|
|
|
Hankekoodi: A74266
Hankkeen nimi: Kilpailukyvyn avaimet
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 2.1. PK-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2018 ja päättyy 31.5.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Raahen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 1791817-6
Jakeluosoite: Rantakatu 5
Puhelinnumero: 040 135 6975
Postinumero: 92100
Postitoimipaikka: Raahe
WWW-osoite: http://www.rsyp.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Markku Kemppainen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Ohjelmajohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 135 6975
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Pohjanmaalla metalli- ja konepajateollisuus on hyvin merkittävä työllistäjä, noin 8000 henkeä 600 yrityksessä. Merkittävin yksittäinen työllistäjä on SSAB, mutta suurin osa kehittymispotentiaalista ja kasvusta on monipuolisella PK sektorilla. PK yritystoiminta nojaa usein yrittäjän persoonaan ja tahtotilaan. Keskiössä on yrittäjä itse ja hänen perheensä. Yrittäjä käyttää itse päätösvaltaa ja kantaa vastuun toiminnan kannattavuudesta ja jatkuvuudesta. Kiristyvillä markkinoilla kilpailukyvyn kasvattaminen vaatii kuitenkin onnistuakseen yrityksen kokonaisprosessin hallintaa, sen pullonkaulojen selvittämistä sekä kehitys- ja investointipanosten kohdentamista tehokkaasti ja taloudellisesti. Kasvun ja kansainvälistymisen eri kehitysvaiheissa tarvitaan hyvin erilaisia toimenpiteitä. Oikeiden panostusten toteuttamiseen PK -yrityskenttä tarvitsee ulkopuolista näkemystä ja asiantuntemusta. On tärkeää, että tätä tuetaan julkisten toimijoiden ja hankkeiden kautta.
Kilpailukyvyn avaimet -hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltaisesti kasvattaa valmistavan teollisuuden, erityisesti metalli -ja konepajateollisuus, kansainvälistä kilpailukykyä tarjoamalla avaimet, joilla toiminnan lukkoja ja pullonkauloja tunnistetaan ja poistetaan koko toimintaketjusta. Hankkeen kohderyhmänä ovat valmistavan teollisuuden PK yritykset ja edelleen niihin sidoksissa olevat yritykset ja yhteisöt Pohjois-Pohjanmaan alueella.
Hanke koostuu kolmesta toisiinsa kiinteästi liittyvästä työpaketista:
- Liiketoimintalähtöinen suunnittelu ja erikoistuminen
- Tuotannonkehitys, joustava piensarjatuotanto ja verkostot
- Digitalisaation kiihdyttäminen
Hankkeeseen osallistuvat yrityspalveluorganisaatiot sekä tutkimus- ja oppilaitokset ovat aikaisempien hankkeiden aikana kehittäneet yhteistä toimintamallia, jonka yritysrajapintaa kannattaa kehittää entistä paremmaksi/tehokkaammaksi/toimivammaksi.
Toimintaa edelleen kehittämällä voidaan paneutua syvemmälle yrityskentän toimintaan ja käytännön haasteisiin sekä saamaan toimialan TKI infrastruktuurin käyttöön viimeisin teknologia.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on valmistavan teollisuuden, erityisesti metalliteollisuuden, PK yritykset Pohjois-Pohjanmaan alueella. Lisäksi kohderyhmään voidaan katsoa kuuluvaksi metalliteollisuuden palvelun tarjoajat ja suunnittelutoimistot.
Välillisen kohderyhmän muodostaa alueellinen PK-yrityksiä palveleva kehitysyhteisö ja sen oman toiminnan syventäminen ja edelleen kehittäminen toimivaksi verkostoksi. Kehitysyhteisö koostuu tämän hankkeen mukana olevien partnereiden edustamista organisaatioista sekä siihen oleellisesti kytkeytyvistä muista toimijoista kuten VTT, sekä muut ammatilliset oppilaitokset ja aikuiskoulutuskeskukset.
SSAB:n terästehdas toimii alueen metalliteollisuuden veturina, teknologian edelläkävijänä ja asiakkaana monille alueen yrityksille. Sen rooli on välillisesti merkittävä asiantuntijana, potentiaalisena asiakkaan yrityksille, osaamisen hyödyntäjänä ja kansainvälisten yhteyksien luomisessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 363 321
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 363 088
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 032
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 484 699
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Nivala-Haapajärven, Oulun, Ylivieskan
Kunnat: Merijärvi, Reisjärvi, Oulainen, Ylivieska, Hailuoto, Sievi, Raahe, Muhos, Oulu, Utajärvi, Siikajoki, Kalajoki, Ii, Alavieska, Tyrnävä, Lumijoki, Kempele, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Liminka, Pyhäjoki, Vaala, Pudasjärvi, Nivala, Haapajärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 5, joihin työllistyvät naiset 2
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6.90, joihin työllistyvät naiset 2.40
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat energian ja muiden luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 2 |
| Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat energian ja muiden luonnonvarojen tarpeetonta kulutusta | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollista toimintaa ja siten osaltaan minimoivat materiaalitarvetta ja pienentävät syntyvän jätteen määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 8 |
| Hankkeen tuloksena seutukunnan yrityksissä otetaan käyttöön digitaalitekniikkaa, jonka avulla ne voivat luoda uusia aineettomia tuote-, palvelu-, tuotanto ja toimintatapainnovaatioita. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 3 |
| Tuotannon digitalisoituminen ja siihen oleellisesti liittyvä toimintaprosessien uudistaminen tehostavat teollisuuden logistiikkaa ja siten vähentävät kuljetus- ja/tai liikkumistarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hanke tarjosi alueen yrityksille niiden toiminnan kehittämisen kannalta tarpeellisia palveluja kilpailukykyä parantavien toimintojen kehittämiseen. Yritysvierailujen/-analyysien aikana yrittäjä sai mahdollisuuden keskustella laajemminkin erilaisista kehittämistarpeista ottaen huomioon tuotannon ja liiketoiminnan eri osa-alueet. Toteuttajina olleet yrityspalveluorganisaatiot ja ammattikorkeakoulut hakivat yhdessä sopivia toimenpiteitä kuhunkin liiketoiminnan ja teknologian tarpeeseen kilpailukyvyn parantamiseksi.
