|
|
|
Hankekoodi: A74641
Hankkeen nimi: Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen kansainvälisyyden kehittäminen
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2019 ja päättyy 30.4.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0922484-4
Jakeluosoite: Sepänkatu 20
Puhelinnumero: 040 685 4000
Postinumero: 90100
Postitoimipaikka: Oulu
WWW-osoite: http://www.pohjois-pohjanmaa.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Gitte Meriläinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0406854053
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Alueiden rooli innovaatio- ja yritystoimintaa kehittävinä toimijoina korostuu EU:n ajattelussa. Strategista ajattelua konkretisoidaan älykkään erikoistumisen politiikkaohjauksella. Älykäs erikoistuminen nojautuu erityisesti alueella olemassa olevaan kansainvälisen tason osaamisen nostamiseen, yrityskantaan, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvuuksiin ja niiden hyödyntämiseen yritysten ja elinkeinoelämän kehittämisessä, työllisyyden parantamisessa ja rakennemuutokseen vastaamisessa. Älykäs erikoistuminen on osa EU:n innovaatiopolitiikkaa. Älykkään erikoistumisen strategiat vaikuttavat myös Euroopan rakenne- ja investointirahoitusten kohdentamiseen.
Älykkään erikoistumisen kautta alueellisilla viranomaistahoilla nähdään olevan vastuita innovaatio- ja yritystoiminnan kehittämisessä. Valmistautuminen tulevaan EU:n monivuotiseen rahoituskehykseen ja uuteen ohjelmakauteen 2021-2027 Pohjois-Pohjanmaalla vaatii juuri nyt erityistä panostamista uudenlaiseen EU-tason yhteistyön ja ekosysteemiajattelun kehittämiseen. EU:n älykkään erikoistumisen alustat tarjoavat palveluja, joiden avulla voidaan kehittää alueen toimijoiden osallisuutta EU-tason verkostoissa, hankekonsortioissa sekä kehittää alueen älykkään erikoistumisen strategiaa.
EU:n laajuisen älykkään erikoistumisen temaattiset verkostot rakentavat yhteistyötä, johon Pohjois-Pohjanmaa ja sen toimijat on saatava mukaan. Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiassa on määritelty ne toimialat, joiden verkostoihin ja rahoitusmahdollisuuksiin halutaan avata ovia, näitä ovat mm. ICT ja ohjelmistoala, terästeollisuus ja puutuotteiden jatkojalostaminen, puhtaat ratkaisut (ml. vähähiilinen energia) sekä terveys- ja hyvinvointiteknologia. Nykyisellä älykkään erikoistumisen S3-platformilla on maakunnan osaamisen kannalta keskeisiä temaattisia verkostoja esimerkiksi terveysteknologiaan, kyberturvallisuuteen sekä elintarvike- ja biotalouteen liittyen. Temaattista verkostoista puuttuu tällä hetkellä Euroopalle tärkeitä teemoja, joissa Pohjois-Pohjanmaalla on merkittävää osaamista, kuten langaton tietoliikenneteknologia.
Hankkeessa päivitetään Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategiaa kansainvälistyvän toimintaympäristön näkökulmasta, sekä käydä läpi ne Euroopan Unionin tarjoamat älykkään erikoistumisen S3-platformit, klusteriorganisaatiot ja verkostot, joihin liittyminen tuottaa alueelle ja sen toimijoille hyötyä ja auttavat alueen innovaatiotoiminnan edelleen kehittämisessä. Välillinen tavoite on vaikuttaa suoraan EU:sta haettavan rahoituksen määrään maakunnassa. Hankkeessa selvitetään lisäksi, miten EU-tason verkostot voidaan yhdistää alueen yritys- ja elinkeinoelämän kehittämiseen.
EU:n komissio on valinnut Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnat mukaan teollisen muutoksen alueiden pilottiin (Industrial transition). Kaikkiaan pilottiin osallistuu 10 eri aluetta ja kaksi valtiota. Pilotti on osa toimenpidekokonaisuutta, jonka komissio esitti v. 2017 Euroopan alueiden innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi sekä kasvun ja työllisyyden parantamiseksi. Valituiksi tulleiden alueiden viranomaiset kehittävät aluekehittämisstrategioitaan omien älykkään erikoistumisen prioriteettiensa pohjalta. Tavoitteena on alueen elinkeinojen uudistaminen kestävällä tavalla ja alueen luonnonvarojen älykäs hyödyntäminen talouskasvun tukemiseksi. EU-tason arvoverkkoihin ja tavoitteisiin kytkeytyminen on keskeistä. Vuoden 2018 loppuun mennessä laaditaan Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen strategia ja työsuunnitelma ao. teemoihin. Kehittämisen kohteeksi valitaan konkreettisia elinkeinoklustereita ja arvoverkkoja. Tässä hankkeessa hoidetaan pilotissa syntyvän strategian toimeenpanoa alueellisella ja eurooppalaisella tasolla.
Kohderyhmänä on Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen strategian toimijat, kuten yritykset, korkeakoulut ja tutkimuslaitokset, oppilaitokset, elinkeino- ja kehittäjäorganisaatiot ja eri kehittäjätahot kansallisesti ja kansainvälisesti.
