|
|
|
Hankekoodi: A73974
Hankkeen nimi: REUSE – kiertotalousmalleilla rakentamisen uudelleenkäyttöön uutta osaamista ja kilpailukykyä
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2018 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kouvola Innovation Oy
Organisaatiotyyppi: Muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 2221859-6
Jakeluosoite: Paraatikenttä 4
Puhelinnumero: +358 20 615 2710
Postinumero: 45100
Postitoimipaikka: Kouvola
WWW-osoite: https://www.kinno.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Pasi Miettinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallinto- ja kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 20 615 8814
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoite on kehittää Kymenlaakson rakennussektorin yritysten liiketoimintaa ja alueen osaamista rakentamisen kiertotaloudessa. Hankkeessa kehitetään rakentamisen uudelleenkäyttöä konkreettisten pilottikohteiden ja esimerkkien avulla.
Kehittämistä tehdään systemaattisesti läpi koko ketjun tilaajasta toteutukseen. Asiassa hyödynnetään mm. Kiertotalouden osaajat yrityksille –hankkeessa tunnistettuja tarpeita rakentamisen kiertotalouden käytäntöjen ja menetelmien kehittämisessä.
Tunnistettujen tarpeiden kehittämiseksi tarvittavat pilotointimallit ovat yrityksille haastavia toteuttaa. Hanke mahdollistaa konkreettisissa esimerkkirakennusprojekteissa tehtävän kokeilun ja kiertotalouteen ja uudelleenkäyttöön liittyvien toimintamallien kehittämisen. Hankkeen rooli on fasilitoida piloteissa vaadittavaa yhteistyötä ja tuoda asiantuntija-apua. Pilottikohteita tulee olemaan erityyppisiä, ja osa kohteista (lähinnä asuinrakennusten korjaukseen / purkuun liittyviä)valitaan kohteiden hallinnoijien kanssa.
Hanke tuottaa uusia rakentamisen kiertotalouteen ja uudelleenkäyttöön liittyviä liiketoimintamalleja Kymenlaakson alueen toimijoille, erityisesti rakennus- ja purkualan yrityksille sekä niiden keskinäiselle että rakennuttajien kanssa toteutettavalle yhteistyölle.
Hankkeessa elinkeinoyhtiön (Kinno) rooli on toimia yritysrajapinnassa. Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) rooli on toimia hankkeessa sekä rakennustekniikan asiantuntijana että koulutussektorin yhteistyön edistäjänä. Hankekoordinaatio on Kinnon vastuulla.
Hankkeen sisällöstä on keskusteltu hankkeen ideointiin liittyvien alueellisten yritysten kanssa ja sieltä on saatu tuki hankkeelle ja sen tarpeelle. Hanke tukee Kymenlaakson älykkään erikoistumisen strategian (RIS3) Biotalous –kärjen teemoja kiertotalouteen sekä vähähiilisyyteen liittyvien uusien liiketoimintojen ja osaamiskeskittymien kehittämisessä.
Erityisesti rakennus- ja ympäristöalan yritykset
Rakennus- ja ympäristöalan yritysten työntekijät ja johtotehtävissä työskentelevät sekä alan opetushenkilöstö ja opiskelijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 174 816
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 157 968
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 268 948
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 243 887
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 6 |
| Hankkeella edistetään kestävän kehityksen mukaista rakennus/ ympäristöalan parempaa kiertotalouden ymmärrystä, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä. Hanke edistää siirtymistä kohti vähähiilisempää yhteiskuntaa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 6 |
| Kiertotalouden ja materiaalitehokkuuden kehittymisen ansiosta hanke vähentää ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä; raaka-aineita ja tuotannon muita resursseja kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee vastaavasti. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 3 |
| Materiaalien tehokkaampi uusiokäyttö vähentää raaka-aineiden käyttöä, joten luonnonvaroja säästyy ja eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Kaikki jätevirrat ympäristöön vähenevät materiaali- ja resurssitehokkuuden kehittyessä alueella: käyttö, käsittely ja kuljetus vähenevät, jolloin mm. liikenteen päästöt vähenenvät. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke keskittyy kaavoitettujen alueiden rakentamishankkeisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 7 |
| Osaamisen/tiedon lisääntyminen eri materiaaleista/jätteistä ja niiden hyödynnettävyydestä parantuu. Siten lisääntyvät ekologisuus ja taloudellinen kestävyys. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Esimerkiksi betonin valmistaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Käyttämällä betonielementtejä uudelleen vähennetään energian käyttöä. Hankeessa ei kuitenkaan keskikitytä uusiutuvan energian käytön lisäämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Materiaalien uudelleen käytön avulla on yritysten kilapailukyky paranee ja syntyy uusia liiketoimintamalleja. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeessa tuotetaan uudenlainen toimintamalli, jonka avulla materiaalien uudelleen käyttö kehittyy ja mareriaalien hukka vähenee. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 2 |
| Kierrätyksen ja materiaalien uusiokäytön lisääntyessä kuljetusmäärät ja -kustannukset vähenevät jätteiden osalta ja kohdentuvat tuotteisiin, kun materiaaleja voidaan käyttää syntyalueella uudelleen. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeen avulla edistetään toiminta-alueen kestävää kasvua, joka tarjoaa yrityksille laajenemis- ja kokonaan uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Näillä on positiivinen vaikutus alueen työllisyyteen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 1 |
| verrattuna rakennusalaan, naisia on työllistynyt enemmän ympäristöaloilla, joten kiertotalous/ympäristönäkökulmien lisääminen voi lisätä naisten määrää rakennus- ja purkualoilla. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei tunnistettuja vaikutuksia yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hanke edistää yritystoiminnan jatkumista ja kehittymistä rakennus/ympäristöalalla. Hankkeella vaikutetaan kaupunkirakenteeseen ja rakennuskantaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 6 |
| Hankkeella on vaikutus koulutuksen kautta ympäristöosaamisen kehittymiseen mm. materiaalituntemuksen, eri materiaalien uusiokäytön ja kokonaisprosessien hallinan ja ymmärryksen kannalta. Kokonaiskädityksen kehittyminen myös mahdollistaa uusien innovaatioiden syntymisen, mikä puolestaan edistää kestävää kehitystä ja kilpailukykyä. | ||
Hankkeessa edistettiin rakentamisen kiertotaloutta luomalla uusia toimintamalleja rakentamiseen, jolla tavoiteltiin uudelleen käytön tehostumista. Tavoitteena oli, että purku-ja ylijäämämateriaalit ohjautuisivat entistä paremmin korkean arvon hyötykäyttöön.
Alkuvaiheen keskiössä oli uudelleen käyttömahdollisuuksien ideointi ja tiedon keräys sekä kevyet purkukatselmoinnit useissa kiinteistöissä, joilla kerättiin kokemuksia todellisista kohteista. Näiden perusteella pyrittiin löytämään potentiaalisimmat materiaalit ja rakenneosat uudelleen käyttöön. Hankkeen alkuvaiheessa havaittiin, että uudelleen käyttö varsinkin rakenneosien osalta on hyvin haastavaa ja Suomenkaan tasolla ei ole kovinkaan paljon esimerkkejä, joista voisi oppia.
Uudelleen käytön kelpoisuuden osoittaminen nousi tärkeäksi asiaksi, jota myös selvitettiin hankkeen aikana, jossa nousi esille rakennuspaikkokohtainen kelpoisuuden osoittaminen, jossa rakennusvalvonnan kanssa yhteistyössä mietitään olennaiset tiedot ja tutkimukset, joiden perusteella voidaan sanoa materiaalien ja rakennusosien olevan turvallisia käyttää ja täyttävän vaatimukset.
Pilotoinnit olivat isossa roolissa hanketta. Niiden avulla saatiin käytännön kokemusta materiaalien uudelleen käytön eri vaiheista ja ne jäävät esimerkeiksi herättämään ajatuksia materiaalien erilaisista uudelleen käyttömahdollisuuksista.
- Hankkeessa pilotoitiin purkukartoituksia, jotka ovat merkittävässä roolissa tulevaisuudessa, että purkukohteista on riittävän ajoissa tieto hyötykäyttöön kelpaavista materiaaleista ja rakenneosista.
- Hankkeessa myös pilotoitiin CLT-hukkapalojen hyödyntämistä, joista toteutettiin 20 m2 jätekatos. CLT-levyt muodostivat rakennuksen kantavan seinärungon.
- Hankkeessa testattiin toimintamallia, jossa purettujen rakennuksien tiiliverhousta käytettiin uudelleen kylttielementissä, irrotetut 50x50cm tiiliverhouspalat muodostivat uuden betonielementin ulkoverhouspinnan.
Potentiaalia uuden liiketoiminnan syntymiseen on erilaissa asiantuntijatehtäviin, jotka liittyvät purkukartoituksiin, massojen koodinointiin sekä kelpoisuuden osoittamiseen. Kysyntää pitää jatkossa pystyä luomaan näille palveluille, jotta niiden ympärille syntyy aitoa yritystoimintaa.
Tulevaisuudessa myös Materiaalitori.fi -palvelun käytön yleistyminen luo näkyvyyttä materiaalien uudelleen käytölle. Materiaalitoria kannattaa hyödyntää mm. purkukartoituksessa havaituista hyödynnettäväksi kelpaavista materiaaleista.