|
|
|
Hankekoodi: A73708
Hankkeen nimi: virtu.fi - Sähköiset sote-palvelut maakunnan markkinoille
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 3.2. Uusiutuvan energian ja energiatehokkaiden ratkaisujen kehittäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.12.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Lapin liitto
Hakijan virallinen nimi: Kolpeneen Palvelukeskuksen kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0210574-6
Jakeluosoite: Myllärintie 35
Puhelinnumero: +35840 1602410
Postinumero: 96400
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.kolpene.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Kostamo Pääkkö
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehitysjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405702844
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Meneillään olevassa maakuntauudistuksessa sosiaali- ja terveyspalvelut suunnitellaan siirtyväksi kunnista maakunnan järjestettäväksi. Tämä muutos tulee muuttamaan tapaa järjestää palveluita, valtaosa palveluista voidaan tuottaa esim. alueellisten sote-keskusten sekä maakuntien liikelaitosten kautta. Pk-yritysten mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajina laajenevat. Uudet tavat tuottaa palveluita vaativat eri toimijoilta uudistumista, ja samalla sähköisten palveluiden tuottamisen kanavien haltuunottoa. Sähköisten palveluiden käyttöönotto vähentää paikkasidonnaisuutta ja matkustustarvetta, mikä vastaavasti vaikuttaa suoraan fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja sitä kautta laskee kasvihuonekaasuja sekä muita päästöjä. Lisäksi sähköiset palvelut voivat lisätä materiaalin käytön tehokkuutta, kun paperiset lomakkeet muotoillaan sähköiseksi tiedonsiirtoprosessiksi.
Hankkeessa kehitetään pk-yritysten ja muiden sote-palveluiden tuottajien valmiuksia hyödyntää digitalisaatiota sote-palveluiden kehittämisessä ja vastata sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Lisäksi laajennetaan virtu.fi –palveluvalikko sähköisten palveluiden lisäksi muihin sote-palveluihin ja luodaan maakunnan sote-palvelutarjotin erillisessä investointihankkeessa. Lapin maakunnan sote -palvelut saadaan esille tasa-arvoisesti, ja näin sekä palveluiden käyttäjät että tilaajat löytävät yksityisten yritysten palvelut.
virtu.fi –sähköiset palvelut lappilaisille hankkeessa (2014-2017) luotiin toimintamalleja, jotka auttavat pk-yrityksiä ja muita palvelun tuottajia hyödyntämään sähköisiä palveluita omassa liiketoiminnassa. Nämä toimintamallit mahdollistavat pk-yritysten ja muiden sote-palveluiden tuottajien siirtymisen hyödyntämään sähköisiä sote-palveluita omassa liiketoiminnassa. Koska virtu.fi –palveluportaali ei ole yhden yrityksen tuote vaan innovaatioympäristö, joka koostuu useista erilaisista teknologioista, tarpeen mukaan teknologiaa tuottavienkin yrityksien lukumäärä voi kasvaa.
Hankkeessa hyödynnetään sote-tietointegraatioita, jolla pyritään helpottamaan pk-yrityksien ja muiden sote-palveluiden tuottajilla asiakasprosessin hallintaa sekä tiedonsiirtoa eri toimijoiden välillä. Näin pyritään parantamaan palveluiden laatua ja helpottamaan valinnanvapauden toteuttamista asiakkaan ja palvelun tuottajan näkökulmasta.
Hankkeen toiminnot kohdistuvat pääosin Lapin maakunnan alueella yksityisiin mikroyrityksiin ja pk-yrityksiin, hankkeen toimiin voivat osallistua muut sote-palvelun tuottajat kuten kunnat, kuntayhtymät, säätiöt tai yhdistykset sekä sote-teknologiayritykset.
Toimenpiteet:
Kehittämishankkeessa on kolme työpakettia.