Kunnat, poliittiset päättäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 333
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 121 281
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 333
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 173 258
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Koillismaan, Oulun, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven
Kunnat: Ii, Alavieska, Oulainen, Oulu, Reisjärvi, Muhos, Hailuoto, Tyrnävä, Raahe, Merijärvi, Pyhäjärvi, Siikajoki, Taivalkoski, Utajärvi, Sievi, Lumijoki, Kalajoki, Siikalatva, Ylivieska, Kärsämäki, Kempele, Kuusamo, Pyhäntä, Pyhäjoki, Vaala, Pudasjärvi, Haapajärvi, Liminka, Haapavesi, Nivala
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana puhtaat ratkaisut. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana puhtaat ratkaisut. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana puhtaat ratkaisut. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana puhtaat ratkaisut, ml. uusiutuvat energialähteet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 6 |
| Hankkeen tavoitteena on vahvistaa elinkeinojenkehittämiseen tähtäävää yhteistyötä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 3 |
| Osa Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalintojen yrityksistä tuottavat aineettomia tuotteita ja palveluita ICT-teknologioiden osalta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 5 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana terveys- ja hyvinvointiala. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 3 |
| Hanke parantaa Pohjois-Pohjanmaan toimijoiden yhteiskunnallisia vaikutusmahdollisuuksia EU-verkostoissa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali näiden toimien suhteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 3 |
| Pohjois-Pohjanmaan älykkään erikoistumisen painopistevalinnoissa on mukana puhtaat ratkaisut. | ||
Hankkeessa tutustuttiin yhteensä yhdeksään älykkään erikoistumisen temaattiseen kumppanuuteen ja lisäksi perustettiin yksi uusi. Hankkeessa kävi ilmi Pohjois-Pohjanmaalla olevan paljon halukkuutta laajentaa kansainvälistä yhteistyötä, mutta samalla myös tarve kohdistaa siihen resursseja. Älykkään erikoistumisen temaattiset kumppanuudet ovat erityisesti yritysklustereiden verkostoja. Kansallisen klusteriohjelman puuttuminen on ohjannut maakunnan ekosysteemejä tutkimuslähtöiseen yritysyhteistyöhön hankkeiden muodossa. Joidenkin temaattisten kumppanuuksien vaatima teollisuusvetoisten investointiprojektien kehittäminen ei täysin ole soveltunut omaksumaamme tapaan toimia. Parhaiten meidän toimintaympäristöistämme kumppanuuksiin ovat istuneet klusterimaista toimintatapaa noudattavat yhteisöt.
Koko kansainvälistymisteemaa arvioitaessa on muistettava, että hankkeen hyvin alkanut aktiivinen kansainvälistymistyö häiriintyi voimakkaasti maaliskuussa 2020 alkaneesta yhteiskunnan osittaisesta sulkemisesta koronapandemian vuoksi. Ilman pandemiaa, saavutetut kansainvälistymisen hankkeet olisivat varmasti edenneet ainakin hitusen paremmin jokaisella rintamalla.
Hankkeessa tunnistettiin tärkeimmiksi älykkään erikoistumisen temaattisiksi verkostoiksi S3 kumppanuudet Personalised Medicine, Water Smart Territories ja Wireless ICT. Näiden kumppanuuksien etuna on niiden vetäjien ja Pohjois-Pohjanmaan omien toimijoiden aktiivisuus. Water Smart Territories kumppanuudessa Pohjois-Pohjanmaalla on otettu vetovastuuta projektiryhmästä ja kumppanuus on tuonut yhteen myös kansallisia toimijoita ja tiivistönyt heidän välistään yhteistyötä erilaisia osaamisia yhdistämällä. Personalised Medicine kumppanuudessa Pohjois-Pohjanmaa on aktiivisesti mukana yhden hankkeen kehittämisessä ja hankkeessa kerätyt kontaktit koetaan arvokkaiksi. Langaton ICT vahvistaa imagoamme tämän alan huipputekijöinä ja mahdollistaa uudet avaukset tällä alalla. Koska tämä kumppanuus käynnistyi vasta tammikuussa 2021, yhtään hanketta ei ole vielä käynnistetty alustavaa suunnittelua pitemmälle.
Temaattisten verkostojen merkityksellisyydeltään keskikastiin kuuluvat S3 kumppanuudet Traceability & Big Data, Advanced Materials for Batteries, Safe and Sustainable Mobility ja 3D Printing. Nämä kumppanuudet ovat aktiivisia ja maakunnasta on osallistuttu niissä järjestettyihin kokouksiin, mutta ei olla aktiivisesti mukana yhdessäkään aloitetussa projektissa.
Kumppanuudet, joiden merkitys maakunnalle on hyvin alhainen ovat Geothermal Energy, High Tech Farming ja Medical Technology. Alhaisen luokittelun syynä on kumppanuuksien alhainen aktiivisuustaso.
Hankkeessa suoritettiin klusteriverkostojen kartoitus, joka toimitettiin maakunnan klusteritoimijoille. Maakunnalle mahdollisesti tärkeitä klusteriverkostoja löytyi mm. automotiivi-, terveys- ja clean tech -aloilta.
