RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73967, LUONNOLLINEN LIIKE

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

LUONNOLLINEN LIIKE -hankkeen tavoitteena on Aulangon vetovoiman lisääminen kestävällä tavalla laadukkaiden luonto, liikunta, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluiden avulla eli Aulangon luontoliikuntakeskuksen toiminnan käynnistäminen.
Hankkeen tavoitteena on kehittää Aulangon alueelle kaupunkilaisten hyvää arkea, oppimista ja hyvinvointia sekä matkailullista vetovoimaa lisääviä luontoliikuntapalveluita ja sisältöjä. Kokeiluihin, sisällöntuotantoon ja kaupallistamiseen sekä viestintään ja markkinointiin panostamalla alueesta kehitetään hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluiden innovaatio-, kasvu- ja osaamisalusta, mikä toimii monipuolisena toiminta-alueena useille organisaatioille. Alueelle rakentuva toiminnallinen luontoliikuntakeskus voi toiminnallaan tukea sekä kaupunkilaisten arkea, matkailullisia tavoitteita että esim. koulu- ja päiväkotiryhmien oppimista ja toimintaa. Keskus toimii Hämeenlinnan luokkaretki-, liikunta- ja luontomatkailun keskuksena. Keskuksessa kehitetään toiminnallisen ympäristö- ja liikuntakasvatuksen menetelmiä.

Hankkeen kohderyhmää ovat osaamisintensiiviset Aulangon alueella (tai vastaavissa toimintaympäristöissä) toimivat ja palveluita kehittävät ja tarjoavat organisaatiot. Välillisesti hankkeen toimenpiteet palvelevat alueen kuntalaisia, kouluja ja päiväkoteja sekä matkailijoita.

Ensimmäisen hankevuoden aluksi aktivoidaan osaamisintensiivisten toimialojen rajapinnoilla toimivien organisaatioiden verkosto. Luodaan verkoston yhteistyössä selkeä ja organisoitu yhteistyön toimintamalli sekä käytänteet (säännölliset tapaamiset, yhteiset palvelut, sisällöt ja tapahtumat asiakasryhmille jne). Eri toimijoiden yhteistyössä tullaan käynnistämään myös Aulangon luontoliikuntakeskuksen suunnittelu.

Luontoliikuntakeskukselle ja sen toiminnalle tullaan laatimaan tarkempi kehittämissuunnitelma sekä sopimaan yhteistyöstä ja työnjaosta toimijoiden kesken. Toimintaa pilotoidaan toteuttamalla ja testaamalla hankkeessa kehitettyjä erilaisia osaamisalojen yhdistelmiin perustuvia pilottipalveluita, -toimintoja ja -tapahtumia. Pilotit toteutetaan eri toimijoiden yhteistyössä eri kohde- ja asiakasryhmille. Samalla alueen toimintaan kehitetään uusia sisältöjä kuten ympäristö-, liikuntakasvatus, (digi)reitistöt, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, tapahtumat, koulutukset.

Luontoliikuntakeskukselle laaditaan toiminnan vuosikello toteutettavista tapahtumista, näyttelyistä, koulutus- ja kurssitapahtumista sekä muista ohjatuista tapahtumista. Vuosikello koskee myös toiminnan sisällöntuotantoa sekä matkailullisia toimenpiteitä. Toisena hankevuotena (2019-2020) tullaan edelleen kehittämään toiminnan sisältöjä, retkeilyreitistöjä, näyttelyitä, koulutus- ja kurssisisältöjä, ohjattuja retkiä ja yleisötapahtumia. Yhteistyöverkoston toimintaa tiivistetään sopimalla yhteistoiminnasta ja työnjaosta jatkossa, myös hankkeen päätyttyä. Luontoliikuntakeskus tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille toteuttaa omia palveluita ja toimintaa alueella. Tarjonnasta laadittava, toiminnan kokonaisuutta esittelevä vuosikello toimii myös alueen viestinnässä ja markkinoinnissa työkaluna.