- Käytännön tuki pk-yrityksille sote-palveluiden digitalisointiin
- Virtu.fi palveluportaalin kehittäminen
- Sote-tietointegraatioiden pilotointi pk-yrityksien kanssa
Työpakettien toteutusta tuetaan kehittämishankkeen investointiosalla.
Hankkeen tuloksena mikro- ja pk-yritysten sekä muiden sote-palveluiden tuottajien valmiudet digitalisaation hyödyntämiseen ovat parantuneet strategisessa, omien toimintatapojen ja prosessien kehittämisessä sekä henkilöstön osaamisen vahvistumisessa. virtu.fi-innovaatioympäristö on mahdollistanut hankkeen kohderyhmän siirtymisen hyödyntämään sähköisiä sote-palveluita omassa liiketoiminnassa, jolloin toimintatapojen muutos tukee vähähiilisyyttä ja kestävää kehitystä. Tietointegraatioiden kautta yritysten asiakasprosessit ja tiedonsiirtotarpeet maakunnan toimijoiden välillä ovat parantuneet. Organisaatioissa tapahtuneet muutokset sähköisten palveluiden käyttöönotossa tukevat kestävää kehitystä ja vähähiilistä yhteiskuntaa.
Hankkeen toiminnot kohdistuvat Lapin maakunnan alueella yksityisiin mikroyrityksiin (vähemmän. kuin 10 henkilöä) ja pk-yrityksiin (vähemmän. kuin 250 henkilö). Kohderyhmän yksityiset sote-palvelun tuottajat ovat saaneet toiminnalleen luvan aluehallintoviranomaiselta.
Lapin alueella toimii yksityisistä sosiaalihuollon palvelun tuottajia (ml. varhaiskasvatus) lkm: 141, joilla on toimipaikkoja 208. Alueen yksityiset sosiaalipalveluiden tuottajat tarjoavat palvelu- ja/tai tukiasumista vanhuksille, kehitysvammaisille tai mielenterveyskuntoutujille, kodinhoitoapua, lastensuojelun laitos- tai perhekotipalvelua tai avohuollon tukipalveluja. Terveydenhuollon palveluiden tuottajia on 283, joilla toimipaikkoja on 537. Terveydenhuollon luvan varaiset mikro- tai pk-yritykset tarjoavat mm. fysioterapian, lääkäri- ja hammaslääkäripalveluja, psykologian, psykoterapian sekä kuntoutuspalveluja.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita käyttävät lappilaiset asiakkaat sekä sote-alan ammattilaisorganisaatiot ja 3.sektorin toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 654 365
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 647 934
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 817 956
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 809 918
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Kemi-Tornion, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Itä-Lapin
Kunnat: Kolari, Sodankylä, Inari, Ranua, Savukoski, Enontekiö, Pelkosenniemi, Posio, Pello, Tornio, Keminmaa, Ylitornio, Rovaniemi, Salla, Kittilä, Simo, Muonio, Utsjoki, Tervola, Kemijärvi, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeella on välittömiä vaikutuksia (paperittomat tiedonsiirtoprosessit) ja välillisiä vaikutuksia (kasvihuonekaasujen väheneminen) luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja parantamiseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Toimintamallin käyttöönoton kautta vaikutetaan tietoisuuteen ilmastonmuutoksen haitoista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Hankkeella on vähäisiä välittömiä ja välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköiseen tiedonsiirron yleistyminen vähentää metsien hakkuiden tarvetta ja paperintuotantoa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 8 |
| Hankkeella on välittömiä ja välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Toimintatavan muutos vähentää matkustuksen tarvetta ja kasvihuonekaasuja. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välittömiä eikä välillisiä vaikutuksia Natura 2000 verkostoon kuuluviin suojeltaviin alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 5 |
| Sähköiset palvelut lisäävät paperitonta asiointia ja vähentää työntekijöiden ja materiaalien kuljetustarvetta, vähentävät paperiarkistointia sekä jätteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei vaikuteta palveluiden tuottajien ja käyttäjien energialähteisiin. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 8 | 8 |
| Hanke antaa paikallisille yrityksille monipuolisemmat mahdollisuudet tuottaa palveluita, koska sähköisiä palveluita voi tuottaa koko Lapin alueelle ja palveluiden tuottamistavat monipuolistuvat. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeen tavoitteena on tukea sähköisten palveluiden tuottamista ja esille tuontia. Hanke vahvistaa palveluiden tuottajien mahdollisuuksia digitalisaation hyödyntämiseen uusien sähköisten palveluiden tuottamiseen ja näin lisää palveluiden saatavuutta koko Lapin maakunnan alueella. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 8 |
| Sähköisten palveluiden käyttäminen ja tuottaminen vähentää liikkumisen tarvetta, koska palveluita voi käyttää kotoa tai oman kunnan tiloista käsin. Palveluiden tuottaminen koko maakunnan alueelle onnistuu digitalisaatiota hyödyntäen. Erityisesti syrjäseuduilla liikkuminen käyntiasiakkuutta vaativiin palveluihin voi olla vaikeaa puutteelisten liikenneyhteyksien vuoksi. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| virtu.fi palveluportaalin olemasssa olevat ja kehitettävät sähköiset sote-palvelut keskittyvät hyvinvoinnin edistämiseen. Sähköisiä palveluita kehitetään ja arvioidaan palveluiden tuottajien ja käyttäjien kanssa huomioiden erilaiset käyttäjäryhmät. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa osallistetaan sekä miehiä että naisia eri ikäryhmistä ja eri kunnista palveluiden suunnitteluun, näin pyritään vahvistamaan palveluiden vastaavuutta. Markkinoinnissa ja tiedottamisessa puretaan perinteisiä sukupuolikäsityksiä kuvamateriaalin osalta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Hankkeella pyritään vahvistamaan kaikkien kuntalaisten mahdollisuuksia vertailla ja käyttää sähköisiä palveluita esim. Virtu-palveluportaalin ja virtu-palvelupisteverkoston kautta. Pk-yritykset voivat tuottaa sähköisiä palveluita tasa-arvoisesti eri alueile. Sähköiset palvelut mahdollistavat saamenkielisen palveluiden laajemman tuottamisen ja käytön. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kultturiympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hankkeella on vähäistä vaikutusta ympäristöosaamiseen toimintamallin käyttöönoton kautta. Sähköisiä palvelukanavia voidaan käyttää osaamisen lisäämisessä. | ||
Hankkeen suunnitteluvaiheessa vuonna 2017 sekä toteutusvaiheessa 2018-2020 sosiaali- ja terveyspalvelut olivat siirtymässä kunnista maakunnan järjestettäväksi. Suunnitellut uudistukset muuttavat tapaa järjestää palveluita, valtaosa palveluista voidaan tuottaa esim. alueellisten sote-keskusten kautta. Pk-yritysten mahdollisuudet toimia palveluiden tuottajina laajenevat, koska palveluiden sähköistäminen mahdollistaa yrityksien toiminnan paikkariippumattomasti, joten erikoisosaamista voidaan välittää koko alueelle. Näin digitalisaatio voi mahdollistaa mikro- ja pk-yrityksille uuden liiketoiminnan syntymisen ja laskea myös tuottokustannuksia. Sähköisten palveluiden käyttöönotto vähentää paikkasidonnaisuutta ja matkustustarvetta, mikä vastaavasti vaikuttaa suoraan fossiilisten polttoaineiden kulutukseen ja sitä kautta laskee kasvihuonekaasupäästöjä.
Hankkeessa kehitettiin toimintamalleja pk-yrityksille ja muiden sote-palveluiden tuottajille kehittää ja tuottaa sähköisiä palveluita ja vastata näin sote-uudistuksen tuomiin muutoksiin. Toimintamallien käytön tueksi avattiin reaaliaikainen virtu- tekninen tuki ja monipuolistettiin virtu-innovaatioympäristön palvelukokonaisuutta. Hankkeessa luotiin myös tapa laskea kasvihuonekaasupäästöjen säästöjä helppokäyttöisen laskurin avulla. Yritysten sähköisten palveluiden käytön tuloksena säästettiin kasvihuonepäästöjä muutettuna energiaksi 94 774 MWh.
Hankkeen toimenpiteenä laajennettiin virtu.fi -palveluvalikko ja luotiin edellytykset laajentaa virtu –palveluportaali maakunnan sote-palvelutarjottimeksi. Uudistettuun Virtu.fi-palveluportaaliin tuodaan sähköiset palvelut, ja niiden vaihtoehtoiset asiointikanavat puhelinasiointi tai käyntiasiointi, palveluportaalissa on tekninen valmius tuoda sinne kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Yritysten tuottamat palvelut tuotiin esille omana erillisensä kokonaisuutena kuntien ja kuntayhtymien sekä vertaistuen palveluista. Uusi https://virtu.fi mukautuu käyttäjän päätelaitteen mukaan ja toimii hyvin mobiililaitteilla. Verkkosivusto on saavutettavuusdirektiivin mukainen, ja sisältää selkeät ja lyhyet palvelupolut. Visuaalinen ilme on ajanmukainen. Myös tunnistautuneen asiakaskäyttäjän OmaVirtun saavutettavuuteen ja yhtenäisen uuden ilmeen vaatimat muutokset on toteutettu ja käyttöönotettu. Sote-ammattilaisten sivusto https://ekollega.fi uudistettiin toiminnallisesti yhdenmukaisesti virtu.fi palveluportaalin osaksi, Palveluportaalin kehitystyötä rahoitettiin erillisestä investointihankkeesta. Suunnittelun tueksi tehtiin laajaa selvitystyötä. Kaikki materiaalit on julkaistu päättyneen hankkeen sivulla, linkki https://ekollega.fi/virtu.fi-maakunta
Tietointegraatioiden hyödyntämistä suunniteltiin yhdessä pk-yritysten ja muiden sote-palveluiden tuottajien kanssa. Yrittäjille esiteltiin valtion tukipalveluita esim. Suomi.fi-palveluita, koska myös yritykset voivat viedä tietonsa palvelutietovarantoon (PTV). Hankkeessa päätettiin hyödyntää Lapin maakunnan alueelle jo käytössä olevia tiedonhallintajärjestelmiä, tietointegraatio toteutettiin yhdistämällä Lapin sairaanhoitopiirin tiedonhallintapalvelin DVV:n PTV-tiedoin, virtu:n verkkopalveluportaali ja Omavirtun alusta. Tietointegraatio osoittautui erittäin hyödylliseksi tavaksi palveluiden tietosisällön eheyden ylläpidossa.
Hankkeen vaikutuksia voi arvioida siten, että virtuaalinen sosiaali- ja terveyspalvelukeskus palvelee jatkossakin sekä julkisia että yksityisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottajia sekä heidän asiakkaitaan sähköisten palveluiden tuottamisessa että käytössä. Palveluiden hyvä löydettävyys lisää niiden käyttöä, ja sähköisistä palveluista tulee säännönmukainen palveluiden käyttötapa puhelin- ja käyntiasioinnin rinnalle. Vuonna 2020 Virtuaalisen sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen kävijämäärä oli 524 600, mikä on 13% enemmän kuin edellisenä vuonna. Palvelukokonaisuutta voidaan edelleen kehittää tulevan sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksen sekä laajenevan digitalisaation käyttöönoton myötä. Osalle käyttäjistä sekä tuottajista sähköisten palveluiden ympäristöystävällisyys on merkittävä tekijä valittaessa palveluiden asiointitapaa.