RR-tietopalvelu -hankekuvaus A73593, Visio- ja teknologiajalostamo (VTR)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

VTR-hanke tarjoaa yrityksille mahdollisuuden yritys-erehdys-kehittämiselle, jossa tavoite on selvä, mutta päämäärän saavuttamiseksi tulee kokeilla ja jalostaa erilaisia teknologiayhdistelmiä ja soveltaa maailmalta haettua tietoa. Tämä toimintamalli edesauttaa tutkitusti innovaatioiden syntymistä. Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkimusryhmien (automaatio, hyvinvointia edistävät teknologiat ja älykkäät energiaratkaisut) välinen tiivis yhteistyö synnyttää monialaista osaamista, jossa asiantuntijoiden jatkuva vuorovaikutus mahdollistaa nopeat kokeilut ja ”out of the box” -ajattelun. Tutkimusryhmien verkostot mahdollistavat myös yritysten välisten ja toimialarajat ylittävien kumppanuuksien syntymisen. Tätä kautta hanke paljastaa teknologiaosaamiselle uudenlaisia käyttökohteita, sekä visualisoi näihin kohteisiin soveltuvia ratkaisuja (innovaatioaihiot).

Satakunnan alueella on paljon teknologiaorientoituneita yrityksiä ja tukitoimintoja suunnitteluun sekä verkostoitumiseen, mutta tuki käytännön toteutuksille puuttuu. Vision and Technology Refinery – VTR -hankkeen tavoitteena on yhdistää tulevaisuuden uudistuksiin tähtäävien teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, tarjota tarvittavat työkalut ja osaamista sekä edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä. Teknologisesti ja liiketoiminnallisesti parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi hanke tarjoaa yrityksille neutraalin TKI-ympäristön, jossa ratkaisut eivät ole sidoksissa tiettyihin teknologioihin tai laitteisiin. Satakunnassa on paljon teknologiaosaamista, ennakkoluulottomia uudenlaisten ratkaisujen tarvitsijoita ja tahtotila edelläkävijyyteen. Samaan aikaan osaamisten, tarpeiden ja toimijoiden kohtaaminen vaatii aluksi turvallisen maaperän jopa hulluiltakin tuntuvien ideoiden jalostamiseen ja testaamiseen.

VTR-hankkeessa kiinnitetään erityishuomiota uudenlaisten soveltamisalueiden löytämiseen, sillä juuri näissä on potentiaalia uusille tarveperusteisille innovaatioille. VTR törmäyttää eri toimialat, tulkitsee tarpeet ja mahdollisuudet sekä visualisoi nämä toimialasta riippumattomasti ymmärrettäviksi innovaatioaihioiksi. Hankkeen ehdoton uutuusarvo on erittäin laaja-alaisen osaamisen ja verkostojen sekä uusimpien teknologioiden yhdistelyn valjastaminen satakuntalaisen elinkeinoelämän kokeilukäyttöön uusien liiketoimintamahdollisuuksien ja tarveperustaisten innovaatioiden synnyttämiseksi. Hanke luo uudenlaisen toimintamallin näin laaja-alaiselle ja kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. Aikaisempien hankkeiden keskittyessä tietyille avainalueille (esim. hyvinvointi, energia, robotiikka), tässä hankkeessa kehitystoiminta ulotetaan poikkileikkaavasti näiden jo entuudestaankin monialaisten avainalueiden yli. Hankkeessa tätä kutsutaan yhdistelmäteknologiakehittämiseksi.

Hanke tuottaa laaja-alaiseen, poikkitieteelliseen osaamiseen ja uusimpaan teknologiatietoon perustuvia tarveperusteisia demoja, jotka toimivat teknologian mahdollisuuksien visualisoijina. Demot voivat tähdätä niin yrityksen toiminnan kehittämiseen kuin tuotteen kehittämiseenkin. Kaikista innovaatioaihioista tuotetaan helposti ymmärrettävää, erilaisilla avoimilla foorumeilla julkaistavaa materiaalia mahdollisimman laajan hyödynnettävyyden takaamiseksi. Materiaalia tuotetaan myös laajemmin teknologioiden yhdistämisestä ja uusimmasta tutkimustiedosta.