Aulangon alueesta kehittyy monipuolinen toiminta-alusta useille organisaatioille ja alueella on tarjolla uudenlaisia pilotoituja palveluita ja sisältöjä sekä kuntalaisille että matkailijoille eri organisaatioiden tarjoamina. Toiminnan kehittämisestä vastaa Aulangon Ulkoilumajalle rakentuva luontoliikunnan keskus. Keskuksen toiminta ja kehittäminen perustuu hankkeessa laadittavaan konkreettiseen kehittämissuunnitelmaan. Pidemmällä aikavälillä Aulangon luontoliikuntakeskus voi toimia alueellisena luokkaretki-, liikunta- ja luontomatkailun keskuksena. Samalla keskuksessa kehitetään toiminnallisen ympäristö- ja liikuntakasvatuksen menetelmiä.
Hankkeen toimenpiteiden tuloksena hankkeen jälkeen Luontoliikuntakeskus Aulangolla tarjoaa aktiivisen ja monipuolisen toimintaympäristön Hämeen alueen yrityksille ja yhdistyksille. Eri toimijat tarjoavat Aulangon alueella palveluita (luonto, liikunta, hyvinvointi, matkailu, koulutus jne.) sekä järjestävät yksin ja yhdessä useita erilaisia tapahtumia (esim. koulutus, näyttelyt, messut, kurssit, retket, yleisötapahtumat) ympäri vuoden. Tavoitteena on tarjota palveluita sekä lähialueen asukkaille, Ruusulaakson loma-asukkaille, kaupunkilaisille että matkailijoille. Luontoliikuntakeskuksen tavoitteena on järjestää ympärivuotista toimintaa ja ohjelmaa päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä yksittäisille perheille (liikunta- ja luontokasvatus, toiminnallinen oppiminen ja opetuksen tuki).
Tavoitteena on, että keskuksen pihapiiri ja ympäristö tarjoavat mahdollisuuden tutustua ja harrastaa monipuolisesti ulkoliikuntaa ja retkeilyä.
Hankkeen vaikutuksesta alueella toimivat osaamisintensiiviset, toimialojen rajapinnoilla toimivat organisaatiot verkostoituvat ja niiden yhteistyö lisääntyy. Eri osaamisalueiden yhdistäminen kehittää mahdollisuuksia uudelle innovatiiviselle (liike)toiminnalle (spin off). Samalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, nostetaan alueen osaamisen kärkiä ja vastataan laajenevaan palvelukysyntään. Hanke toteuttaa maakunnan älykkään erikoistumisen strategiaa yhdellä valitusta neljästä painopistealasta, luovat alat, matkailu ja hyvinvointipalvelut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Osaamisintensiiviset Aulangon alueella (tai vastaavissa toimintaympäristöissä) toimivat ja palveluita kehittävät ja tarjoavat organisaatiot.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hankkeen toimenpiteet palvelevat alueen kuntalaisia, kouluja ja päiväkoteja sekä matkailijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 169 591

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 163 064

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 189 591

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 183 064

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan

Kunnat: Hämeenlinna

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Tilastokeskuksen tietojen mukaan sekä mmattikorkeakouluissa että yliopistojen peruskoulutuksessa aloittaneiden naisten läpäisyaste oli yleensä miesten läpäisyastetta suurempi. Suurimmillaan erotus oli naisten hyväksi 25 prosenttiyksikköä matkailu-,ravitsemis- ja talousalalla ja 19 prosenttiyksikköä luonnontieteiden alalla. Ainoa poikkeus olivat sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan koulutukset, joissa miesten läpäisyaste oli 8 prosenttiyksikköä naisten läpäisyastetta suurempi vuonna 2002 aloittaneille ja vuoden 2012 loppuun mennessä valmistuneille. Kuntoutus ja liikunta- ammattikorkeakouluissa aloittaneista on huomattavasti enemmän naisia. Heidän läpäisy asteensa on 83%, miehissä läpäisyaste on 71%. Yliopistossa aloittaneista enemmistö on miehiä, läpäisyaste miehillä on kuitenkin edelleen pienempi kuin naisilla. Verohallinnon ja PRH:n tilastojen mukaan yli 50 prosenttia liikunta-alojen yrityksistä oli miesten omistamia ja niihin kertyi runsaat 40 prosenttia alan liikevaihdosta. Keskimäärin joka viides yritys oli naisten hallussa. Urheilun ja liikunnan ydinpalveluissa naisyritysten määrä nousee kuitenkin miltei kolmannekseen. Tosin naisten yrityksiin kertyi vain kolme prosenttia liikuntaalojen koko liikevaihdosta. Naisten ja miesten yhdessä omistamia tiimiyrityksiä tai omistajan sukupuolen mukaan erittelemättömiä yrityksiä oli noin neljännes toimialan yrityksistä vuonna 2009. Noin kolmannes yrittäjistä on naisia. Arviolta 80% naisten yrityksistä on pieniä toiminimiä ja ne toimivat miehiä useammin luovilla aloilla. Ruotsalaiset tutkimukset osoittavat, että naiset toimivat kotimarkkinoilla ja julkisella sektorilla. Naisilla on vähemmän yrittämisen esikuvia ja he tarvitsevat enemmän ulkopuolista tukea ja rahoitusta.(TEM 2008 ja 2009) Miesten alkuvaiheen yrittäjyysaktiivisuus on huomattavasti naisia korkeampi (naisista 6,5% ja miehistä 12,2 % yrittäjiä työllisistä). Naisten alhaisempi yrittäjyysaktiivisuus selittyy perheellä ja puolisolla on suurempi vaikutus naisten yrittäjyyteen. Miehiä yrittäjyyteen kannustaa odotettu korkeampi tulotaso. Naisille keskeistä on paikallisuus ja yhteisöllisyys. Naiset pyrkivät yhdistämään yrittäjän vapauden ja perhe-elämän. Yksinhuoltajuus vähentää naisilla yrittäjyyttä miehiä enemmän. Aloilla joilla palkkatyömahdollisuudet heikot miehillä työntö yrittäjyyteen naisia suurempi. (MoniNainen ja Uudistuva Naisyrittäjyys /Naisyrittäjyyden edistämistyöryhmän loppuraportti (TEM 2010)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Palveluntarjoajiin kohdistuvissa toimenpiteissä huomioidaan ero miesten ja naisten yrittäjyydessä (yrittäjyysaktiivisuus, motivaatiotekijät, esikuvat, jne.). Huomiota kiinnitetään miesten opiskelujen läpäisyasteen nostoon tarjoamalla yrittäjyyden mahdollisuuksia. Naisyrittäjyyttä kannustetaan nostamalla esiin esim. innostavia esimerkkejä ja toimintamalleja. Hanke esittelee erilaisia yritysmuotoja, edelläkävijöitä sekä kannustaa yhteistoimintaan. Hanke tukee myös kokeiluja paikallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa kannustaa myös usein naisvaltaisten hyvinvointialan toimijoita suuntaamaan toimintaa yrittäjyyden ja liiketoiminnan kehittämisen suuntaan.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuoliten tasa-arvon edistäminen. Se on huomioitu yhtenä tekijänä hankesuunnitelmassa sekä hankkeen toimenpiteissä.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	2	5
