|
|
|
Hankekoodi: A74250
Hankkeen nimi: BioPartnerit - kehittämishanke
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 30.6.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Karjalan maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: Yliopistokatu 2
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 80100
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.uef.fi/fi/web/forest
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Haapala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Apulaisprofessori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 520 2849
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Pohjois-Karjalassa perinteisesti vahvan puunjalostuksen alalla tutkimuslaitosten yritysyhteistyö on tällä hetkellä vaatimatonta ja tämä heikentää yritysten tuotekehitys- ja kaupallistamistoimia. Osasyitä tähän on löydettävissä tutkimus- ja demonstraatiolaitteiden puutteesta ja teknisestä vanhenemisesta, osin organisaatioiden käytänteistä ja eriävistä tavoitteista. Kansallisesti tutkimuslaitosten ja suurten yritystoimijoiden yritysyhteistyö on verkostoituneempaa ja kehittyneempää, joten sieltä on tuotavissa hyviä käytänteitä maakunnalliseen toimintaan ja maakunnan yrityksiä voidaan aktivoida osallistumaan kansallisiin sekä kansainvälisiin kehityshankkeisiin ja tutkimuskonsortioihin.
BioPartnerit -hankekokonaisuudessa kehitetään tutkimus- ja koulutusyksiköiden teknisiä valmiuksia ja ketteryyttä tuottaa resurssiälykkäiden biomateriaalien kehityspalveluita. Hanke parantaa viestintää alueellisten ja kansallisten TKI-yhteistyön mahdollisuuksista ja tuo toimijoita yhteen. Hankekokonaisuuden investointi-osiossa päivitetään tutkimus- ja demolaitteita 1) selluloosan, puun ja puun jalostuksen teollisten sivuvirtojen jalostuksen osalta, 2) biomateriaalien ja puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä 3) puurakenteiden ja rakentamisen akustisiin ja kosteusteknisiin mittauksiin, ja näiden palveluihin liittyen.
Kehittämishanke-osiossa edistetään yritysyhteistyön syntymistä julkisin demonstraatioin ja palveluita markkinoimalla, sekä aktivoimalla kansallista sidosryhmäyhteistyötä Pohjois-Karjalan yrityksille. Julkisesti demonstroitavat uudet TKI-valmiudet puu- ja kuitutuotteiden testaukseen tekevät useiden kehitysvaiheessa olevien uusien tuotteiden ja prosessien kaupallistamisen mahdolliseksi. Yrityksille tarjotaan myös matalan kynnyksen mahdollisuutta päästä käyttämään laitteita omassa kehitystyössään. Tutkimuslaitokset kehittävät omia tilaustutkimuksen käytänteitään vastaamaan yrityskentältä tuleviin nopeaa reagointia vaativiin palvelupyyntöihin. Tavoitteena on alueen TKI-toimijoiden resurssien tarvelähtöinen jakaminen, käyttöasteen nosto ja nykyistä kiinteämmän yhteistyön rakentaminen käytänteitä ja viestintää kehittämällä. Hankkeen tuloksena useat alueen yritykset aloittavat tuotekehitysyhteistyön yliopiston, Karelia Ammattikorkeakoulu Oy:n ja/tai Luonnonvarakeskuksen kanssa ja tästä yhteistyöstä syntyy molemminpuolista kilpailuetua ja tiedonvaihtoa.
Ensivaiheessa metsäbiotalouden ja puun käytön ja -jalostuksen sekä muiden materiaali- ja koneteknologian toimialoilla toimivat yritykset. Oppilaitosten tutkijat ja opiskelijat. Luotua toimintakonseptia voidaan "monistaa" muille maakuntien kärkialoille.
Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristön potentiaalisia hyödyntäjiä on listattu alla:
- Koulutuskuntayhtymä Riveria
- Savonia-ammattikorkeakoulu
- Woodpolis
- Mikpolis Oy
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Stora Enso Oyj
- Fortum Oyj
- Scanpole Oy
- Ykköspuu Oy
- Anaika Wood Group Ltd Oy
- Binderholz Nordic Oy
- Joroisten Taiteovi Oy
- Suomen levyjaloste Oy
- Kesmac Oy
- Karelia ikkunat Oy
- Lameco Oy
- Plasthill Oy (Kareline Natural Composites)
- TimberBros Oy
- Insinööritoimisto Jormakka Oy
Muut alueen julkiset organisaatiot ja tutkimuslaitokset. Hankkeen toimintamalli tuottaa tietopohjaa toimintojen linjausten tueksi, mm. kaupungeille, kehittämisyhtiöille, Tiedepuistolle ja rahoittajille.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 208 976
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 766
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 280 567
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 276 095
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan
Kunnat: Lieksa, Nurmes, Tohmajärvi, Joensuu, Kontiolahti, Polvijärvi, Outokumpu, Rääkkylä, Liperi, Juuka, Ilomantsi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 6 |
| Suomen metsissä olevan puun määrä kasvaa joka vuosi. Puuston vuotuinen kasvu on jo kauan ollut suurempi kuin hakkuut. Puun käyttöä rakennusmateriaalina voitaisiin lisätä merkittävästi ilman, että siitä koituisi vahinkoa luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta. Materiaalitehokkuutta parantamalla ja sivuvirtoja laajemmin hyödyntämällä voidaan tehostaa uusiutuvien sekä uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä entisestään. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Biomassan laajempi jalostus korvaa uusiutumattomien materiaali- ja kemikaalituotteiden käyttöä jolla on välillinen myönteinen vaikutus ilmastonmuutokseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 2 |
| Järkevä metsäbiotalous ja teollisten sivuvirtojen hyödyntäminen vähentävät osaltaan metsäluonnon köyhtymistä ja uusiutumattomien luonnonvarojen hyödyntämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 4 |
| Puupohjaisten tuotteiden käyttö on yksi merkittävimmistä tavoista sitoa hiiltä sekä käyttää materiaalia, joka on sitonut hiiltä kasvukautenaan. Lisäksi energiatehokkaiden materiaalien, tuotteiden ja prosessien kehittäminen vähentää energian käyttöä ja näin edistää yhteiskunnan muuttumista entistä vähähiilisemmäksi sekä hidastaa ilmaston lämpenemistä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat kehitystyötä liittyen resurssitehokkaisiin rakentamisen ratkaisuihin, uusiutuvien materiaalien ja vihreiden kemikaalien valmistukseen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Sivuvirtojen ja teollisten tähteiden hyödyntäminen bioenergiaksi joko polttonesteiden tai lämmön- ja sähköntuotannon kautta vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä. Hanke mahdollistaa uusien energiatuotteiden kehitys- ja testaustyön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeessa tehtävät investoinnit tukevat paikallisen metsäbiotalouden kehittymistä jo olemassa olevien vahvuuksien sekä paikallisen raaka-aineen pohjalta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Hankkeen avulla syntyvän tutkimus- ja demonstraatioympäristöiden luomat toimintaedellytykset tehdään tunnetuiksi ja demonstroindaan julkisesti, joka tukevat yritysten innovaatio- ja tuotekehitystoimintaa ennen kaikkea alueellisesti mutta kansallisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen avulla varustetaan Joensuussa toimivien osatoteuttajien tiloiden yhteiskäyttöisiä TKI-ympäristöjä, joissa yhdistyy suunnittelu-, materiaali- ja testausosaaminen. Eri ympäristöjen yhteiskäyttö vähentää yritystoimijoiden ja alueen tutkijoiden liikkumisen tarvetta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 3 |
| Hankkeessa tehtävien investointien avulla tuetaan paikallista puurakentamisen, puutuoteteollisuuden, materiaalitekniikan, kemiantekniikan ja talotekniikan alojen kehittymistä ja sitä kautta uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi puulla rakennus- ja huonekalumateriaalina nähdään olevan ihmisten hyvinvointia edistävä vaikutus. Puun luonnollinen pinta koetaan rauhoittavana ja turvallisena. Joidenkin tutkimusten mukaan puulla on positiivinen vaikutus esimerkiksi sisäilman laatuun, sillä hengittävänä materiaalina se suodattaa ilman epäpuhtauksia ja tasaa kosteusvaihteluita. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeen investointien mahdollistaman toiminnan avulla vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskannan kehittymiseen. Puulla rakennusmateriaalina on suomessa vahvat perinteet ja tätä kulttuuriympäristölle ominaista piirrettä kehitetään ja monimuotoistetaan edelleen käyttämällä puuta rakennusmateriaalina. Puutuotteilla ja -kemikaaleilla on myös kulttuurihistoriallista merkitystä ja materiaaliominaisuuksia parantamalla voidaan vaikuttaa puutuotteiden yleistymiseen perinteisissä käyttökohteissa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 4 |
| Hankkeen investointien kautta syntyvät TKI-ympäristöt kohdistuvat puun, selluloosan ja teollisten sivuvirtojen rakenne ja jalostus energia-, kemikaali- ja materiaalisovelluksiin, puutuotteiden säärasitustestaukseen sekä resurssiviisaisiin asumisen ratkaisuihin ja mittauksiin. Resurssiviisaudella tarkoitetaan taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen edistämistä, luonnonvarojen säästämistä, materiaalien tehokasta käyttöä ja kierrätettävyyden edistämistä, uusiutuvien energiamuotojen käytön lisäämistä sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. | ||
Biopartnerit-kehittämishanke vahvisti pohjoiskarjalaista metsäbiotalouden, puualan ja puurakentamisen osaamista, TKI-toimintaa ja yritysyhteistyötä sekä mukana olleiden tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden laitekantaa toteuttamalla Biopartnerit-investointihankkeen. Vastaavan kehittämishankkeen tavoitteena oli alueen TKI-toimijoiden resurssien tarvelähtöinen jakaminen, käyttöasteen nostaminen ja nykyistä kiinteämmän yhteistyön rakentaminen vuoropuhelua, käytänteitä ja viestintää kehittämällä. Hankekokonaisuudessa vahvistettiin huomattavasti teknisiä valmiuksia puun ja puunjalostuksen sivuvirtojen tutkimus- ja testaustoimintaan Itä-Suomessa. Hankkeessa myös helpotettiin tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välistä yhteistyötä ja luotiin nopean testaamisen mallia yrityksille, jotka voivat matalalla kynnyksellä hyödyntää Biopartnerit-verkoston osaamista ja tutkimuslaitteistoa omassa tuotekehityksessään. Lisäksi panostettiin viestintään alueellisten ja kansallisten TKI-yhteistyön mahdollisuuksista ja tuotiin toimijoita yhteen mm. webinaarien merkeissä. Hankkeen aikana toteutettiin myös julkisia demonstraatioita yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden yritysten kanssa uutta tutkimuslaitteistoa hyödyntäen. BioPartnerit-verkoston käytössä oleva tutkimuslaitteisto on esitelty www.woodjoensuu.fi-sivustolla.