Hankkeen aikana yrityksiä lähestyttiin usealla eri tasolla. Hankkeessa järjestettiin lääketieteen teniikan alan yrityksille ja tutkijoille työpaja yhteistyössä OuluHealthin kanssa. Hankkeessa järjestettiin yrityksille suunnattu webinaari, jossa tiedotettiin tutkimusyhteistyön ja kansainvälistymisen mahdollisuuksista. Yhteistyössä Elinkeinot murroksessa koordinaatiohankkeen kanssa järjestettiin useita yritysklustereiden kehittämiseen tähtääviä seminaareja. Hankkeessa myös tiedotettiin mahdollisuuksista hakea kansainvälistä rahoitusta. Hankkeen aikana haettiin yhdessä paikallisen yrityksen kanssa Horisontti 2020 rahoitusta, mutta hauku ei ollut menestyksekäs. Hankkeessa tiedotettiin Pohjois-Pohjanmaan puualan yrityksiä mahdollisuutta hakea yritystpilottirahoitusta, jonka DG REGIO myönsi Elinkeinot murroksessa pilotin päätteeksi. Pilotteihin osallistui Pohjois-Pohjanmaalta 3 yritystä ja yksi tutkimuslaitos (VTT). Hankkeen aikana hankkeen aktiiviset sidosryhmät osallistuivat Innosup1 -hakuihin, joiden tarkoituksena on tukea elinkeinoelämää, ja molemmat hakijat etenivät kilpaillulle toiselle kierrokselle asti.
Hankkeessa käytiin keskusteluja maakunnan kehittämisyhtiöiden kanssa kansainvälistymisestä ja siinä tarvittavista tukitoimista. Osalla kehittämisyhtiöitä (kuten Humanpolis Oy), kansainväliset hankkeet olivat jo pitkään olleet todellisuutta, toisilla vasta suunnittelun asteella. Suurin koettu ongelma oli resurssien puute omistaa aikaa kansainväliselle verkostoitumiselle ja vaativille hankevalmisteluille. Myös EU- hakujen monimutkainen kieli koettiin usein vaikeaksi ymmärtää.
Älykkään erikoistumisen strategia päivitettiin hankkeen aikana ja siitä tuotettiin viestintämateriaalia.
Elinkeinot murroksessa (ELMO) -pilotin tuloksena syntyi Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen älykkään erikoistumisen strategia, jonka toimeenpanoa edistää Lapin liiton vetämä Elinkeinot murroksessa - strategiasta käytäntöön koordinaatiohanke. Tässä hankkeessa toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan osalta tulosten toimeenpanon edistämistä. Pohjois-Pohjanmaalla suoritettiin hankkeen alussa klusterien ja innovaatiolaustojen kartoitus. Itä- ja Pohjois-Suomen älykkään erikoistumisen strategian kannalta oleelliset innovaatioalustat kerättiin Itä- ja Pohjois-Suomen kaikista maakunnista ja julkaistiin koordinaatiohankkeen kotisivuilla ja ne ovat hankkeen eniten vieraillut sivustot. Pohjois-Pohjanmaalla järjestettiin koordinaatiohankkeen kanssa yhteistyössä ELMO kick off seminaari syyskuussa 2019 ja syyskuussa 2020 ICT-alaan keskittyvä klusteriseminaari ja työpaja. Hankkeessa osallistuttiin aktiivisesti myös muiden klusteriseminaariien suunnitteluun. Puun arvoketjuun keskittyvän yrityspilottirahoitukseen liittyvä tiedotus ja ohjaus Pohjois-Pohjanmaan osalta kuuluivat myös Pohjois-Pohjanmaan osalta hankkeen toimenkuvaan. Kävimme hankkeen aikana ylimaakunnallista keskustelua toimijoiden kanssa klusteriyhteistyön kehittämisestä, erityisesti vesiosaamisen alalla. Pohjois-Pohjanmaa liittyi osana Itä- ja Pohjois-Suomea Vanguard Initiativen jäseneksi.
Hankkeessa järjestettiin useita verkostoitumistapaamisia tutkimuslaitosten ja kehittämisyhtiöiden kesken. Verkostoitumistapaamisten seurauksena ihmiset oppivat paremmin tuntemaan toisensa ja myös tietämään siitä, millaisia kansainvälistymisen hankkeita alueella on käynnissä. Hankkeessa saatettiin yhteen paikallisia osapuolia, jotka hankkeen aikana yhdessä osallistuivat mm. Innosup1 -hakuun kansainvälisten kumppaneiden kanssa. Ryhmä myös vieraili Brysselissä kuuntelemassa paikan päällä kansainvälistymisen ja klusteritoiminnan kehittämisen mahdollisuuksista. Verkostoitumistoiminnan tuloksena vaihdeltiin käyntikortteja ja ideoita.
Hankkeen viestintää toteutettiin kohdennetuilla sähköpostiviesteillä, kotisivuilla ja hankkeen LinkedIn -sivustolla. Lisäksi tuotettiin viestintää tukevaa kirjallista ja kuvallista materiaalia.