RR-tietopalvelu -hankekuvaus A74170, Robocoast tutkimus- ja tuotekehityskeskus

1 Hanke

Hankekoodi: A74170

Hankkeen nimi: Robocoast tutkimus- ja tuotekehityskeskus - Robocoast R&D Center -investointi

Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen

Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2018 ja päättyy 31.7.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: PL 1001

Puhelinnumero: 044 710 3371

Postinumero: 28101

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Petteri Pulkkinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447103296

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Siltasopimuksen mukaan Satakunnan ja Varsinais-Suomen teknologiateollisuuden ja yritysten kasvunäkymä edellyttää mittavia investointeja infrastruktuuriin, merkittävää lisätyövoiman palkkaamista sekä lisäpanostuksia huippuosaamiseen. Paikallisen kriittisen osaamispääoman rakentaminen on elintärkeää teknologiateollisuuden valmistautuessa globaalin kilpailun seuraavaan aaltoon. Alueen teknologiateollisuuden kasvupotentiaalin realisoiminen edellyttää koulutuksen ja tutkimuksen resurssien lisäystä. Teknologiayritysten toimintaympäristö on kyettävä luomaan sellaiseksi, että ne voivat kasvaa ja kehittyä. Avoimen innovaatiotoiminnan eri muotojen vahvistuessa tutkimusinfrastruktuurien yhteiskäyttö ja tarve yhteiskäytölle kasvaa. Suomen korkealaatuisen osaamispotentiaalin
hyödyntämiseksi on välttämätöntä muodostaa isompia kansainvälisesti kilpailukykyisiä alustoja, jotka houkuttelevat myös kansainvälisiä asiakkaita. Näitä tarpeita voidaan Siltasopimuksen mukaisesti ratkaista perustamalla Satakuntaan automaation, robotiikan ja
tekoälyn globaali Robocoast tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, jota kansainväliset yritykset haluavat hyödyntää ja jonne ne haluavat sijoittaa omia tuotekehitysyksiköitään. Satakunta on ainoa alue Suomessa, jossa tämä on mahdollista toteuttaa. Satakunnassa on ainutlaatuinen automaation, robotiikan, sensoriteknologian ja tekoälyn Robocoastyrityskeskittymä, missä yrityksillä on homogeenista osaamispohjaa, joka mahdollistaa yhteiset tavoitteet. Yrityskeskittymä hakee synergiasta yhteistä kilpailuetua. Muualla Suomessa ei ole vastaavaa yrityskeskittymää. Merkittävä osa näiden yritysten tuotekehityshenkilöstöstä on SAMKin alumneita, mikä tekee yhteistyöstä avointa, luontevaa ja keskinäiseen luottamukseen perustuvaa. SAMKin tämän alan tutkimuksen ja koulutuksen valinnat ja
toteuttamismallit (teollisuuskorkeakoulu, tutkimusryhmät, akatemiat, yrityskiihdyttämö jne.) tukevat ainutlaatuisesti yrityskeskittymän kehittymistä. Yritykset pääsevät huippuyksikössä käytännönläheisesti pilotoimaan, protoamaan ja
testaamaan uusia robotiikan liiketoiminta-avauksia ja tapoja toimia tehokkaammin ja laadukkaammin.

Tämän hankkeen tuloksena keskuksella on pysyvät ja juurrutetut rakenteet, toimintamalli, toimitilat ja yhteiskäyttölaboratoriot. Keskuksesta on tullut robotiikan, tekoälyn ja data-analytiikan laajasti tunnistettu ja tunnustettu
huippukeskittymä. Keskuksessa on toiminnassa huippuosaajien tuotekehitystiimit. Automaation, robotiikan ja tekoälyn startup-yritysten perustamisen tukeminen on osa keskuksen toimintaa

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Satakunnan yritykset, jotka haluavat kasvattaa ja laajentaa liiketoimintaansa automaatiota, robotiikkaa, tekoälyä ja data-analytiikkaa hyödyntämällä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Korkeakoulut, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt, Satakunnan kaupungit ja kunnat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 125 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 125 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 250 000

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joihin työllistyvät naiset 0

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty Satakunnan ammattikorkeakoulun omia asiantuntijoita. Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Teknologiateollisuus ry, Tilastokeskus). Teknologia-ala on perinteisesti miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on edelleen selkeästi vähäisempää kuin miesten. Teknologiateollisuuden yrityksissä Suomessa oli henkilöstöä vuonna 2017 lähes 300 000 ja välillisesti 700 000. Kaikista henkilöstöryhmistä teknologiateollisuudessa naisten osuus on 21,9%. Toimialan osa-alueista positiivisena poikkeuksena on elektroniikka- ja sähköteollisuus, missä naisten osuus on keskiarvoa suurempi, ollen 29,3 %. Kaiken kaikkiaan Satakunnassa työskentelee teknologiateollisuuden yrityksissä noin 13 000 henkeä (Teknologiateollisuus ry, 2013). Teknologiaa on pidetty insinöörien alana. Käytännössä kuitenkin teknologiayritysten monipuolisissa työtehtävissä tarvitaan hyvin erilaista ja eritasoista osaamista teknologian, tuotannon, tuote-suunnittelun, talouden, hallinnon, viestinnän, myynnin, markkinoinnin ja esim. ympäristövastuullisuuden saralla. (Teknologiateollisuus 7 totuutta, 2016). Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18 % ja osa-aikaisessa työsuhteessa 20 %. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13 % ja osa-aikaisia 9 %. (Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Teknologia-ala on perinteinen miesten ala. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Naiset eivät hakeudu opiskelemaan tai töihin teknologiaaloille läheskään yhtä usein kuin miehet. Hankkeen tavoitteiden ja toimenpiteiden kannalta hankkeessa ei ole erityistä tarvetta erilaisiin sukupuoli huomioiviin toimenpiteisiin. Valtavirtaistaminen varmistetaan hankkeessa käytännön toimilla, esimerkiksi sisällöllisissä ratkaisuissa huomioidaan molempia sukupuolia kiinnostavien sisältöjen toteuttaminen siten, että sukupuoli ei aseta rajoitteita tai erityisiä toimia sukupuoli huomioiden. Teknologian edistäminen edistää sukupuolesta riippumattomien toimenpiteiden toteuttamisen sekä tarvittaessa erityiset toimet eri sukupuoli huomioon ottaen. Teknologia-alan uudet innovaatiot, lisääntyvä automaatio, robotiikka ja tekoäly tuottaa laajempia mahdollisuuksia naisille työskennellä aiemmin perinteisesti fyysistä voimaa vaativissa ammateissa. Tyttöjen mielikuvat ICT-alasta ovat tutkitusti aika negatiivisia. He uskovat, että: - alalla vaaditaan jatkuvaa opiskelua - ICT-alan opinnot ovat vaikeita - ICT-alan työ ei ole ihmisläheistä - naiset eivät tuntisi oloaan kotoisaksi alalla - työn ja perheen yhteensovittaminen on hankalaa - nainen joutuu ponnistelemaan todistaakseen osaamisensa. Todellisuudessa kuitenkin ICT-alalla työskentelevien naisten mielestä: - ICT-ala on monipuolinen ja kasvava - työtehtävät ovat kiinnostavia ja vaihtelevia - mahdollistaa jatkuvan uuden oppimisen - työ ICT-alalla on itsenäistä, työajat joustavia - alalla on hyvät uralla etenemisen mahdollisuudet, palkkaus ja muut etuudet - alalla on viihtyisä työympäristö ja mukavia työkavereita. (Women in Tech, Teknologiateollisuus) Naisten suuntautumista teollisuuteen ja teknologia-alalle tukee myös tulevaisuuden koulutusmahdollisuudet ja monimuotoiset opintopolut, jotka on mahdollista sisällyttää arkeen ja perhe-elämään.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta toimenpiteillä mahdollistetaan naisten tasaveroinen osallistuminen teknologia-alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	7	7
Kehittyvä teknologia (tekoäly, automaatio, robotiikka) vähentävät energian kulutusta ja edesauttavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	3	3
Tekoäly, automaatio ja robotiikka vähentävät ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Tekoälyn, automaation, robotiikan ja dataanalytiikan hyödyntäminen mm. tuotannossa vaikuttaa materiaalien käyttöön ja jätteiden määrään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Tekoäly, kehittyvä robotiikka ja automaatio tulevat seuraavan viiden vuoden aikana muuttamaan toimintaympäristöjä totaalisesti. Hankkeen tavoitteena on ”Kasvun mahdollisuus – positiivisen rakennemuutoksen hyödyntäminen Lounais-Suomessa” -raportissa ja Siltasopimuksessa esitettyjen tarpeiden ratkaiseminen. Näitä tarpeita voidaan ratkaista perustamalla Satakuntaan automaation, robotiikan ja tekoälyn globaali Robocoast tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö, jota kansainväliset yritykset haluavat hyödyntää ja jonne ne haluavat sijoittaa omia tuotekehitysyksiköitään. Yritykset pääsevät huippuyksikössä käytännönläheisesti pilotoimaan, protoamaan ja testaamaan uusia robotiikan liiketoiminta-avauksia ja tapoja toimia tehokkaammin ja laadukkaammin.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Tekoälyn, automaation, robotiikan ja dataanalytiikan hyödyntäminen teollisuudessa aktivoi ja edistää aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka	4	4
Tekoäly, automaatio ja algoritmien käyttö vaikuttavat positiivisesti uusien, innovatiivisten liikkumisen ja logistiikan ratkaisujen kehittämiseen ja levittämiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	4	4
Hanke edistää alueen hyvinvointia kehittämällä uudenlaista teollisuutta, uudenlaisia palveluita sekä innovatiivisia, uutta tulevaisuuden osaamista omaavaa asiantuntijuutta.
Tasa-arvon edistäminen	5	5
Hankkeen valmistelussa ja toteutuksessa on mukana tasapuolisesti sekä naisia että miehiä perustuen heidän erikoisosaamiseensa hankkeen aihepiirissä. Teknologian edistäminen edistää merkittävästi myös sukupuolinäkökulmaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	4
Hanke vastaa positiiviseen rakennemuutokseen alueella, tulosten avulla voidaan jatkossakin varmistaa alueelle osaamisintensiivistä, innovatiivista ja kansainvälisesti arvostettuja asiantuntijoita.
Kulttuuriympäristö	0	0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus