|
|
|
Hankekoodi: A74560
Hankkeen nimi: Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.1.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Suomen metsäkeskus - Finlands skogscentral
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2440921-4
Jakeluosoite: PL 40
Puhelinnumero: 029432400
Postinumero: 15111
Postitoimipaikka: Lahti
WWW-osoite: http://www.metsakeskus.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eveliina Oinas
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0505277775
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Puukerrostalorakentaminen on voimistuvassa kasvussa Suomessa. Pirkanmaalla kasvu ei vielä näy, vaikka maakunta voisi tuottaa raaka-aineen paikallisista metsistä. Rakentaminen ja rakennukset vastaavat vajaata kolmannesta Suomen kasvihuonepäästöistä ja niihin kuluu puolet raaka-aineista. Puurakentamisen kasvu edistäisi kestävää ja vähähiilistä rakentamista.
Teknisiä esteitä puurakentamisen kasvulle ei ole. Puusta pystytään rakentamaan yhä suurempia rakennuksia. Esimerkiksi Joensuuhun on rakenteilla 14-kerroksinen puukerrostalo. Puurakentamisen esteet liittyvät kilpailukykyyn ja osaamiseen. Niitä pyritään poistamaan Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeessa. Tavoitteena on nostaa Pirkanmaa puukerrostalorakentamisen kärkijoukkoihin ja tehdä Tampereesta suunnannäyttäjä ja puurakentamisen osaamiskeskittymä.
Hankkeessa edistetään puukerrostalorakentamista tukemalla pilottihankkeita mm. Tampereen Vuoreksessa Isokuusen alueella ja muualla Pirkanmaalla sekä puisia lisäkerroksia täydennysrakennuskohteissa eri puolilla Tamperetta ja Pirkanmaata. Yritysten eri järjestelmillä toteuttamien pilottikohteiden kilpailukykyä verrataan keskenään ja muihin rakennusjärjestelmiin. Lisäksi hankkeessa edistetään puurakentamista kuntakierroksilla ja yritysinfoilla. Tavoitteena on että Tampereen kaupunki pilottikohteineen on esimerkin näyttäjä Pirkanmaalle ja ajan myötä koko Suomelle. Tavoitteena on, että hankkeen toimenpiteiden ansiosta vuoteen 2025 mennessä minimissään 10 % Pirkanmaan uusista kerrostalokohteista rakennetaan puusta ja lisäkerroskohteista kaikki.
Pirkanmaalla tuotetaan sahatavaraa lähes miljoona kuutiota. Tavoitteena on käyttää neljäsosa oman maakunnan tuotetusta sahatavarasta oman maakunnan puurakentamiseen. Puurakentamisen keskeisimmät ympäristövaikutukset tulevat materiaalien valmistuksen hiilidioksidipäästöistä ja juuri niillä on havaittu olevan käytännössä suurin vaikutus ilmastonmuutokseen. Vähäpäästöinen rakennettu ympäristö voidaan saavuttaa Pirkanmaallakin hyödyntämällä jo tunnettua tietämystä rakentamisen ympäristövaikutuksista. Rakennus vaikuttaa ympäristöön koko elinkaarensa ajan.
Hankkeessa vastataan muun muassa seuraavien ohjelmien tavoitteisiin: Suomen rakennerahasto -ohjelma ”Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020” toimintalinja 2 vähähiilinen talous. Pirkanmaan maakuntaohjelma 2018 - 2020 ”Yhä rohkeempi ja sopii sulle edelleen” erityisesti ohjelman kehittämiskokonaisuus 4.3 Kestävä Pirkanmaa. Kestävä Tampere -tiekartta, Smart Tampere -kehitysohjelma ja Tampereen kaupungin puurakentamisen edistämisohjelmaa vuosiksi 1916–2020 sekä Pirkanmaan metsäohjelma 2016-2020 ja Pirkanmaan ympäristöohjelma 2040.
Hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat kaikkien puukerrostalojen valmistusverkostoissa Pirkanmaalla toimintaa harjoittavien yritysten (suunnittelijat, rakennustuotteiden valmistajat ja rakennuttajat) lisäksi kaupunkien ja kuntien päättäjät, kaavoittajat sekä palo- ja rakennusvalvontaviranomaiset. Lisäksi kohderyhmänä ovat Pirkanmaalaiset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot. Kaikki nämä tahot tarvitsevat lisää kohdennettua tietoa suomalaisen puukerrostalorakentamisen mahdollisuuksista ja kilpailukyvystä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat Pirkanmaalla toimintaa harjoittavat puukerrostalojen tilaajayritykset (esim. asuntosijoitusyhtiöt), puun käytöstä ja asumisesta tietoa yhteiskunnassa välittävät etujärjestöt (esim. Puutuoteteollisuus ry, Kiinteistöliitto ry). Lisäksi hankkeen merkittävä välillinen kohderyhmä ovat kunnat ja muut alaan liittyvät yrityksetjotka eivät ole aktiivisesti mukana hankkeen toteutuksessa.
Nämä kohderyhmät voivat hankkeen myötä kasvattaa omaa osaamistaan puukerrostalorakentamisessa. Kokonaisuudessaan vuoropuhelu myös välillisten kohderyhmien kanssa vaikuttaa merkittävästi siihen, voiko puukerrostalorakentamisesta tulla aito, haluttu ja kilpailukykyinen vaihtoehto kerrostalojen valtarakentamistavan rinnalle.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 248 061
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 248 061
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 363 939
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 363 939
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Orivesi, Parkano, Tampere, Punkalaidun, Nokia, Vesilahti, Valkeakoski, Mänttä-Vilppula, Ruovesi, Urjala, Virrat, Hämeenkyrö, Lempäälä, Pirkkala, Ikaalinen, Kangasala, Pälkäne, Juupajoki, Akaa, Ylöjärvi, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 8 |
| Kestävä metsänhoito ja puurakentaminen | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 7 | 8 |
| Vähähiilinen puurakentamisen edistämishanke. Vähentää hiilidioksidipäästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Monimuotoisuus huomioidaan puunkorjuussa | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 5 |
| Puurakenteisiin sitoutuu hiili. Erittäin pienet hiilidioksidipäästöt muihin rakentamismuotoihin verrattuna. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 4 |
| Hanke tukee suojelutavoitteita | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 8 |
| Kaikki kierrätettävää | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Käytetään paikallisia urakoitsijoita | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Puurakenteisen terveysvaikutukset, puu laskee stressitiloja ym. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Puutaloissa asutaan terveellisesti, ei homeongelmaa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 7 |
| Asuntoja kaikille tasapuolisesti. Kustannustehokkuutta lisäämällä asuntojen hintakehitys tasaantuu. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 8 |
| Kaikilla mahdollisuus terveelliseen asumiseen. Parhaat käytännöt monistetaan koko maakuntaan | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 8 |
| Maaseutuympäristöön rakentaminen.. Puurakentaminen on suomalaista kulttuuria parhaimmillaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 7 |
| Puurakentajilla vahva ympäristöosaaminen. Kotimaisten uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen | ||
Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hankkeen (PKRKP) tavoitteena on ollut tuottaa teknologisiin prosesseihin, yritysten osaamisen kehittämiseen ja asiakaslähtöisyyden huomioon ottamiseen liittyvää teollisen puurakentamisen uutta tietoa, jota voidaan hyödyntää yksittäisissä yrityksissä sekä yritysten muodostamissa verkostoissa. Hankkeen aikana on kartoitettu Pirkanmaan lisäksi myös kaikki Suomessa valmistuneet yli 2-keroksiset puukerrostalokohteet, joiden avulla on pystytty selvittämään ja vertailemaan erilaisten runkoratkaisujen ja rakennusmenetelmien kilpailukykyä ja yleisyyttä puurakentamisessa ja hyödyntämään oppeja Pirkanmaalla. Yritysten osaamisen kehittämistä ja asiakaslähtöisyyden huomioon ottamista on hankkeessa edistetty lukuisilla yrityskäynneillä, kouluttamalla ja jakamalla tietoa yrityksille puurakentamisesta erilaisissa tapahtumissa sekä edesauttamalla uusien hankkeiden käynnistymistä.
Hankkeessa on pyritty saamaan Pirkanmaa mukaan puukerrostalorakentamisen kasvuvauhtiin ja tiennäyttäjäksi vähäpäästöisessä rakentamisessa sekä tehdä Tampereen kaupungista pilottikohteineen esimerkin näyttäjäksi Pirkanmaalle ja myös koko Suomelle. Tässä hankkeen aikana on onnistuttu erittäin hyvin. Hankkeen alussa Tampereella ja Pirkanmaalla oli yhteensä vain kaksi yli 2-kerroksista puukerrostaloa. Hankkeen aikana Pirkanmaalle rakentui tai aloitettiin yhteensä 17 yli 2-kerroksisen puukerrostalon rakentaminen, joissa on yhteensä 644 asuntoa. Tämä määrä on tehnyt Tampereesta ja Pirkanmaasta Suomen johtavan puurakentamisen alueen. Ennen hankkeen aloitusta yli 2-kerroksisia puukerrostaloja lukumäärältään oli rakennettu Tamperetta enemmän Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Seinäjoelle, Lahteen ja Ouluun.
Hankkeen tavoite mahdollistaa toimenpiteillään vuoteen 2025 mennessä minimissään 10 % Pirkanmaan uusista kerrostalokohteiden rakentuminen puusta ja lisäkerroskohteista kaikki voidaan arvioida kerrostalorakentamisen osalta onnistuneeksi ja realistiseksi. Jo vuonna 2020 Tampereella kaikista rakennusluvan saaneista kerrostaloista 14 % oli puurunkoisia. Tilanteen voidaan nähdä kehittyvän ja vain paranevan Pirkanmaalla, sillä PKRKP-hanke onnistui hyvin innostamaan kuntia puurakentamiseen sekä lisännyt tietoa. Viestit tonttivarannon kasvattamisesta sekä alueiden kaavoittamisesta puurakentamiselle on tuottanut tulosta. Pirkanmaalla on hankkeen aikana ja myös tulevaisuudessa valmistumassa uusia asemakaavoja, jotka velvoittavat halutuilla alueilla rakentamaan vähähiilisiä - ja/tai puurakentamisen rakennusmenetelmien hyödyntämistä. Lisäksi hanke tuotti myös oppaan siitä, kuinka kunnat voivat tontinluovutuskilpailuilla ja kaavoittamisella edistää puurakentamista. Tämä puurakentamisen kaavoitusopas on ollut valtakunnallisesti laaja-alaisesti käytössä.
Ilman puurakentamisen määrääviä velvoitteita on hyvin vaikeaa päästä tavoitteeseen, että tulevaisuudessa kaikki lisäkerrokset toteutettaisiin puurunkoisina. Lisäkerrosrakentaminen on lähtökohtaisesti hiilijalanjäljeltään parempi ratkaisu verrattuna ”purkavaan ja uudisrakentavaan” lisärakentamisenmalliin, joten ei toisaalta ole yleisen hyödyn mukaista puurakentamista edellyttävillä määräyksillä estää lisäkerrosrakentamisen kohteiden toteutuminen muista materiaaleista. Lisäkerrosrakentamisen määrän selvitys Tampereella on kuitenkin osoittanut, että myös tulevaisuudessa huomattavasti suurin osa lisäkerroskohteista toteutuu pelkästään markkinavetoisesti puurunkoisena. Hankkeessa on pyritty tulevaisuudessa lisäämään lisäkerroskohteiden toteutumista puurunkoisina jakamalla kokemuksia ja tietoa puurakentamisen soveltamisesta lisäkerrosrakentamisessa niin rakennusyhtiöille kuin myös kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöille. Lisäksi hankkeessa tuotettiin lisäkerrosrakentamisen opas, joka kertoo kattavasti kiinteistö ja asunto-osakeyhtiölle lisäkerrosrakentamisen mahdollisuuksista ja hyödyistä, mutta myös tavoista, joilla ne voivat vaikuttaa korotusosan runkomateriaaliin. Niin ikään tämä lisäkerrosrakentamisen opas on otettu valtakunnallisesti hyvin vastaan.