|
|
|
Hankekoodi: A73993
Hankkeen nimi: Hämeestä hyönteiskeskus (HämIncent)
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Hämeen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2617489-3
Jakeluosoite: PL 230
Puhelinnumero: 03 6461
Postinumero: 13101
Postitoimipaikka: Hämeenlinna
WWW-osoite: http://www.hamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ulla Moilanen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijayliopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0456753925
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maailman proteiinitarvetta täydentävien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden etsiminen on ollut vilkasta viimeisten vuosien aikana. Erilaiset kasvi- ja hyönteisproteiinit ovat nousseen potentiaalisiksi vaihtoehdoiksi ja tuotteitakin on syntynyt. Hyönteisalan toimintaedellytykset mahdollistuivat, kun hyönteisten käyttö elintarvikkeena sallittiin myös Suomessa loppuvuodesta 2017.
Suomessa on pieni, mutta teknologisesti korkeatasoinen toimijakunta, joka pyrkii kehittämään alaa niin, että koko ala hyötyy tehtävästä tutkimuksesta ja kehityksestä. Kasvava hyönteisala vaatii uutta tietoa ja uusia osaajia, jolloin myös koulutusta on lähdetty rakentamaan alan tarpeisiin. Tämän hankkeen tavoitteena on rakentaa näistä lähtökohdista tulevaisuuden kasvua palveleva osaamiskeskus, jossa toimijat luovat yhdessä toimintamalleja, virtuaalisen tietoportaalin sekä fyysistä tutkimusinfraa. Hankkeen aikana luodaan toimintamalli, joka näkyy tiiviinä ja laaja-alaisena yhteistyönä opetuksen, tutkimuksen, neuvonnan sekä yrittäjien ja muun elinkeinoelämän välillä. Osaamisverkostossa kytketään resurssien ja toimintatapojen kehittämisen avulla hyönteisalan elinkeinonharjoittajat, innovoijat ja kouluttajat tehokkaammaksi ekosysteemiksi
Hanke järjestää seminaareja ja innovointipajoja erilaisille alaa tukeville kohderyhmille, rakentaa kattavat ja informatiiviset verkkosivut, jotka keräävät tutkimustiedon, kehittämistarpeet, alan toimijat ja yrittäjien koulutuspaketit. Fyysistä hyönteistutkimusinfraa, jota on rakenteilla HAMKiin ja Luke:een kytketään hankkeen aikana mukaan alaa hyödyntävään toimintaan. Tuloksena on yhteistoimintamalli ja infra, joka tukee Suomen hyönteissektoria, nostaa alan tarpeista uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja kasvattaa Hämeen hyönteisosaamista koko maan tarpeisiin.
Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat ensi vaiheessa kaikki hyönteissektorin toimijat alkutuotannosta jatkojalostukseen. Myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiot sekä niissä toimiva henkilöstö ja opiskelijat ovat hankkeen varsinaisena kohderyhmänä. Hankkeen aikana, alkukartoituksen jälkeen yhteistyötä toimijoiden välillä tiivistetään. Hankevalmisteluvaiheessa on oltu yhteydessä muutamiin keskeisiin hyönteisalan toimijoihin, jotka ovat kiinnostuksellaan osoittaneet hankkeen tarpeellisuuden. Näitä kiinnostuksensa osoittaneita yrityksiä ovat mm. EntoCube Oy, Kotkan Muurahaiskauppa sekä Siikosten sirkat.
Kohderyhmä on myös koko Kanta-Hämeen elinkeinoelämä, sillä yrittäjyyttä tukeva kehitysyhteistyö ja uusien innovatiivisten liiketoimintamahdollisuuksien selvittäminen on yksi projektin päätavoitteista.
Lisäksi hankkeen varsinaisia kohderyhmiä ovat alalle tulevat yrittäjät sekä yksittäiset kuluttajat. Myös opiskelijat pääsevät hankkeen aikana työskentelemään alan kehittämisessä.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ja hankkeesta välillisesti hyötyvät neuvontaorganisaatiot, viranomaiset ja alan yhdistykset. Välillisesti hyötyy myös Suomen vientiteollisuus, kun ala yhtenä kenttänä kehittyy ja kasvaa kansainvälisesti merkittäväksi toimijaksi. Alueellisesti alan osaamiskeskittymä luo liiketoimintamahdollisuuksia Hämeeseen. Esimerkiksi matkailu ja lähiruokatuotanto voivat hyötyä hankkeen tuomasta julkisuudesta. Mm Forssan Lähiruoka-akatemia on jo kiinnostunut toimimaan mukana hankkeessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 176 517
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 176 517
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 235 356
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 235 356
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 6 | 0 |
| Hyönteisproteiini on tutkitusti ekologisempaa, kuin lihaproteiini. Tutkimuksen avulla kasvatetaan tietämystä ja mahdollisuuksia hyödyntää elintarviketuotannossa syntyviä erilaisia sivuvirtoja, jolloin säästetään luonnonvaroja | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 0 |
| Tutkimuksen ja koulutuksen avulla ala saadaan kasvamaan ja korvaamaan ympäristövaikutuksiltaa korkeampia proteiinintuotantotapoja.Samalla huomioidaan kasvavan alan kestävyys. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 5 | 0 |
| Kestävän hyönteiskasvatuksen avulla luonnontilaisten hyönteisten (mm. Afrikka) mahdollisuudet elää luonnontilaisena kasvavat. Tällä hetkellä ruuaksi pyydystäminen heikentää jo joitakin kantoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Esim. nautaproteiinin tuotantoon verrattuna ei meetaanipäästöjä. Ei myöskään ravinnepäästöjä vesistöihin laitumilta | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei varsinaista vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 3 |
| Kehitystyössä pyritään kasvattamojen sisäiseen kiertoon ja esim. lannan maksimaaliseen hyödyntämiseen | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 3 |
| Kasvattamojen energiakäyttöä minimoidaan ja uusiutuvien energioiden käyttöä suositaan. Myös maatilan synergiaetuja ja esim. biokaasulaitoksen mahdollisuutta alueilla mietitään osana sisäistä kiertoa | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 5 |
| Hyönteisalan ympärillä on mahdollisuuksia monenlaisille yrityksille. Alan osaamiskeskus tulee näkymään vahvasti alueella ja lisäämään näin mahdollisuuksia vahvistaa elinkeinorakennetta | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 4 |
| Hankeen aikana rakennettava virtuaalinen tietoporttaali on aineeton tuote ja lisää osaamista kehittäviä palveluita | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Ei tiettävää vaikutusta | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 4 |
| Työtapojen kehittäminen ja automatisointi lisäävät hyönteiskavattajien hyvinvointia. Välillisesti kuluttaja saa uusia vaihtoehtoja ekologiseen ravintoon | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 0 |
| Uudella alalla on mahdollista luoda uusia toimintakulttuureja ja näin alalla pyritään alusta asti työskentelemään tasa-arvoa edistäen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 4 | 0 |
| Yhteiskunnallista merkittävyyttä tuo mm. mahdollisuus hyönteiskasvatukseen sekä maalla, että kaupungissa | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Maaseudulla saadaan uusia mahdollisuuksia lopettaneille eläintilolle. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 4 |
| Ympäristöteknologia kehittyy ja osaaminen kasvaa uusia tuotantoteknologioita ja hyönteisten biologiaa tutkittaessa | ||
Hyönteisten tuotanto elintarvike- ja rehukäyttöön ovat keinoja hyödyntää vaihtoehtoisia, ekologisesti kestävämpiä proteiinilähteitä. Hyönteisten käyttö elintarvikkeena vapautui vuoden 2017 lopussa ja uusia hyönteistuotteita ilmestyi markkinoille nopealla tahdilla. Hyönteissektori kehittyi vauhdilla luoden tarpeita uusille toimijoille ja liiketoiminnalle. Alan nousu ja vahvistuminen valtakunnallisesti merkittäväksi toimialaksi vaati kehittämistä, uutta tietoa, tiedon jakamista ja yhteistyötä. Hämeestä hyönteiskeskus -hanke perustettiin vastaamaan tähän tarpeeseen.
Hankkeen tavoitteena oli aikaansaada yhteistyömalli, joka palvelee alan kehitystä sekä tuottaa ja kokoaa yhteen alan kasvua edistävää tutkimusta ja materiaalia. Lisäksi haluttiin kehittää hyönteistutkimus- ja koulutusinfraa. Hanke oli mukana perustamassa valtakunnallista tuotantohyönteishanketoimijoiden verkostoa sekä teki yhteistyötä alan yritysten kanssa. Myös HAMK:n ja Luken välistä yhteistyömallia kehitettiin ja työnjaosta sovittiin. Tuloksena syntyi hyönteistutkimuspalvelun esite ja prosessikuvaukset. Hankkeen jälkeen palvelua tarjotaan alan yrityksille ja tutkimuslaitoksille.
Hankkeessa perustettiin hyönteisalan yhteinen virtuaalinen kohtauspaikka osoitteessa www.toukkaamo.fi. Sinne koottiin tietoa alan toimijoista, hankkeista, tapahtumista, raporteista, ohjeista ja tutkimustuloksista. Toukkaamossa julkaistiin säännöllisesti vaihtuvien kirjoittajien blogitekstejä. Lisäksi sinne linkattiin hankkeen perustama ja ylläpitämä digikartta, johon on koottu tietoa Suomen hyönteistuottajista, -tutkimushankkeista, kasvatusteknologian kehittäjistä ja hyönteiselintarvikkeiden jalostajista. Myös sirkkatilan 360⁰-ympäristö linkattiin Toukkaamoon. Toukkaamo-sivuston ylläpitoa jatketaan hankkeen päätyttyä.
Hankkeessa tuotettiin Opas aloittavalle jauhopukkikasvattajalle sekä tehtiin selvitys luomuhyönteisten sääntelyn valmistelun tilanteesta EU:ssa. Uutta tietoa luotiin myös tutkimuksen avulla mm. tutkimalla kotisirkkojen, mustasotilaskärpästen ja jauhopukkien frassien lannoitusvaikutusta kurkun taimien kasvatuksessa.
Hanke järjesti hyönteisalan webinaareja sekä hackathon-kilpailun opiskelijoille otsikolla ”Innovaatioita hyönteistuotannon, -markkinan ja -tutkimuksen laajennettavuuteen”. Hackathon-voittajat kehittivät hankkeen aikana voittajaideaansa sirkkanugetteja tuotteeksi.
HAMK:n ja Luken hyönteistutkimusinfroja vahvistettiin ja parantuneiden infrojen avulla voidaan jatkossa tarjota entistä laadukkaampaa hyönteistutkimusta alalle.