Hanke edistää myös monialaisen toiminnan jalkautumista ja toisaalta verkostomaista mukautumiskykyistä toimintaa. Hankkeen monialaisuudesta kummunneet uudet tarveperusteiset kehitysideat puolestaan luovat jälleen uutta monialaista (liike)toimintaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat:

1.Teknologiayritykset, joille tarjoutuu mahdollisuus oman (liike)toiminnan kehittämiseen hyödyntäen erittäin laaja-alaista osaamista, uusinta teknologiaa ja uusia kumppanuuksia. SAMKin uuden kampuksen laboratorioympäristö virtuaalisine simulointiympäristöineen tarjoaa työkalut ja osaamista, jonka avulla yritykset linkittyvät tulevaisuuden teknologiakehittämiseen ja kasvattavat osaamistaan sopivin askelin. Kehitettävä ratkaisu voi linkittyä eri toimintoihin, kuten tuotantoon, toimitusketjuun, tuotteeseen tai palveluihin, markkinointia unohtamatta (uuden ratkaisun tuoma imagollinen arvo tms.).

2.Syntyvien teknologiainnovaatioiden muut hyödyntäjäorganisaatiot (laaja-alaisesti SOTE -toimijoista vähittäiskauppoihin), joille uudet teknologiainnovaatiot tuovat ratkaisun olemassa olevaan haasteeseen tai käyttämättömään mahdollisuuteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä voidaan pitää

-Kaikkia satakuntalaisia yrityksiä ja organisaatioita, joiden edellytyksiä ja mainetta hanke parantaa liittyen digitalisaation ja uuden teknologian hyödyntämiseen sekä monialaiseen verkottuneeseen toimintaan.

-Kaikkia niitä, joiden elämä, arki, toiminta, työergonomia tms. helpottuvat hankkeessa alkunsa saaneiden innovaatioiden myötä.

-Ammattikorkeakouluja, niiden henkilöstöä ja opiskelijoita. Hanke luo mahdollisuudet amk-henkilökunnan elinikäiselle oppimiselle. Opettajien ja muun henkilökunnan osallistuminen VTR:n toimintamallin mukaiseen työhön auttaa oman substanssiosaamisen päivittämisessä ja kehittää opettajien ja muun henkilöstön osaamista myös oman toimialansa ulkopuolelta. Tätä monialaista osaamista perätään tulevaisuuden työelämässä [M. Toiminen: Välähdyksiä tulevaisuudesta (Tela/Sitra 2017), http://www.tela.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/tela/embeds/telawwwstructure/21108_Valahdyksia_tulevaisuudesta.pdf]. Opiskelijat saavat ammattitaitoisten opettajien myötä työelämässä vaadittuja osaamisia vastaavaa opetusta. Lisäksi hanke ja siinä kehitettävä toimintamalli osallistavat myös opiskelijat monialaiseen kehittämistyöhön ja tiiviiseen yhteistyöhön elinkeinoelämän kanssa. Tämä kasvattaa työelämävalmiuksia ja madaltaa työllistymisen kynnystä opintojen valmistuttua. (yhteiskunnallinen vaikutus)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 128 048

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 127 490

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 182 926

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 182 129

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Pohjois-Satakunnan, Rauman, Porin