Hankkeen toiminta-aluetta on Aulangon metsä- ja harjualue (osittain luonnonsuojelualueita). Hankkeen toimenpiteillä alueiden käyttöä ja toimintaa niillä koordinoidaan huomioiden kestävän kehityksen periaatteet, luonnonvarojen säilyvyys ja monimuotoisuus. Estetään toimenpiteet, joilla saattaisi olla haitallisia vaikutuksia. Alueiden perusylläpitoa. Hakijan toimintaympäristöt ovat luontoalueita ja niiden käytön mahdollistaa luonnonvarojen kestävän käytön huomioiminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Kestävän kehityksen ja ekologisuuden periaatteet sisältyvät hankkeen kehittämään koulutukseen ja toimintaan. Kohderyhmää ovat luontoa ja sen hyvinvointivaikutuksia hyödyntävät toimijat, joille jo lähtökohtaisesti luonnon ja ympäristön huomioiminen (ml ilmastonmuutoksen riskit) ovat tärkeitä toiminnan lähtökohtia.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	2	5
Hanke lisää asiakkaiden, osallistujien ja kohderyhmän tietämystä ja osaamista (koulutus ja konsultointi) luonnon monimuotoisuuteen (eläin- ja kasvilajisto) ja luontoalueiden tuntemukseen sekä niiden säilyttämiseen ja sen monimuotoisuuden tukemiseen liittyen. Luonnon monimuotoisuuden huomioiminen on edellytys hakijan toiminnalle nykyisissä toimintaympäristöissä luontoalueilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	2	5
Hanke lisää asiakkaiden, osallistujien ja kohderyhmän tietämystä ja osaamista luonnon monimuotoisuuteen ja luontoalueiden tuntemikseen sekä niiden säilyttämiseen ja monimuotoisuuden tukemiseen liittyen. Toiminta-alueiden tuntemuksessa ja pinta-ja pohjavesien huomioimisessa käytetään mm. Vanajavesi keskuksen asiantuntijuutta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	2	5
Tunnetuimpia hankkeen toimintaalueen Naturaalueista ovat Vanajavesi sekä Aulangonalue. Hanke huomioi alueiden erityispiirteet toiminnassaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	2
Hankkeen toimenpiteinä ei synny jätettä. Toiminta perustuu luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen ja siitä syntyvään kestävään taloudelliseen kestävyyteen. Luontopääoma on toiminnan kannalta keskeinen elementti eikä sitä haluta tuhlata. Hyvinvointia pyritään synnyttämään nimenomaan luontoarvojen kunnioittamisen kautta, materiaaleja hyödyntäen ja kierrättäen. Tieto ja osaamispohjaa laajennetaan ja vahvistetaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	2
Aihealueen tieto ja osaamispohjaa lisätään tiedottamisen avulla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	6	7
Hankkeen keskeinen tavoite on monipuolistaa paikallista elinkeinorakennetta ja hyödyntää entistä tehokkaammin laaja elinkeinopotentiaalia ja sen resursseja. Tavoitteena on hyödyntää olemassa olevaa potentiaalia sekä toimijoiden että toiminta-alueiden (Aulangon ja Ahveniston luontoalueet) osalta. Hankkeen tavoitteena on myös lisätä paikallista palvelutarjontaa ja niiden käyttöä. Hakija toimii aktiivisena alueen elinkeinoyhteistyöryhmissä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	6	7
Liikuntaan ja luontoon pohjautuvien hyvinvointija tapahtumapalveluiden tuottaminen on suuressa osin aineetonta. Maiseman tuotteistaminen, tarinallistaminen sekä paikallishistorian hyödyntäminen ovat keskeisiä toiminnan muotoja jo nyt hakijan toimintkonseptissa.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Hankkeen toimenpiteet alueiden toimintojen koordinoimiseksi ja suunnitelmallistamiseksi vaikuttavat myönteisesti alueiden sisäiseen liikkumiseen esim. henkilöautoilla. Suunnitelmallinen reititys, logistiikan suunnittelu sekä reitistöjen esittely vähentävät yksityisautoilua ja tukevat kevyenliikenteen käyttöä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	7
Liikunnan ja luontoalueiden hyvinvointivaikutukset lisäävät yleistä hyvinvointia, lisäävät lisäksi osallisuutta ja toiminta ja harrastemahdollisuuksia. Hyvinvointipalvelut ovat hakijan perustoimintaa.
Tasa-arvon edistäminen	2	2
Hanke huomioi molempien sukupuolten erityispiirteet ja pyrkii toimillaan tukemaan tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	2
Toimenpiteillä vahvistetaan aluiden identiteettiä ja sitä kautta kuntalaisten, riippumatta yhteiskunnallisesta tai sosiaalisesta taustasta. Yhdenvertaisuus toteutuu hakijan perustoiminnassa.
Kulttuuriympäristö	3	3
Toimenpiteet kohdistuvat nimenomaan kulttuurihistoriallisesti merkittäviin luontoalueisiin pyrkien säilyttämään ja vahvistamaan niiden kulttuuriperintöä, maisemaa, virkistyskäyttöarvoa.
Ympäristöosaaminen	3	3
Hankkeen toimenpiteet ja palvelut lisäävät ympäristöosaamista ja ympäristötietoisuutta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

LUONNOLLINEN LIIKE -hankkeen toiminnan myötä Aulangon alueellinen ja kansallinen vetovoima on lisääntynyt kestävällä tavalla. Aulangon luontoliikuntakeskuksen toiminta on käynnistynyt ja siellä on tarjolla laadukkaita luonto-, liikunta-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluita. Hankkeen avulla kehitettiin Aulangon alueelle kaupunkilaisten hyvää arkea, oppimista ja hyvinvointia sekä matkailullista vetovoimaa lisääviä luontoliikuntapalveluita ja -sisältöjä. Laadukkaaseen sisällöntuotantoon ja kaupallistamiseen sekä viestintään ja markkinointiin panostamalla alueesta kehitettiin hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluiden innovaatio-, kasvu- ja osaamisalusta, millä on hankkeen jälkeenkin mahdollisuus toimia monipuolisena toiminta-alueena useille organisaatioille.

Alueelle rakentui toiminnallinen luontoliikuntakeskus, joka toimii Hämeenlinnan luokkaretki-, liikunta- ja luontomatkailun keskuksena. Hankkeen kohderyhmää olivat osaamisintensiiviset Aulangon alueella tai LUONNOLLINEN LIIKE -hankkeen toiminnan myötä Aulangon alueellinen ja kansallinen vetovoima on lisääntynyt kestävällä tavalla. Aulangon luontoliikuntakeskuksen toiminta on käynnistynyt ja siellä on tarjolla laadukkaita luonto-, liikunta-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palveluita. Hankkeen avulla kehitettiin Aulangon alueelle kaupunkilaisten hyvää arkea, oppimista ja hyvinvointia sekä matkailullista vetovoimaa lisääviä luontoliikuntapalveluita ja -sisältöjä. Laadukkaaseen sisällöntuotantoon ja kaupallistamiseen sekä viestintään ja markkinointiin panostamalla alueesta kehitettiin hyvinvointi- ja vapaa-ajanpalveluiden innovaatio-, kasvu- ja osaamisalusta, millä on hankkeen jälkeenkin mahdollisuus toimia monipuolisena toiminta-alueena useille organisaatioille.

Alueelle rakentui toiminnallinen luontoliikuntakeskus,joka toimii Hämeenlinnan luokkaretki-, liikunta- ja luontomatkailun keskuksena. Hankkeen kohderyhmää olivat osaamisintensiiviset Aulangon alueella tai vastaavissa toimintaympäristöissä toimivat ja palveluita kehittävät ja tarjoavat organisaatiot. Välillisesti hankkeen toimenpiteet palvelivat alueen kuntalaisia, kouluja ja päiväkoteja sekä matkailijoita.

Ensimmäisen hankevuoden aluksi aktivoitiin osaamisintensiivisten toimialojen rajapinnoilla toimivien
organisaatioiden verkosto. Hankkeen aikana verkoston kanssa yhteistyössä luotiin organisoitu yhteistyön toimintamalli sekä käytänteet. Verkoston kanssa tavattiin säännöllisesti ja kehitettiin palveluja, sisältöjä ja tapahtumia eri asiakasryhmille. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa hanke suunnitteli toimintaedellytykset Aulangon Luontoliikuntakeskukselle ja laati sille kehittämissuunnitelman, jotta toiminnalla on edellytykset jatkua hankkeen jälkeenkin. Yhteistyöverkoston toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi laadittiin vuosikello ja yhteistoimintamalli. Yhteistyön toimivuutta pilotoitiin mm. Luontoliikuntakeskuksen Järvikahvilan iltatoiminnan järjestämisessä kesällä 2019. Toiminnan pohjalta yhteistyötä kehitettiin edelleen ja toteutettiin myös kesä-, heinä- ja elokuussa 2020.