Hankkeen toteuttajat osallistuivat alan messuihin ja muihin tilaisuuksiin sekä edelleen välittivät tietoa yrityskentälle ajankohtaisista kehittämismahdollisuuksista. Koronpandemian puhjettua tilanne muuttui täysin, kun fyysinen vuorovaikutus kävi käytännössä mahdottomaksi. Suuret kotimaiset ja kansainväliset messutapahtumat peruttiin. Muutamat messut järjestivät virtuaalisia kohtaamisia, mutta käytännössä PK yritykset eivät niihin paljoa osallistuneet. Toisaalta hieman erityyppiset, mielenkiintoista tietoa sisältävät, tilaisuudet vetivät hyvin, kun ei tarvinnut matkustaa paikan päälle. Tämä koski lähinnä seminaarityyppisiä tapahtumia, joissa alan asiantuntijat pääsivät verrattain helposti jakamaan tietoa osallistujille. Interaktiiviset paikallaoloa vaativat tilaisuudet jouduttiin peruuttamaan.
Alueen yritysten kanssa käytiin läpi asiakkuuteen ja tuote- /palvelukonseptiin liittyviä asioita. Hanke järjesti strategiseen liiketoiminnan kehittämiseen liittyviä työpajoja. Yritystapaamisten yhteydessä kartoitettiin erityisesti tuotannon kehittämiseen ja digitaalisuuden käyttöönottoon liittyvä tarpeita, joita demonstroitiin edelleen pääasiassa Centrian asiantuntijoiden toimesta. Tässä hankkeen osatoteuttajien yhteistoiminta oli parhaimmillaan. Hanke myös avusti yrityksiä hakemaan rahoitusta omille hankkeilleen.
Oulun ammattikorkeakoulun toimesta kartoitettiin Pk-yrityksille soveltuvia tuotetiedonhallintajärjestelmiä. Kartoituksen jälkeen koekäyttöön valittiin avoimen lähdekoodin tuotetiedonhallintajärjestelmä. Järjestelmään rakennettiin integraatio mekaniikka CAD-sovelluksesta, sekä muista toimisto-ohjelmistoita. Lisäksi luotiin kaksi erillistä tietokantaa: oppilaitospilotti ja yritysdemo. Yritysdemo -tietokantaan luotiin kuvitteellinen valmistavan teollisuuden Pk-yritys, jolla ohjelmiston ominaisuuksia havainnollistettiin alueen Pk-yrityksille. Järjestelmä konfiguroitiin myös projektityöskentelyyn sopivaksi ja konfiguroituja ominaisuuksia testattiin opiskelijaryhmien projektitöissä
Centrian osalta yritysanalyysejä tehtiin 30 yrityksen kanssa ja niistä johdettuja uuden teknologian, simulointien ja digitalisaation demonstrointeja tehtiin lähes kolmekymmentä. KILKA-hanke onnistui aktivoimaan yritysten lisäksi myös opiskelijoita hanketoimintaan: yli 20 opiskelijaa osallistui projektin toteuttamiseen opinnäyte- tai projektitöidensä kautta. Opiskelijat toimivat ja rahoittivat toimenpiteet hankkeen ulkopuolella. Tuotannonkehitykseen, joustava piensarjatuotantoon, verkostoihin ja digitalisaation kiihdyttämiseen liittyen hankkeen aikana tehtiin selvityksiä, simulointeja ja demonstraatioita mm. seuraaviin aihealueisiin liittyen: konenäön sovellukset, robottien ja cobottien simuloinnit ja -kokeilut, 3D-mittaus, -skannaus ja -mallinnus, 3D-muovitulostus ja metallin 3D-tulostuksen jatkokäsittelyn kehittäminen, layout-suunnittelu sekä materiaalivirtojen ja tuotannon simuloinnit, koneiden resurssointi ja työkaluhallinta, lisätty- ja virtuaalitodellisuus (AVR-teknologia) sekä Pituus-, kiihtyvyys- ja audiomittaukset ja niiden visualisoinnit. Useat demonstraatiot johtivat pk-yrityksissä omiin jatkoselvityksiin, -hankkeisiin tai investointeihin.