![]() |
![]() |
Hankekoodi: A73982
Hankkeen nimi: Arctic Investment Platform Esiselvitys
Toimintalinja: 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky
Erityistavoite: 3.1. Pk-yritysten energiatehokkuuden edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2018 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Lapin liitto
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0937073-7
Jakeluosoite: Hallituskatu 20B
Puhelinnumero: 040 711 8391
Postinumero: 96100
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lappi.fi/lapinliitto/fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Mantere
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talouspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 711 8391
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Arctic Investment Platform esiselvityshankkeen aikana tehdään toteutettavuusselvitys mahdollisuudesta muodostaa arktisille alueille erikoistunut rahoitusyhteistyö, joka perustuu Euroopan komission lanseeraamaan Investment Platform -malliin.
Selvityksen perustana toimivat kiertotalous, matkailu ja kestävät energiaratkaisut. Apuna käytetään eurooppalaista asiantuntemusta temaattisten kumppanuuksien, kuten Industrial modernisation käytänteiden ja ESIR rahaston ohjeiden soveltamiseksi. Lisäksi hankkeena aikana haetaan yhteistyöpohjaa laajemmin Arktisilla alueilla ja instituutioiden välillä Arctic Investment Platform esityksen tekemiseksi.
Kiertotalous-, matkailu- ja kestäviä energiaratkaisuja suunnittelevat yksityiset ja julkiset tahot Lapissa.
Alueelliset ja kunnalliset kehittämistahot ja päätöksentekijät.
Kansalliset ja kansainväliset kumppanit
Kansalliset ja kansainväliset rahoittajat ja päätöksentekijät (EC, EIB, Pohjoismainen ministerineuvosto, Arkinen neuvosto ja talousfoorumi ym.)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 84 902
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 84 902
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 89 860
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 89 860
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Rovaniemen
Kunnat: Rovaniemi, Sodankylä, Ranua, Kittilä, Pelkosenniemi, Salla, Kolari, Pello, Savukoski, Inari, Enontekiö, Ylitornio, Posio, Muonio, Kemijärvi, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
Välitön | Välillinen | |
Ekologinen kestävyys | ||
Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
Tavoiteltu AIP toiminta perustuu luonnonvarojen kestävän käytön kehittämiseen. Tulee olemaan ehto AIP mukaan pääsemiseen ja siksi voidaan katsoa välillisenä vaikutuksena tulevaisuudessa. | ||
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
Hankkeen välillisenä vaikutuksena on vähähiilisten investointiratkaisujen kehittäminen. | ||
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
Hankkeen välilliset tavoitteet edistävät vähähiilisten ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittymistä osana investointipotentiaalien kartoituksessa. Tulee tukemaan välillisesti kasvihuonekaasujen vähentymistä. | ||
Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä toimia Natura 2000- ohjelman kohteisiin. | ||
Taloudellinen kestävyys | ||
Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
Uksi tavoitellun AIP teemoista on kiertotalous ja siksi voidaan katsoa olevan välillistä vaikutusta tulevaisuudessa | ||
Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
Yksi tavoitellun AIP teemoista on kestävät energiaratkaisut ja siksi voidaan katsoa olevan välillistä vaikutusta tulevaisuudessa | ||
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 5 |
AIP mallin perustana on paikallisten elinkeinorakenteiden vahvistaminen. | ||
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole mahdollista osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole mahdollista osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Tasa-arvon edistäminen | 0 | -1 |
Tällä hetkellä ei ole osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. | ||
Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tällä hetkellä ei ole osoittaa, että hankkeella olisi välillisiä tai välittömiä vaikutuksia. |
OECD ja EU-komissio ovat huomioineet NSPA-alueen paremmin koordinoidun rahoitusyhteistyön tarpeen. Rahoitusyhteistyön mekanismin tarkkaa toimintamallia ja odotettuja tuloksia ei kuitenkaan vielä ole määritelty. Tämän vuoksi hankkeen toteutettavuusselvitys oli tarpeen. Toteutettavuusselvityksen aikana ”rahoitusyhteistyön mekanismista” käytettiin nimeä ”Arctic Investment Platform” (AIP).
Selvityksessä analysoitiin mahdollisuutta lanseerata arktinen investointialusta. Tähän sisältyi asianomaisten alueiden investointitarpeiden ja puutteiden yksityiskohtainen analysointi, mukaan lukien pullonkaulojen tunnistaminen ja niiden ratkaiseminen.
Selvitystyössä kehitettiin myös ehdotus NSPA-alueelle sopivan tukijärjestelmän rakenteesta, jolla tunnistetaan mahdolliset yhteistyö- ja rahoitusmahdollisuudet alueellisella tasolla. Kiertotalouden, matkailun ja kestävien energiaratkaisujen mahdollisuuksia toimia AIP:n perustana selvitettiin. Hankkeen lopputuloksista voi kuitenkin päätellä, että AIP:tä ei kehitetä alakohtaisesti.
Hankkeen tärkeimmät tulokset:
1) Investointivajeet, jotka korostavat investointimahdollisuuksia, vahvistettiin. Kehittämistyön loppuvaiheessa olevat innovaatiot ja liiketoiminnan laajentaminen olivat alueiden välisten investointimahdollisuuksien kehittämisen kaksi tärkeintä kohtaa. Tunnistetut mahdollisuudet pätevät koko NSPA-alueella ja keskittyvät erityisesti pieniin yrityksiin (myös mikroyrityksiin).
2) NSPA-alueiden yhteisinvestoinneilla saavutetaan Arktinen lisäarvo (Arctic Added Value). Todettuja yhteisten investointien tuomia lisäarvon muotoja: 1) täydentävien valmiuksien yhdistäminen ja päällekkäisyyksien välttäminen; 2) Yritysten, (bio)resurssien ja investointien kriittisen massan rakentaminen sekä tuotemerkin voiman ja näkyvyyden tuoma vaikutus; ja 3) Yksittäisten alueiden ja sidosryhmien saattaminen tasapuolisiin toimintaedellytyksiin selkeiden synergioiden avulla.
3) Tarvitaan hallinnollinen lisäkerros. Huolimatta siitä, että kaikkien 14 alueiden saatavilla olevista rahoitusinstrumenteista ei ole kattavaa näkemystä, hankkeesta kävi ilmi, että alueiden välillä on epäsymmetrisyyttä - joillakin on jo olemassa monipuoliset rahoitusjärjestelmät, kun taas toiset luottavat lähinnä rajallisiin rakennerahastoihin. Siksi alueen yhdenmukaistamiseksi ei löydy valmista vastausta ja yhteinen hallinnollinen kerros (on se sitten sopimus, erillinen organisaatio tai oikeushenkilö) joutuu todennäköisesti järjestämään rahoitusvirtojen yhdistelmän itse sekä varmistamaan, että siitä tulee mahdollisimman yksinkertainen, tehokas ja luotettava.
4) NSPA:n alueiden välisen keskustelun ytimessä tulisi olla kolme pääteemaa: 1) Tuki myöhäisvaiheelle (innovatiiviset yhteistyöhankkeet uusien teknologioiden ja ratkaisujen esittämiseksi ja levittämiseksi); 2) Lainojen ja pääomarahoitusten riskien pienentäminen pk-yritysten laajennushankkeissa; 3) Investointi matkailualustaan, yhdenmukaistamisen tukemiseksi.
5) Kustannusten analysointi olisi toteutettava. Yhteisen rakenteen luominen (joko verkoston tai alustan muodossa) näyttää olevan ihanteellinen skenaario. Tämän rakenteen alla voidaan yhdistää kolme pääsijoitustyyppiä: 1) Ekosysteemin ja sijoitusrakenteen järjestämiseen liittyvät alusta- ja koordinointikustannukset (mukaan lukien yritysten ja rahoittajien match-making); 2) Julkista tukea kaupallisten riskien kattamiseksi valtiontukia koskevan asetuksen mukaisten avustusten kautta; 3) Julkinen ja/tai yksityinen rahoitus lainan ja/tai pääoman (luonteisen rahoituksen) muodossa kaupallistamisen tukemiseksi.