|
|
|
Hankekoodi: A74223
Hankkeen nimi: Millainen on helppo talo? Ennakkoselvitys käytettävyydestä ja energianhallinnasta
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2019 ja päättyy 31.3.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: Microkatu 1B
Puhelinnumero: 017-255 6000
Postinumero: 70201
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Niemelä
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Asiakkuuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-785 5753
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Rakennusten kuluttaman energian säästäminen on yksi Euroopan unionin ja Suomen asettamista tulevaisuudentavoitteista. Energiansäästötavoite luo potentiaalin myös uudelle liiketoiminnalle. Lukuisia uusia menetelmiä ja tuotteita on kehitetty erityisesti rakennusten eristämisen ja energianhallinnan tehostamiseksi. Energiantuotanto, -jako -ja talteenottovaiheisiin liittyvien laitteistojen ja ratkaisujen käytettävyyttä ei kuitenkaan ole vielä tähän mennessä selvitetty tarkemmin pientalojen osalta (omakotitalot, rivitalot). Teknisiin laitteistoihin liittyy aina vaativuudeltaan vaihtelevia käyttö- ja huoltotarpeita. Mikäli laitteistoja käytetään väärin, on vaarana, että suunniteltuihin energiansäästömääriin ei päästä ja myös rakennusten vaurioituminen on mahdollista. Lopputuloksena voi olla talo, joka aiheuttaa vakavia ongelmia ihmisten hyvinvoinnille ja terveydelle. Myös ilmastonmuutos vaikuttaa rakennusten suunnitteluun ja käyttöön. Mikäli rakennusten käytetävyyteen liittyvä informaatiota on saatavana ja se jalkautetaan tehokkaasti Pohjois-Savon alueen energia- ja rakennusalan yrityksille, yritykset saavat mahdollisuuden kehittää uusia palvelutuotteita ja tuotteita perustuen loppukäyttäjien aitoihin näkemyksiin ja tarpeisiin. Myös nykyisiä toimintaprosesseja voidaan tehostaa.
Hankkeessa teetetään ostopalveluna selvitys Suomen tasolla eri ikäisten pienrakennusten energianhallintalaitteistojen käytettävyydestä. Selvitystyö jaetaan tarvittaessa eri toimijoille suunnittelun, toteutuksen ja analysoinnin osalta. Selvitys teetetään huomattavasti suppeammassa muodossa myös vähintään yhdessä muussa EU-maassa. Esimerkiksi Etelä-Ruotsin ja Keski-Euroopan kohteista saadaan tärkeää vertailutietoa tulevaisuutta varten, mikäli ilmasto muuttuu Suomessa nykytiedon mukaisesti lämpimämpään suuntaan. Samalla kasvatetaan alueen kansainvälistä verkostoa energia- ja rakennusalan toiminta-alueilla. Savonia-ammattikorkeakoulun osalta hankkeen keskeisenä tehtävänä on syntyvän tiedon jalkauttaminen Pohjois-Savon alueen yrityksiin ja muihin hyödyntämispotentiaalin omaaviin organisaatioihin. Tiedon jalkauttaminen toteutetaan suorilla yritysvierailuilla. Savonia-amk:n asiantuntijat jatkoanalysoivat tuloksia eri toimialuiden yrityksia ja organisaatioita lähestyttäessä. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa hankkeen alkuvaiheessa siitä, että hankkeen aikana käytetään asianmukaista kansallista ja kansainvälistä verkostoa ostopalveluiden toteuttamiseen ja hankkeen tulosten välittämiseen. Myös aiempia, esimerkiksi yliopistojen tekemiä, aihealuetta koskevia osaselvityksiä tarkastellaan.
Hankkeen tuloksena on selvitys pienrakennusten energianhallintajärjestelmien käytettävyydestä Suomessa. Vertailuinformaatiota on käytettävissä suppeammin myös vähintään yhdestä toisesta EU-maasta. Selvitystyön tuloksista hyötyvät erityisesti pohjois-savolaiset yritykset ja organisaatiot. Keskeisiä hyödyntäjiä ovat erityisesti energia- ja rakennusalan toimijat, kuten energianhallintaan liittyvien järjestelmien kehittäjät, talonrakennusyrittäjät sekä alan opiskelijat, eli Pohjois-Savon alueen kehittämisestä tulevaisuudessa vastaavat nuoret. Digitaaliset tuotteet ja palvelut ovat yksi keskeinen esimerkki toimijoille muodostuvista mahdollisuuksista. Hanke on konkreettinen toimenpide kone- ja energiateollisuuden alueellisessa kehittämisessä. Hankkeen tulosten avulla toimijat voivat muuttaa esimerkiksi myyntiprosessejaan tehokkaammaksi. Rakennusalueen perusteella osataan arvioida jo nyt rakennuksen todennäköiset loppukäyttäjät (ostajat), mutta tässä hankkeessa syntyvän tiedon perusteella loppukäyttäjille osataan valita myös sopivimmat tekniset järjestelmät käytön- ja huollon näkökulmasta.
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat:
- Pohjois-Savon alueen energiantuotantoalan yritysten henkilöstö (esim. Kuopion Energia),
- energianhallintaan liittyvien laitteistojen valmistajat (esim. etäohjausjärjestelmät sähköpattereille),
- alueen pienten ja isojen talonrakennusalan yritysten edustajat (talotehtaat, esim. JL-rakentajat, Juha Semberg Oy),
- alueen sähköverkkoyhtiöiden työntekijät (esim. Voimatel),
- energiantuotantoalan laitteistovalmistajien henkilöstö (esim. Gebwell),
- alueen oppilaitosten (erityisesti korkeakoulut ja ammattiopistot) henkilöstö sekä opiskelijat,
- erilaisten rakennusten nykyiset käyttäjät (hankkeen selvitystyön kohderyhmä)
Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat mm: kuntien rakennusvalvontaviranomaiset ja rakennusten eri osien suunnittelutoimistot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 93 210
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 59 853
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 124 280
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 79 804
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 3 |
| Hankkeen avulla turvataan EU:n ja Suomen asettamia tavoitteita liittyen rakennusten energiankulutukseen. Tietoa rakennusten käytettävyydestä voidaan hyödyntää siten, että estetään energianhallintaan liittyvien järjestelmien vääränlaisia käyttöä. Laitteiden vääränlainen käyttö voi aiheuttaa sen, että energiankulutus nousee korkeammaksi, kuin suunnitelmavaiheen laskennassa oletetaan. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Ilmastonmuutoksen oleteaan lämmittävän ilmastoa Suomessa. Tässä hankkeessa huomioidaan rakennuksiin liittyvä tilanne vähintään yhdessä muussa sellaisessa EU-maassa, jossa on lämpimämpää kuin Suomessa. Informaatioita voidaan hyödyntää ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähintämisessä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoraa vaikutusta kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen. Energiantuotannossa käytetään mm. puuaineksia, mutta tämä näkökulma liittyy suoremmin eri energialähteiden käyttöön. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 2 |
| Kun turvataan rakennusten energiankulutus suunnitelman mukaiselle tasolle ja parhaimmillaan päästään myös nykytilannetta parempaan optimointiin, kasvihuonekaasujen määrä voi vähentyä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia materiaalien ja jätteiden osalta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Hankkeen tavoitteena ei ole edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä, mutta on mahdollista, että selvitystyössä nousee esille sellaisia energiantuottamismenetelmiä, jotka koetaan asumisviihtyvyyttä lisääväksi. Näihin energian tuotantomenetelmiin voi kuulua myös uusiutuvat energialähteet. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 1 |
| Hankkeen tulosten pohjalta on mahdollista muodostaa uusia palvelutuotteita ja tuotteita. Tämä mahdollistaa paikallisten yritysten osalta toiminnan jatkumisen, kilpailuedun saamisen ja kehittymisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 3 |
| Hankkeen tulokset jalkautetaan paikallisiin yrityksiin, jotka voivat kehittää tulosten pohjalta uusia palveluita ja palveluprosesseja. Esimerkiksi energiayhtiöt voivat kehittää pientalojen energianhallintajärjestelmiä aimpaa tehokkaammin. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia liikkumiseen ja logistiikkaan. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke edistää hyvinvointia, koska hankkeessa tarkastellaan teknisen näkökulman sijaan rakennuksia käytettävyyden näkökulmasta. Rakennusten huollon ja käytettävyyden helpottumisen ollessa yhtenä päämääränä, voidaan ajatella edistättävän samalla myös yleistä hyvinvointia. Hankkeen tulosten avulla rakennukset voidaan suunnitella siten, että rakennusten väärinkäyttö on epätodennäköisempää ja tällöin myös rakennusten vaurioitumismahdollisuus on pienempi. Vaurioituneet rakennukset voivat aiheuttaa ihmisten hyvinvoinnille ongelmia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 1 |
| Rakennusten helpompi käytettävyys tulevaisuudessa voi mahdollistaa sen, että rakennukset ovat yhtä helppoja huoltaa ja käyttää sukupuolesta riippumatta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeen toiminnot kohdistuvat pääasiassa pientaloasukkaisiin, rakentajiin, huoltajiin ja palveluja tarjoaviin yrityksiin. Hankkeen ei kuitenkaan ole negativiisia vaikutuksia esimerkiksi kerrostaloasukkaisiin. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös muihin kuin pientalokohteisiin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 0 |
| Hankkeen toiminta-aikana hankkeen tuloksia esitellään useille eri yrityksille ja organisaatioille. Samalla kohderyhmien ympäristöosaaminen kehittyy. | ||
Hankkeessa teetettiin ostopalveluina kyselytutkimuksia. Kyselytutkimuksissa selvitettiin mm. pienrakennusten energianhallintalaitteistojen käytettävyyttä. Selvitystyö jaettiin eri toimijoille toteutuksen ja analysoinnin osalta. Selvitys tehtiin Suomen lisäksi samassa muodossa kahdessa muussa EU-maassa. Esimerkiksi Ruotsin ja Keski-Euroopan kohteista saatiin tärkeää vertailutietoa tulevaisuutta varten, mikäli ilmasto muuttuu Suomessa nykytiedon mukaisesti lämpimämpään suuntaan. Savonia AMKn kansainvälinen verkosto laajeni energia- ja rakennusalan toiminta-alueilla Alankomaihin. Savonia-ammattikorkeakoulun osalta hankkeessa syntynyttä tietoa jalkautettiin Pohjois-Savon alueen yrityksiin ja muihin hyödyntämispotentiaalin omaaviin organisaatioihin. Tiedon jalkauttaminen toteutettiin suorilla yritysvierailuilla, kirjeillä ja Youtubessa julkaistulla videolla. Savonia-ammattikorkeakoulu hyödynsi kansallista ja kansainvälistä verkostoaan ostopalveluiden toteuttamiseen ja hankkeen tulosten välittämiseen.
Hankkeessa selvitettiin pienrakennusten energianhallintajärjestelmien käytettävyyttä ja energiankulutukseen vaikuttavia tekijöitä Suomessa N > 1400. Vertailuinformaatiota hankittiin kahdesta EU-maasta Ruotsista ja Alankomaista N>400. Selvitystyön tuloksista hyötyvät erityisesti pohjoissavolaiset yritykset ja organisaatiot. Keskeisiä hyödyntäjiä ovat erityisesti energia- ja rakennusalan toimijat, kuten energianhallintaan liittyvien järjestelmien kehittäjät, talonrakennusyrittäjät sekä alan opiskelijat, eli Pohjois-Savon alueen kehittämisestä tulevaisuudessa vastaavat nuoret. Hankkeen tulosten avulla toimijat voivat muuttaa esimerkiksi myyntiprosessejaan tehokkaammaksi. Rakennusalueen perusteella osataan arvioida jo nyt rakennuksen todennäköiset loppukäyttäjät (ostajat), mutta tässä hankkeessa syntyneen tiedon perusteella loppukäyttäjille osataan valita aiempaa tarkemmin teknisiä järjestelmiä ja tarjota mm. ilmanvaihtokoneiden huoltoa. Tarkempien tilastollisten analyysien perusteella saatiin selville esimerkiksi mitkä tekijät nostavat energiankulutusta maalämpöä, suorasähköä tai kaukolämpöä käyttävissä pientaloissa.