Hankkeen tuottamia sisältöjä on pilotoitu toteuttamalla ja testaamalla erilaisia osaamisalojen yhdistelmiin perustuvia pilottipalveluita, -toimintoja ja -tapahtumia. Pilotit on toteutettu eri toimijoiden yhteistyössä eri kohde- ja asiakasryhmille. Alueen toimintaan kehitettiin uusia sisältöjä, kuten ympäristö- ja liikuntakasvatus, digireitistöt, liikunta- ja hyvinvointipalvelut, tapahtumat ja koulutukset. Luontoliikuntakeskukselle laadittiin toiminnan vuosikello toteutettavista tapahtumista, näyttelyistä, koulutus- ja kurssitapahtumista, sekä muista ohjatuista tapahtumista. Vuosikello koskee myös toiminnan sisällöntuotantoa sekä matkailullisia toimenpiteitä.

Toisena hankevuotena kehitettiin edelleen toiminnan sisältöjä, näyttelyitä, koulutus- ja kurssisisältöjä, ohjattuja retkiä ja yleisötapahtumia. Yhteistyöverkoston toimintaa tiivistettiin sopimalla yhteistoiminnasta ja työnjaosta jatkossa, myös hankkeen päätyttyä. Luontoliikuntakeskus tarjoaa mahdollisuuden eri toimijoille toteuttaa omia palveluita ja toimintaa alueella ja sen myötä Aulangon alueesta kehittyy monipuolinen toiminta-alusta useille organisaatioille. Alueella on nyt tarjolla uudenlaisia, laadukkaita, pilotoituja palveluita ja sisältöjä sekä kuntalaisille että matkailijoille eri organisaatioiden tarjoamina.

Aulangon Ulkoilumajasta rakentunut Luontoliikuntakeskus voi pidemmällä aikavälillä edelleen vahvistaa asemaansa alueellisena luokkaretki-, liikunta- ja luontomatkailun keskuksena. Keskuksessa voidaan kehittää edelleen toiminnallisen ympäristö- ja liikuntakasvatuksen menetelmiä. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena Luontoliikuntakeskus tarjoaa Aulangolla aktiivisen ja monipuolisen toimintaympäristön Hämeen alueen yrityksille ja yhdistyksille. Eri toimijat voivat siellä luontevasti tarjota monenlaisia palveluita (luonto-, liikunta-, hyvinvointi-, matkailu-, koulutuspalvelut jne.) sekä järjestää yksin ja yhdessä useita erilaisia tapahtumia (esim. koulutus, näyttelyt, messut, kurssit, retket, yleisötapahtumat) ympäri vuoden. Luontoliikuntakeskus voi tarjota palveluita sekä lähialueen asukkaille, Ruusulaakson loma-asukkaille, kaupunkilaisille että matkailijoille. Luontoliikuntakeskus voi järjestää ympärivuotista toimintaa ja ohjelmaa päiväkoti- ja koululaisryhmille sekä toimia lähtöporttina Aulangon alueelle saavuttaessa.

Hankkeen aikana Aulangon luonnonsuojelualueen kävijämäärissä on tapahtunut selkeää kasvua. Kävijämäärät kasvoivat tammi -huhtikuussa vuodesta 2019 vuoteen 2020 44,8 %. Metsähallituksen kokoamien tilastojen mukaan kävijämäärien kehitys on ollut seuraava: 2017 411 900, 2018 432 000, 2019 467 381.Hankkeen tuottama materiaali arkistoitiin digitaalisesti, jotta se on käytettävissä hankkeen jälkeenkin. Hankkeen tuloksista ja hankkeen aikana tehdyistä huomioista Aulangon alueen kehittämistarpeiden osalta koottiin yhteenvedoksi tiedotteita, jotka levitettiin laajasti julkisuuteen heinä- ja elokuussa 2020 lehdistön ja sosiaalisen median väylien kautta.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot