinNovan tiiviiseen yhteistyöhön. Hanketoteuttajien monipuolinen ja toisiaan täydentävä osaaminen mahdollisti laajan ja kunnianhimoisen hankekokonaisuuden suunnittelun.

Hankkeen tuloksena syntyi moniammatillinen hyvinvointi- ja terveysteknologian ekosysteemi, joka mahdollisti ketterästi uusien teknologiainnovaatioiden ideoinnin, suunnittelun, testaamisen, kehittämisen, palvelumuotoilun sekä tutkimuksen. Hankkeen ensimmäisten toimenpiteiden joukossa suunniteltiin hanketoimijoiden kesken palvelupolku, jossa esiteltiin tuotekehitysprosessin vaiheiden mukaisesti hankkeen tarjoamat yhteiskehittämisen mahdollisuudet ja välineet ideoinnista kaupallistamiseen saakka.

Hankkeen keskeisimmiksi toimenpiteiksi muodostuivat erilaiset demot ja pilotit sosiaali- ja terveysalan organisaatioissa yhteistyössä hyvinvointi- ja terveysteknologiayritysten kanssa. Käytännön kokeilut sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaiden ja henkilöstön kanssa edistivät teknologiapalveluiden hyödyntämiseen liittyvää osaamista sekä digitaitoja. Kokeilujen avulla pystyttiin tunnistamaan paremmin teknologioiden luomia mahdollisuuksia sosiaali- ja terveysalalla. Testaukset mahdollistivat käyttäjien vaikutusmahdollisuuksien ja osallisuuden lisäämisen teknologioiden kehittämisessä. Teknologioiden testauksista saadut kokemukset, ideat ja palautteet auttoivat teknologioiden tuottajia hahmottamaan teknologiaratkaisujen kehittämis- ja soveltamistarpeita. Lisäksi pilotointien avulla saatiin selville jo nyt käyttöön otettavissa olevien teknologioiden konkreettisia hyötyjä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Piloteista saatujen kokemusten perusteella hyvinvointi- ja terveysteknologioiden avulla voidaan parantaa sosiaali- ja terveyspalveluiden laatua ja saavutettavuutta sekä edistää palvelujen tuottamisen kustannustehokkuutta.

Hankkeen hyvinvointiteknologian kehittämiseen liittyvään yritysyhteistyöhön ja kokeiluihin osallistuvat myös toisen asteen opiskelijat opettajiensa ohjaamina. Työelämälähtöinen yhteistyö tarjosi hyvinvointi- ja teknologia-alojen opiskelijoille tietoa ja kokemuksia nyt kehitteillä ja hyödynnettävissä olevista teknologiaratkaisuista. Tiiviin sote- ja yritysyhteistyön avulla opiskelijat pääsivät harjoittelemaan teknologian käyttöä aidoissa asiakastilanteissa. Kokeilujen avulla pystyttiin vahvistamaan opiskelijoiden työelämävalmiuksia ja teknologiaosaamista. Lisäksi hankkeen keskiössä oli koulutusasteiden ja toimialojen välinen yhteistyö, josta saatiin monenlaisia positiivisia kokemuksia. Tiivistetysti voidaan todeta, että toisen asteen käytännöntietämystä voidaan hyödyntää teknologian kehittämisen tukena. Toisaalta korkea-asteelta saadaan tarvittavaa osaamista juuri tarpeeseen vastaavien ratkaisujen kehittämiseksi. Yhteiskehittäjyyden ajatusta sovellettiin siis myös koulutusasteiden ja alojen välillä.

Hankkeessa pilotointia ja kokeiluja tehtiin myös tutkimus- ja palvelumuotoilunäkökulmista. Tutkimuksellisuus näkyi erityisesti aihealueilla, joissa pilotointi oli pidemmälle vietyä tai joissa kehitettiin uutta teknologiaa olemassa olevien ratkaisuiden rinnalle. Tutkimusta tehtiin erityisesti exoskeleton-kuntoutukseen liittyen niin käyttäjäkokemusten kuin uusien kuntoutusta tukevien mittareiden kehittämisen näkökulmasta. Uutta teknologiaa kehitettiin monipuolisesti. Teknologiakehityksen painopisteitä olivat virtuaalitodellisuuden sovellukset, 3D-tulostamisen mahdollisuudet yksilöllisten aputyökalujen kehityksessä sekä toisaalta aivosähkökäyrään liittyvä sovellusmahdollisuuksien tutkimus ja data-analyysi. Näistä kehitystoimista tuotettiin myös tieteellisiä julkaisuja.

Tutkimuksen lisäksi pilotointia tehtiin palvelumuotoilun tueksi. Kun palveluissa hyödynnetään uutta teknologiaa, tarkoittaa se tyypillisesti myös prosessin muuttumista. Teknologian täyden hyödyn saaminen edellyttää muutoksia nykyisissä palveluissa ja toisaalta teknologia mahdollistaa myös täysin uudenlaisten palveluiden tarjoamista. Hankkeessa tuotettiin monialaisessa yhteistyössä uusia palvelumalleja ja niitä myös osittain kokeiltiin käytännössä. Esimerkinomaisesti keskityttiin robottiavusteiseen kävelykuntoutukseen ja siihen, miten uusi väline, exoskeleton, vaikuttaa annettavaan palveluun. Yksittäisten teknologioiden lisäksi kehitettiin yleisempi teknologian hyödyntämistä kuvaava malli, jonka tarkoituksena on avata teknologian mahdollisuuksia ja toisaalta yhteistyön ja monialaisuuden välttämättömyyttä teknologiasisältöisten palveluiden kehittämisessä.

Satakunta DigiHealth -hankkeen yhtenä tavoitteena oli myös lisätä teknologiaosaamista ja teknologiaan liittyvää tietoa ja taitoa sosiaali- ja terveysalalla. Hankkeen aikana järjestettiin kymmeniä hyvinvointi- ja terveysteknologiaan liittyviä tapahtumia, seminaareja, työpajoja ja webinaareja. Jo hankkeen alkuvaiheessa luotiin hanketoteuttajien kesken Hyvinvointiteknologiamessut-tapahtumakonsepti. Tapahtuma toteutettiin hankkeen aikana kolme kertaa, ja se löysi nopeasti paikkansa teknologiatiedon välittäjänä suomalaisessa sote-kentässä. Hyvinvointiteknologiamessujen toteuttamisen jatkomahdollisuuksia selvitetään parhaillaan.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat