RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74265, Matkailuviennin kasvuhanke

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on nostaa Oulun seutu Suomen johtavaksi koulutus- ja asiantuntijavierailukohteeksi Aasian markkinoilla sekä vahvistaa kuvaa Oulun seudusta helposti saavutettavana, arktisia elämyksiä tarjoavana monipuolisena matkailualueena. Lähimarkkinoilla (Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä) tavoitteena on yksittäisten kuluttajien parempi tavoittaminen ja houkutteleminen Oulun seudulle.

Hankkeen yhteisinä toimenpiteinä tehdään yhteismarkkinointia hankkeen kohdealueilla yhteistyössä matkanjärjestäjien kanssa, toteutetaan matkanjärjestäjävierailuja hanke-alueelle sekä tuotetaan markkinointiaineistoja ja osallistutaan markkinointitoimenpiteisiin kohdemarkkinoilla, mm. messut. Markkina-asiantuntijoiden työpanosta ostetaan hankkeen kohde-alueille. Lisäksi hankitaan toimijoille tietoa kansainvälisen myynnin kanavista sekä markkinatietoutta kohdealueista. Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä toteutetaan hankkeessa suoria kuluttajakampanjoita Oulun seudun houkuttelevuuden kasvattamiseksi sekä seutukohteiden tunnettuuden parantamiseksi.

Hankkeen toimenpiteet lisäävät Oulun seudun tunnettavuutta laadukkaita kohteita ja palveluita tarjoavana kasvavana ja kehittyvänä matkailualueena. Tekniset vierailut ja koulutusmatkailusisällöt, mm. leirikoulupaketit sekä alueen kattavat kiertomatkatuotteet ovat koko alueella yhteisesti kehitettäviä teemoja. Lisäksi kussakin kohteessa Syötteellä, Rokua Unesco Geopark- alueella, Kalajoella, Oulussa ja uutena kohteena myös Limingassa on omia kehittämistoimenpiteitä, jotka tukevat yhteisiä tavoitteita. Vetovoiman kärkiä on tarkennettu kullakin markkina-alueella ja näiden kehittämisessä tullaan hyödyntämään entistä vahvemmin alueen eri kohteiden vahvuuksia.

Hankkeen myötä alueen PK-yritysten kansainvälinen osaaminen sekä toimintaedellytykset vahvistuvat entisestään.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiseen kohderyhmään kuuluvat Oulun Matkailu Oy:n yhteismarkkinoinnissa mukana olevat toimijat Oulusta, Limingasta, Kalajoelta, Rokua Geopark alueelta (Muhos, Utajärvi, Vaala), Pudasjärveltä. Alueella toimii yli 200 matkailusta merkittävästi liiketoimintaa ja tuloja saavaa yritystä. Tämän hankkeen kannalta keskeisiä ovat jo kansainvälistä matkailua eniten hyödyntävät tai siihen valmiuksia omaavat 30-40 yritystä. Ensisijaisia kohderyhmiä ovat myös kansainväliset matkailijat ja matkanjärjestäjät.

Lisäksi kohderyhmiin kuuluvat koulutus- ja asiantuntijavierailukohteina kiinnostavat toimijat, kuten oppilaitokset ja koulutuspalvelutuottajat, technical visit -kohteena olevat yritykset ja muut organisaatiot sekä kunnat, kaupungit ja niiden alaiset hallintokunnat ja liikelaitokset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke koskettaa ja hyödyttää välillisesti hyvin laajoja kohderyhmiä koulutusmatkailun ja teknisten vierailujen myötä, edistämällä kansainvälisiä yhteyksiä, verkostoja ja kontakteja. Kunnat ja muut julkisen sektorin toimijat, yksityiset yritykset, kolmas sektori ja yksityiset perheet sekä opiskelijat hyötyvät välillisesti.

Välillistä hyötyä hankkeesta saavat alueen kaupan ja palvelujen yritykset sekä matkailuyritykset hankealueella. Ohjelma- ja majoituspalvelujen lisäksi merkittäviä muita hyötyjiä matkailusta ovat vähittäiskauppa, liikennepalveluja tarjoavat yritykset, huoltoasemat ja polttoainemyyntiä harjoittavat yritykset. Hankkeen osatoteutuksittain välilliset hyödytkin jakautuvat hyvin laajalle Oulun seudulla ja mukana olevien kuntien alueilla.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 890 297

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 852 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 301 427

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 251 066

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Ylivieskan

Kunnat: Muhos, Oulu, Utajärvi, Kalajoki, Liminka, Vaala, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4.00, joihin työllistyvät naiset 1.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Oulun yliopiston Kasvatustieteiden tiedekunnan Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013- 2014) -hankkeessa on selvitetty maakunnalle tyypillisen segregaation tunnuspiirteitä koulutuksessa ja työelämässä sekä hyviä käytäntöjä segregaation purkamiseen. Hankkeessa laaditun esiselvitysraportin mukaan Majoitus- ja ravitsemisala työllistää Pohjois- Pohjanmaalla yhteensä 4955 henkilöä(tilastokeskus 2011), joista 3661 naista ja 1294 miestä. Naisten työllisyys alalla oli siis noin 74% ja miesten 26 prosenttia. Matkailuala käsittää muitakin toimialoja kuin majoitus- ja ravitsemistoiminnan, esimerkiksi muu palvelutoiminta, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kuljetus- ja varastointitoimialan. Näistä muista aloista vain kuljetus- ja varastointiala työllistää enemmän miehiä kuin naisia. Tästä voidaan päätellä että matkailuala työllistää enemmän naisia kuin miehiä. Elinkeinoelämän keskusliiton maaliskuussa 2013 laatima Naiset ja miehet työelämässä - raportti vahvistaa kuvaa naisten vahvasta osuudesta matkailualalla. Raportin mukaan naisten osuus majoitus- ravitsemistoiminta -alan työvoimasta vuonna 2012 oli Suomessa noin 70%. Matkailijoiden osalta Visit Finlandin TAK OY:lla teettämän selvityksen mukaan suomeen saapuneista ulkomailla asuneista matkailijoista oli vuonna 2014 45% naisia ja 55% miehiä. Hankkeen toteuttamisalueella tehdyistä tutkimuksista Rokuan matkailijat ja luontomatkailun motiivit -raportti (METLA 2005)kertoo että aiempien selvitysten mukaan Rokualla maastossa tavoitetuista matkailijoista 57% oli naisia ja 43 % miehiä. Työvoima matkailualalla on siis varsin voimakkaasti naispainotteista ja matkailijoiden osuus on alueesta ja aktiviteetista riippuen kohtuullisen tasaisesti jakautunut ainakin koko Suomea tarkasteltaessa.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Segregaation tila Pohjois-Pohjanmaalla (2013–2014)Projektin esiselvitys esittää raportissaan: Hyviä käytäntöjä segregaation lieventämiseen Pohjois-Pohjanmaalla ensisijaisiksi keinoiksi opetukseen ja koulutukseen liittyviä toimintamalleja. Tämän hankkeen puitteissa ei kuitenkaan ole rahoitusohjelman (kuuluu ESR -hankkeille) antamia mahdollisuuksia alueen väestön täydennyskoulutukseen miesten osuuden nostamiseksi matkailualalla. Hanke voi korkeintaan edistää (ja edistääkin) tietoisuutta matkailualan antamista työskentelymahdollisuuksista ja sitä kautta pyrkiä innostamaan alueen asukkaita entistä laajemmin tulemaan mukaan matkailualan toimijoiksi.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hanke ei voi juuri ohjata koulutusta, opetusta tai oppilaanohjausta (merkittävimmät keinot sukupuolten tasa-arvon edistämisessä eri toimialoilla) ja sen mahdollisuudet ohjata ihmisten uravalintoja ovat rajalliset. Hanke tiedottaa matkailualan mahdollisuuksista ja pyrkii sitä kautta saamaan uusia toimijoita mukaan matkailualalle. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei kuulu hankkeen ensisijaisiin tavoitteisiin johtuen siitä että tämän hankkeen ja rahoitusohjelman puitteissa siihen ei juuri ole merkitykseltään riittäviä keinoja.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	4
Hankkeen vaikutus luonnonvarojen käytön kestävyyteen tulee erityisesti aasialaisten lasten leirikouluissa tehdystä ympäristökasvatustyöstä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	4	4
Hanke kasvattaa luontokohteiden tunnettavuutta jota kautta sillä on välillinen positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	1	3
Hanke kasvattaa luontokohteiden tunnettavuutta jota kautta sillä on välillinen pinta-ja pohjavesien, maaperän sekä ilman säilymiseen puhtaina
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	3
Hankkeen kohdealueilla on Natura 2000 - ohjelman kohteita joita nostetaan esille vetovoimaisina luontokohteina. Tätä kautta hankkeella on positiivinen vaikutus näihin kohteisiin ja niistä saatavaan tietoon.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Hankkeella ei ole merkittävissä määrin vaikutuksia materiaalien ja jätteiden syntyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	9
Hankkeella on merkittävä positiivinen vaikutus paikalliseen elinkeinorakenteeseen ja sen kestävään kehittämiseen. Hankkeen tavoitteena on löytää uusia asiakasryhmiä alueen matkailukohteille joissa paikallisyhteisöjen rooli hyötyjinä on merkittävä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	8
Matkailuteollisuus käyttää paljon aineettomia tuotteita ja palveluita. Tällä hankkeella vaikutetaan positiivisesti uusien tuotteiden ja palveluiden syntymiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	1	3
Hanke edistää ihmisten liikkumista ja sitä kautta edesauttaa järkevien ja kannattavien logististen yhteyksien rakentamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hanke edistää ihmisten hyvinvointia luomalla uutta kysyntää matkailuun joka edesauttaa uusien työpaikkojen syntymistä
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke edistää tasa-arvoa luomalla tasapuolisesti mahdollisuuksia yrittämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	3	3
Hanke edistää haja-asutusalueiden pysymistä asuttuina sekä niiden palveluiden säilymistä tuomalla uusia käyttäjäryhmiä. Tätä kautta se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö	2	5
Hanke hyödyntää kulttuuria matkailun vetovoimatekijänä, siten se edistää myös kulttuuriympäristöjen säilymistä ja kehittämistä
Ympäristöosaaminen	6	3
Hanke nostaa yrittäjien ja matkailijoiden ympäristöosaamista ja tietoisuutta. Ympäristöosaaminen on yksi asiantuntija- ja erityisesti koulutusmatkailutuotteiden teema.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Matkailuviennin Kasvuhanke - Attractive Oulu Region 2020 haettiin ja toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan kansainvälisen näkyvyyden ja matkailutoimijoiden välisen yhteistyön lisäämiseksi. Hanketta toteuttivat Humanpolis Oy / Rokua Geopark, Syötteen Matkailuyhdistys, Kalajoki Matkailuyhdistys, Business Oulu, Limingan kunta, sekä Oulun Matkailu Oy / Visit Oulu. Toimijoita yhdisti maantieteellisen sijainnin lisäksi pitkään tehty yhteismarkkinointi VisitOulun kautta. Osatoteuttajien työpaketeissa toteutettiin aluekohtaisia kehittämistarpeita. Aluekohtaiset toimenpiteet olivat varsin samankaltaisia eri toteuttajien välillä, ne liittyivät osatoteutusten omista lähtökohdista tehtävään tuotteistamiseen ja osaamisen nostamiseen, ja sitä kautta näkyvyyden lisäämiseen. Hankkeen toimenpiteisiin lähti mukaan mukaan 133 yritystä ja muuta organisaatiota kehittämään toimintaansa ja luomaan uusia verkostoja.

Humanpolis Oy:n työpaketin roolina oli hankkeen kokonaiskoordinaatio ja raportointi rahoittajalle. Rokua Geopark osatoteutuksessa nähtiin mahdollisuuksia erityisesti UNESCO Global Geopark statuksen hyödyntämisessä koulutusmatkailussa, sekä paikallisen ruuan Geofood -brändin hyödyntämisessä asiantuntijavierailujen kohteena. Kalajoen päätavoitteena oli vahvistaa sen vetovoimaisuutta kansainvälisenä koulutus- ja asiantuntijavierailukohteena. Syötteellä tavoitteena oli tukea alueen kehittämissuunnitelman tavoitteita kansainvälisillä markkinoilla, kuten kehittää yhteistyötä nykyisten jälleenmyyjien kanssa ja avata uusia markkinoita Aasiasta sekä löytää uusia kohderyhmiä. Oulun kaupungin / Business Oulun osalta tavoiteltiin toimenpiteitä erityisesti kansainvälistä vetovoimaa vahvistavien sisältöjen kehittämiseen jotta matkailuyöpymiset saataisiin kasvuun. Oulussa myös tunnistettiin, että matkailuvetovoiman vahvistamisessa Oulu tarvitsee tiivistä yhteistyötä lähiseudun matkailukeskusten, Syötteen, Rokuan ja Kalajoen kanssa. Limingassa avainasemassa olivat paikallisten matkailutoimijoiden osaamisen nosto, matkanjärjestäjien ja kansainvälisen median houkuttelu alueelle sekä näkyminen vahvemmin osana alueen yhteismarkkinointia. Oulun Matkailu Oy:n / Visit Oulun rooli oli toteuttaa kaikkia osatoteutuksia yhdistäviä seudullisen yhteismarkkinoinnin toimenpiteitä. Oulun Matkailu oy:n osalta potentiaalia nähtiin erityisesti Aasian markkinoilla joissa Oulun seutu oli hankkeen alkaessa edelleen varsin uusi ja tuntematon.

Hanke pystyttiin käynnistämään nopeasti ja toteuttamaan tehokkaasti siihen osallistuneiden toimijoiden aiemman hanke- ja sisältöosaamisen pohjalta. Etenkin edellisessä kansainvälisen matkailun kehittämishankkeessa, Attractive Oulu Region 2018, tehty tuotteistaminen toimi hyvänä lähtökohtana. Ensimmäisenä käytännön markkinoinnin toimenpiteenä toteutettiin osallistuminen Visit Finlandin Moi Moi 2018 työpajaan Tokiossa jossa tapasimme lukuisia matkanjärjestäjiä. Työpajan lisäksi toimijat vierailivat Tokion alueella useiden matkanjärjestäjien luona. Matkalle osallistui edustajia sen kaikista osatoteutuksista, edustajina tässä ja myöhemmissä markkinoinnin toimenpiteissä toimivat tilanteesta riippuen alueen yrittäjät tai projektityöntekijät. Tästä ensimmäisestä toimenpiteestä käynnistyi lukuisten messujen, matkanjärjestäjien tutustumismatkojen, vaikuttajavierailuiden, työpajojen ja markkinointimateriaalien laatimisen työ, joka muodosti AOR2020 hankekokonaisuuden rungon. Hankkeen viimeiset toimenpiteet olivat kesäkuussa 2021 jolloin olivat mm. Japan ’Education Travel’ –Virtual Fam trip, Green Escapes Fam trip Syöte & Oulu, sekä Miki Travel Webinaarit Aasian markkinoille.

Hankesuunnitelman mukaisesti kaikkia osatoteutuksia koskevina toimenpiteinä suunniteltiin ja toteutettiin lukuisia matkanjärjestäjävierailuja hankealueelle sekä tuotettiin markkinointiaineistoja ja osallistuttiin markkinointitoimenpiteisiin kohdemarkkinoilla. Yrittäjille ja muille hankkeen kohderyhmille järjestettiin työpajatilaisuuksia tuotteistamisen ja toiminnan kehittämisen tueksi, digimarkkinoinnin osaamisen lisäämiseksi sekä verkostoitumisen edistämiseksi. Lisäksi toimijoille tuotiin tietoa kansainvälisen myynnin kanavista sekä markkinatietoutta kohdealueista. Keskeinen tuotteistettu kokonaisuus olivat asiantuntija- ja koulutusmatkailun sisältöjen suunnittelu ja tuotteistaminen yritysten ja oppilaitosten kanssa.

Osatoteutuksia yhdistävässä Oulun matkailun työpaketissa toteutui hankkeen aikana 17 isoa FAM-trip (tutustumismatka) -kokonaisuutta, joissa osallistujia oli 7 – 25 henkilöä / matka. Lisäksi toteutettiin seitsemän pienempää matkanjärjestäjien vierailua alueelle. Koronapandemia peruutti lisäksi lukuisia suunniteltuja FAM-trip-matkoja. Pandemian aikana VisitOulu sai toteutettua kolme virtuaalista FAM–trippiä alueelle. Mediamatkoja on toteutettu hankkeen aikana kaksi ja lisäksi osallistuttu pandemian aikana virtuaalisesti toteutettuun Scandinavian media day -tapahtumaan. Kaikki hankkeen toimenpiteet ovat saaneet osallistuneilta yhteistyökumppaneilta erittäin positiivista palautetta ja kiitosta laadukkaista toteutuksista.

Hankkeen alussa sen päämarkkina-alueille kilpailutettiin ja valittiin markkina-asiantuntijat. Asiantuntijoiden työpanosta hankittiin Kiinaan, Japaniin sekä Keski-Eurooppaan. Kiinan asiantuntijaksi valittiin Arctic China Oy, Japanin Foresight marketing ja Keski-Eurooppaan Nordic Marketing. Markkina-asiantuntijoilla oli merkittävä rooli hankkeen toteuttamisessa, heidän kauttaan saatiin suorat yhteydet edustamiinsa alueisiin ja niiden toimijoihin. Markkina-asiantuntijat myös osaltaan ohjasivat hankkeessa tapahtunutta tuotteistamista. Lähimarkkinoilla, Norjassa, Ruotsissa ja Venäjällä hankkeella toteutettiin suoria kuluttajakampanjoita Oulun seudun houkuttelevuuden kasvattamiseksi sekä seutukohteiden tunnettuuden parantamiseksi.

Ohjausryhmän lisäksi hankkeelle perustettiin osatoteutusten projektipäälliköistä koostuva projektiryhmä jonka tehtävänä oli koordinoida yhteen hankkeen käytännön toteuttamista. Projektiryhmä kokoontui hankkeen aikana noin 20 kertaa. Osa tapaamisista järjestettiin siten että samalla tutustuttiin matkailualueisiin ja niiden palveluihin. Tutustumisia oli Syötteellä, Kalajoella, Rokualla ja Vuokatissa. Projektihenkilöiden väliset tutustumiset ja tapaamiset olivat erittäin hyödyllisiä oppimisen, tiedonvälityksen ja verkostoitumisen kannalta.

Alueen kansainvälinen ja kotimainen näkyvyys, tunnettavuus ja laadukkaat sisällöt lisääntyivät selkeästi tehtyjen toimenpiteiden myötä. Etenkin markkinoinnin toimenpiteet tehostuivat lisäresurssien sekä niin alueorganisaatioissa kuin toimijoidenkin keskuudessa hankkeessa toteutettujen osaamistasoa nostavien toimenpiteiden myötä. Matkailutoimijoiden välinen yhteistyö tiivistyi parantuneen keskinäisen tuntemisen myötä. Lisäksi merkittävänä tuloksena jo hankkeen aikana syntyi kauppaa alueen yrityksille useilla toteutusalueilla.

Hankkeen aikana käynnistynyt koronapandemia vaikutti matkailutoimialaan ja hankkeeseen merkittävästi, hankkeen toimenpiteet sopeutettiin vallinneeseen epävarmaan tilanteeseen mm. jatkamalla hanketta puolella vuodella. Pandemiasta huolimatta hanke pystyttiin pääsääntöisesti viemään suunnitellusti ja tuloksekkaasti päätökseen. Alueille suunnitellut kehittämisen toimenpiteet toteutuivat hyvin, vaikka merkittävänä tavoitteena tavoiteltu matkailijamäärien kasvu ei toteutunutkaan rajoituksista johtuen juuri lainkaan. Lähestulkoon ainoina positiivisina lukuina kesien -20 ja -21 osalta lisääntyivät kotimaisten ja norjalaisten asiakkaiden määrät.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat