|
|
|
Hankekoodi: A74592
Hankkeen nimi: Palvelukulttuuri kunniaan
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Pihtiputaan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0243027-4
Jakeluosoite: PL 36
Puhelinnumero: 014 459 6800
Postinumero: 44801
Postitoimipaikka: Pihtipudas
WWW-osoite: http://www.pihtipudas.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Manu Aunola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yritysagentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 714 4494
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Palvelukulttuurin kehittämishankkeen pääasiallinen tavoite on kehittää kunnan alueella toimiville yrityksille yhteinen Pihtiputaan palvelukonsepti, joka mahdollistaa yritysten liiketoiminnan kasvun paremman asiakaspalvelun avulla. Tarkoitus on siis saada yritykset ensinnäkin tunnistamaan hyvän asiakaspalvelun merkitys oman liiketoimintansa tulevaisuuden varmistajana ja sen jälkeen kehittämään omaa asiakaspalveluaan käytännössä. Samalla pyritään löytämään yrityksille ideoita omien digitaalisten palveluiden kehittämiseen.
Hankkeen aikana kartoitetaan asiakaspalvelun nykytila yrityksissä sekä määritellään palvelun kehittämistarpeet ja -toimenpiteet. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy pihtiputaalaisen paremman palvelun toimintamalli, jolla pystytään vastaamaan asiakkaiden kasvaviin vaatimuksiin. Lisäksi hankkeen aikana tämä toimintamalli jalkautetaan alueen yrityksiin, millä pyritään varmistamaan yritysten palvelun parantuminen myös käytännössä. Samalla hankkeen aikana rakennetaan palveluyritysten verkostoja, jotka osaltaan edistävät paremman palvelun kehittymistä alueella.
Hankkeen pääasiallisina toiminnan kohderyhminä ovat pihtiputaalaiset yritykset, joiden toimintaa pyritään kehittämään.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat alueen asukkaat sekä alueelle saapuvat matkailijat. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat myös lähialueen yritykset, jotka pääsevät mukaan rakentuviin yritysverkostoihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 105 216
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 104 535
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 145 308
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 147 335
Maakunnat: Keski-Suomi
Seutukunnat: Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat: Pihtipudas
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Palvelualat ovat yleisesti ottaen kestävää luonnonvarojen käyttöä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta ilmastonmuutokseen | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Pihtipudas on osa suomalaista maaseutua, jossa luonto on aina lähellä. Siksi myös palveluissa tulee pyrkiä säilyttämään luonnon monimuotoisuus. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Kunnan yrityselämän kehittäminen entistä palvelupainotteisemmaksi vähentää samalla materiaalien kulutusta sekä jätteiden syntymistä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei merkittävää vaikutusta | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 9 |
| Hankkeen päätavoitteena on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja parantaa yritysten kilpailukykyä | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 8 |
| Hankkeella pyritään myös synnyttämään uusia aineettomia palvelutuotteita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Palveluiden kehittäminen ja paikallisen elinkeinorakenteen palvelupainotuksen lisääminen vähentää muun logistiikan tarvetta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 6 | 7 |
| Hanke edistää monipuolisesti alueen hyvinvointia | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeella pyritään edistämään tasapuolisesti sekä naisten että miesten omistamien yritysten kehitystä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 6 |
| Parempi palvelu tarkoittaa parempaa palvelua kaikille, mikä edistää myös erilaisuuden hyväksymistä ja eriarvoisuuden vähentämistä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 5 |
| Palvelun kehittäminen tukee samalla välillisesti kulttuuriperinnön säilyttämistä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Palvelun laadun kehittäminen voi joissain tapauksissa parantaa myös yrityksen ympäristöosaamista | ||
Palvelukulttuurin kehittämishankkeen pääasiallisena tavoitteena oli kehittää kunnan alueella toimiville yrityksille yhteinen Pihtiputaan palvelukonsepti, joka mahdollistaa yritysten liiketoiminnan kasvun paremman asiakaspalvelun avulla. Tarkoitus oli siis saada yritykset ensinnäkin tunnistamaan hyvän asiakaspalvelun merkitys oman liiketoimintansa tulevaisuuden varmistajana ja sen jälkeen kehittämään omaa asiakaspalveluaan käytännössä. Samalla pyrittiin löytämään yrityksille ideoita omien digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Lisäksi hankkeen yksi osa keskittyi erityisesti matkailijoita palvelevien yritysten palvelutarjonnan kartoitukseen ja yhteisten palveluverkostojen suunnitteluun.
Parasta Putaalta -nimen saanut palvelukonsepti perustui käytännönläheiseen palvelukonseptityöhön 20 yrityksessä, jotka osallistuivat hankkeeseen omarahoitusosuudella. Tämän työn rinnalla ja osana toteutettiin kaikkiaan neljä kaikille avointa palvelukonseptin kehittämispajaa, joista viimeisessä julkistettiin yhteisesti rakennettu Parasta Putaalta -palvelukonsepti ja sen sisältämä palvelulupaus. Tähän työhön kytkeytyi myös Pihtiputaan lukiolaisten kanssa tehty yhteistyö, jossa nuoret toivat palvelukonseptin rakentamiseen tulevaisuuden kuluttaja-asiakkaiden odotukset. Konseptin jalkautustyötä toteutettiin rakentamalla kaupallinen Parasta Putaalta -tapahtumakonsepti, joka sisälsi uudenlaisen viestintä- ja markkinointimallin yhteistyössä paikallislehden kanssa. Tapahtuma toistettiin hankkeen aikana kolme kertaa.
Parasta Putaalta -palvelukonsepti ja palvelukulttuurin kehittämistyö paikkakunnalla on kirjattu Pihtiputaan yrittäjien toimintasuunnitelman osaksi seuraaviksi vuosiksi. Lisäksi tähän työhön on kytketty paikallislehti sekä lukio. Malliin sisältyy sekä yrittäjille että lukiolaisille tarjottava palvelukulttuurin koulutusosio yhteistyössä korkeakoulun kanssa.
Palvelukonseptityön rinnalla oli yrityksiin laadittavat digitaalisten palveluiden kehittämissuunnitelmat sekä kaikille avoin ajankohtaisluento. Kehittämissuunnitelmia laadittiin kymmeneen yritykseen. Tämä asiantuntijatyö tuki vahvasti palvelukulttuurin ja palvelukonseptin kehittymistä haastamalla yrityksiä myös digitaalisen toimintaympäristön luomaan mahdollisuuteen liiketoiminnan kehittämisessä.
Kahden asiantuntijapalvelun ostolla ja näitä tukevalla projektitoiminnalla sekä viestinnällä luotiin varsin lyhyessä ajassa uskottava yhteinen palvelulupaus, joka viritti paikkakunnan yrittäjäkenttään uudenlaista innostusta oman palvelukulttuurin kehittämiseen ja sen merkitykseen oman liiketoiminnan kehittämisessä. Hankkeessa kirjattiin merkittävä määrä yrityskohtaisia tuoteparannuksia tehtyjen hankepanostusten ansioista. Nyt toteutettu malli onkin ketterä ja kustannustehokas tapa virkistää paikkakunnan elinkeinojen kehittämistä palveluyrityksissä, jotka ovat usein pieniä ja joiden resurssit lähteä hakemaan yksin yrityskohtaista kehittämispanostusta vaikkapa elinkeinoyhtiöiltä ovat rajalliset. Mallia voisi kehittää jatkossa vaikka palvelusetelin suuntaan.
Hankkeen yksi osa keskittyi erityisesti matkailijoita palvelevien yritysten palvelutarjonnan kartoitukseen ja yhteisten palveluverkostojen suunnitteluun koko Witas-alueella, kun muu hanketoiminta tapahtui pelkästään Pihtiputaan alueella.
Hanke järjesti myös luontomatkailun ajankohtaisillan, jossa alueen matkailuyrityksille tiedotettiin hanketoimista ja lisäksi paikalle kutsuttiin naapurimaakunnasta, Keski-Pohjamaalta, hankeasiantuntija, joka esitteli heidän luontomatkailunsa kehittämistä.
Kartoitustyön tuloksena saatiin sekä laadullista että määrällistä tietoa alueen matkailuelinkeinosta. Kartoituksessa kertyi dataa 29 yrityksestä ja 70 yksityisestä mökistä ja vapaa-ajan asunnosta sekä kolmesta kylätalosta. Kartoitus osoitti, että alueen matkailuyritykset ovat varsin pieniä ja toiminta saattaa olla myös sivutoimista. Yrityksissä on sekä tarvetta että halua toiminnan kehittämiseen ja erityisesti myyntitoiminta koetaan haasteeksi. Kartoitustyö antoikin vahvan selkänojan alueella käynnistymässä olevalle myynti- ja keskusvaraamotoiminnalle.
Kartoituksen perusteella voidaan todeta, että jotta matkailuelinkeinoon ladatut kasvuodotukset toteutuvat Witas-alueella, tarvitaan jatkossa erityisesti matkailuelinkeinoon keskittyvää koulutus- ja kehittämistyötä niin olemassa olevan yritystoimen vahvistamiseksi kuin uusien matkailupalveluiden synnyttämiseksi. Suositeltavaa olisi, että alueen matkailun myynti- ja markkinointitoiminnan tueksi ja taustaksi alueelle tarvittaisiin käytännönläheinen kasvuohjelma, joka ohjaisi matkailuelinkeinon kehittymistä ja siihen kohdennettujen resurssien kustannustehokasta ja tuloksellista käyttöä.
Hankkeessa laajemman alueellisen lähtötilanteen tietoina hyödynnettiin vuoden 2017 matkailun tulo- ja työllisyysselvitystä. Vastaava tutkimus uudistetaan 2020 koko Witas-alueelle, jolloin mm. Pihtiputaan valtuusto saa vertailutietoa mm. Palvelukulttuuri kunniaan -hankkeen vaikutuksista. Valtuusto on kirjannut strategiatyön yhteydessä, että tuloksia tarkastellaan seuraavan valtuustokauden alussa.