Kunnat: Rauma, Kokemäki, Merikarvia, Harjavalta, Pomarkku, Ulvila, Säkylä, Kankaanpää, Huittinen, Siikainen, Pori, Nakkila, Eura, Karvia, Jämijärvi, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Analysointiin on käytetty toteuttavien organisaatioiden omia teknologia ja sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoita (TkT Sari Merilampi, KT Andrew Sirkka, TkT Mirka Leino). Sukupuolen vaikutusta on analysoitu hankkeen tavoitteet, toteutus ja toimintaympäristö huomioon ottaen. Hankkeen toiminta kohdistuu henkilöihin. Analyysi perustuu tutkittuun tilastotietoon (Tilastokeskus). Hankkeen toimialoista (automaatio, energia, hyvinvointiteknologia, hyvinvointiala) teknologia-alat (automaatio, energia) ovat perinteisiä miesvaltaisia aloja ja vastaavasti sosiaali ja terveysala naisten ala (hyvinvointiteknologian hyödyntäjät). Mies- ja naisvaltaisuus luovatkin aloille tyypillisiä toimintatapoja. Hyvinvointiteknologia ja laaja-alaiset yhdistelmäteknologiasovellukset puolestaan tarvitsevat eri toimialojen ja sukupuolten näkökulmia ja on tässä mielessä toimialojen ja sukupuolten ”sulatusuuni”, jossa kumpikin sukupuoli tuo kehitystyöhön arvokasta kokemusta ja lisää täten innovatiivista ajattelua ja uusien innovaatioiden kehittämisen mahdollisuutta. Hyvinvointiteknologia on vapautettu perinteisistä rooleista, koska monitieteisyytensä vuoksi se on ei-kenenkään maata. Vastaavasti teknologia-alan monialaiset ratkaisut hyötyvät erilaisista näkökulmista, jotka mahdollistavat ”out of the box” ajattelun ja uudenlaisten kokonaisvaltaisten teknologiaratkaisujen kehittämisen. Tilastojen mukaan naisten osuus teknologiaalan perinteisissä ammateissa on selkeästi vähäisempää kuin miesten. Sosiaali- ja terveyspalveluissa kuitenkin teknologia-alalla kehitettyjen tuotteiden ja toimintatapojen käyttäjinä naisten määrä on selkeästi suurempi kuin miesten. Hanke edistää sukupuolten välistä vuoropuhelua. Teknologian vieminen hyvinvointialoille vaatii merkittäviä panostuksia moniammatilliseen osaamiseen. Merkittävää on, että naiset ovat kirineet mm. tutkijakoulutetuiden määrissä merkittävästi. Esim. vuonna 1995 tutkijakoulutetuista 27% oli naisia, kun sama luku vuonna 2012 oli 42%. Tämä tarkoittaa väistämättä myös lisää naisresurssia tutkimus- ja tuotekehitystyöhön, joka erityisesti olisi hyödynnettävä naisnäkökulman vahvistamiseksi. Myös hankkeen toiminnassa kehitystyössä on sekä naisia että miehiä (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Vuoropuhelun tarpeellisuuden vuoksi tulevaisuudessa avautuu mahdollisuuksia entistä enemmän työllistyä myös vastakkaisen sukupuolen dominoimalle toimialalle. Edellisen odotetaan myös tasoittavan vastakkaisen sukupuolen kunnioitusta ja pitkällä tähtäimellä tasoittamaan myös palkkaeroja. Keskimääräiset palkat ovat edelleen miehillä suuremmat niin yksityisellä, valtiolla kuin kuntasektorilla sekä eri koulutusasteilla. Samoin naisten asema on heikompi työsuhteen laatua tarkasteltaessa. Naispalkansaajista oli vuonna 2012 määräaikaisessa työsuhteessa 18% ja osaaikaisessa työsuhteessa 20%. Miespalkansaajista määräaikaisia oli 13% ja osa-aikaisia 9%. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Huomioitavaa teknologiakehityksessä on myös se, että internetin ja älypuhelinten käytössä ei esiinny kriittisiä eroja eri sukupuolien välillä eri ikäryhmissä. (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus)

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Valtavirtaistamisen menetelmänä hankkeessa käytetään erityisesti analyyttisiä menetelmiä, joissa hyödynnetään erilaisia tilastoja, kokemuksia ja vertailutietoa. Hankkeen kohderyhmissä tekniikan ja sosiaalialan toimialoilla sukupuolten jakautuminen on selkeää. Sosiaali- ja terveyspalveluissa 87% on naisia ja 13% miehiä. Tekniikassa esimerkiksi rakentamisen alalla 8% on naisia ja 92% miehiä. Samoin teollisuus-, sähkö-, lämpö- ja vesialalla 25% on naisia ja 75% miehiä. Informaatio- ja viestintäalalla naisia on 33% ja miehiä 67%. Näiden alojen tutkinnoissa on sama suuntaus todettavissa: ammatillinen tutkinto, sosiaali- ja terveys: 88% naisia ja 12 % miehiä ammatillinen tutkinto, tekniikka: 18% naisia ja 82% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, sosiaali- ja terveys: 86% naisia ja 14% miehiä ammattikorkeakoulututkinto, tekniikka: 15% naisia ja 85 % miehiä yliopistotutkinto, teknillistieteellinen: 22% naisia ja 78% miehiä yliopistotutkinto, terveystieteellinen: 89% naisia ja 11% miehiä yliopistotutkinto, kasvatustieteellinen: 82% naisia ja 18% miehiä (Lähde: Naiset ja miehet Suomessa 2014, Tilastokeskus) Hankkeen suunnitellut toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat ihmisiin. Hankkeen tavoitteena on kohderyhmän osallistaminen teknologiakehitykseen ja tätä kautta luoda erilaisia käytäntöä palvelevia ratkaisuja heidän tarpeisiinsa. Tämä tarkoittaa osaltaan teknologian mahdollisuuksien avaamista (eli osittain myös tiedonsiirtoa miesvaltaiselta toimialalta naisten dominoimalle toimialalle). Toisaalta hankkeessa siirretään asiakastietoa teknologiayrityksille (eli myös naisten dominoimalta toimialalta tiedonsiirtoa miesvaltaiselle toimialalle). Tiedonsiirto onkin merkittävässä roolissa hankkeessa ja suurelta osin tiedonsiirto on myös eri sukupuolten näkemysten ja asiantuntemuksen esiin tuomista. Hankkeen kohteena olevassa toiminnassa on sukupuolten välillä eroja lähinnä välillisesti (eri toimialojen vuoksi). Suunniteltujen tavoitteiden saavuttamiseksi ei tarvita merkittävässä mielessä sukupuolittain erilaisia toimenpiteitä. Tiedonsiirto sukupuolien välillä on molemmansuuntaista. Hankkeen seuranta- ja arviointimenetelmät eivät riipu merkittävästi sukupuolesta. Mahdolliset ongelmat ja esteet sekä kokemukset sukupuolen vaikutuksista toiminnassa ja tavoitteiden saavuttamisessa kirjataan ylös. Tiedottamisessa ovat molemmat sukupuolet esillä tasapuolisesti sekä toimijoina että toiminnan tulosten hyödyntäjinä. Tiedonsiirron keinot ja välineet valitaan siten, että ne palvelevat molempia sukupuolia tasavertaisesti, toimialasta, koulutuksesta ja taustasta riippumatta. Vältetään tiedottamisessa stereotypiointia. Rakennetaan toimiva tiedonsiirtosilta kehittämisalalta käyttöalalle ja päinvastoin. Hankkeen tuottamien hyvien käytänteiden levittäminen ja juurruttaminen hyödyntää molempia sukupuolia tasavertaisesti. Molempien sukupuolten näkökulmat otetaan huomioon innovaatioprosessimallin toteutuksessa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeessa hyödynnetään eri sukupuolten ja eri alojen näkökulmat ja vahvuudet sekä luodaan näistä lähtökohdista aivan uudenlaisia toimintatapoja ja innovaatioita. Sekä käyttäjiä kuultaessa että teknologisia ratkaisuja suunniteltaessa huolehditaan siitä, että kuunnellaan sekä miesten että naisten näkökulmat ja kokemukset.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	6	5
Hankkeessa tuotetaan resurssiviisaita ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä ratkaisuja eri kohderyhmien tarpeisiin. Lisäksi hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Sähköisten järjestelmien myötä pyritään myös vähentämään turhaa paperin käyttöä ja tulostukseen liittyvää materiaalikulutusta. Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	5	5
Hankkeessa tuotetaan resurssiviisaita ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä ratkaisuja eri kohderyhmien tarpeisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei tunnistettua vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	7
Hankkeessa tuotetaan resurssiviisaita ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä ratkaisuja eri kohderyhmien tarpeisiin.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei tunnistettua vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	5	5
Hankkeessa kehitettävissä demonstraatiossa pyritään lähtökohtaisesti vähäiseen energiankulutukseen ja huomiota kiinnitetään myös materiaalivalinnoista aiheutuviin ympäristövaikutuksiin. Demonstroitavat teknologiat ja sähköisen tiedonsiirron järjestelmät takaavat materiaalien viisaan käytön ja jätteiden vähentämisen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	7	5
Hankkeessa tuotetaan resurssiviisaita ja uusiutuvia energiamuotoja hyödyntäviä ratkaisuja eri kohderyhmien tarpeisiin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	8	8
Elinkeinorakenne kehittyy verkostomaisempaan suuntaan, mikä edesauttaa uusien innovaatioiden ja liiketoimintamahdollisuuksien löytymistä, vähentää keskinäistä kilpailua ja toimintojen päällekkäisyyttä. Osaamisen tunnistaminen ja hyödyntäminen jaettuna pääomana satakuntalaisessa elinkeinoelämässä takaa kollektiivisen mielipiteen vaikuttavuuden. Lisäksi hankkeessa tiivistetään elinkeinoelämän ja korkeakoulujen yhteistyötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	4
Hankkeessa kehitetään palvelumuotoilun avulla mm. uutta hyvinvointia edistävää teknologiasisältöistä/avusteista palvelua, jonka tarkoituksena on omaehtoinen ja yksilöllinen aktivoituminen (liikunnallinen ja ylipäänsä osallisuutta lisäävä) sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen.
Liikkuminen ja logistiikka	2	2
Hanke vähentää turhasta kulkemisesta aiheutuvaa ympäristökuormaa edesauttamalla informaatioteknologian luomien mahdollisuuksien käyttöä. Demonstroitavalla teknologialla ja sitä seuraavilla pilottijärjestelmillä pyritään myös tehostamaan palvelujen ja palvelutarpeen kohtaamista. Lisääntyneen hyvinvoinnin ja terveyden myötä välillisiä vaikutuksia on myös resurssien viisaaseen käyttöön (esim. turhan terveyspalveluiden käytön ennaltaehkäiseminen ja tätä kautta mm. turhan autoilun välttäminen).
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	7	7
Hankkeen yhtenä keskeisenä tavoitteena on hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen teknologian keinoin.
Tasa-arvon edistäminen	0	2
Monialaisuuden myötä perinteiset toimialat "sekoittuvat", mikä tasapuolistaa sukupuolten jakaumaa eri toiminnoissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	4	4
Hankkeessa edistetään yksilöiden yhdenvertaisuutta kehittämällä osallisuutta mahdollistavia teknologiaratkaisuja. Ikäystävällisen ja moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin teknologia ja hyvinvointialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Kulttuuriympäristö	4	4
Moniammatillisen toimintakulttuurin kehittäminen palvelumuotoilun menetelmin toimialojen rajapinnoille on hankkeen ydintoimintaa.
Ympäristöosaaminen	1	3
Hanke edistää ympäristöasioiden huomioimista teknologiakehityksessä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen lähtökohtana oli tarve vastata kasvaneeseen poikkitieteellisen osaamisen tarpeeseen, joka pohjautuu teollisuuden kasvaneeseen uusiutumisvauhtiin. Hankkeen valmistelussa tunnistettiin tarve poikkitieteelliselle osaamiselle sekä turvalliselle, hulluiltakin tuntuvat ideat testattavaksi ottavalle alustalle, jonka avulla yritykset ja soveltava teknologiatutkimus voivat tuottaa uusia innovaatioita. Hankkeen tavoitteena oli yhdistää eri teknologia-alueiden osaamiset ja verkostot, ja edistää entistä kokonaisvaltaisemmin yritysten liiketoiminnan uudistamista ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien syntymistä.

VTR-hanke osoittautui hyväksi ratkaisuksi tavoitteiden toteuttamiseen sekä poikkitieteellisen osaamisen yhdistämiseen. Hanke yhdisti hanketoteuttajan automaation, hyvinvointiteknologian ja energiateknologian osaamisen ja tätä myötä rajat ylittävän yhteistyöverkoston alueen toimijoiden käyttöön. Hanke onnistui tuottamaan jalostettua tietoa poikkitieteellisestä teknologiatutkimuksesta vastamaan yritysten tarpeita sekä visioita sellaisessa muodossa, joka on käytettävissä myös hankkeen toteutusajan päättymisen jälkeen. Hankkeessa tuotettiin teknologiademonstraatioita eri toimintaympäristöihin ja osasta näistä tuotettiin videodemonstraatiot laajemman yleisön tavoittamiseksi. Toteutetut sekä videoidut demonstraatiot jäävät hankkeen päätyttyä tukemaan verkostojen ja toimijoiden välistä yhteistyötä sekä tukemaan poikkitieteellistä vuorovaikutusta. Demonstraatioiden lisäksi tietoa jaettiin eri kohderyhmille soveltuvasti mm. luentoina sekä esityksinä, mutta myös käytännön kokeilutilaisuuksina.

Hankkeen toteutuksen myötä kehitettiin malli teknologiayhdistelmien yhteiskehittämiselle. Malli teknologiayhdistelmien yhteiskehittämiselle esittelee yhteiskehittämisen muodon, jossa tutkijat ja kehittäjät korkeakoulumaailmasta tekevät yhteistyötä yritysten ja kolmannen sektorin organisaatioiden kanssa tavoitteenaan luoda uusia teknologiayhdistelmiä, joilla ratkaistaan todellisista ympäristöistä nousseita ongelmia ja/tai kehitetään niiden toimintaa. Malli kiteyttää hankkeen toiminnan ja sen merkityksen eri osaamisten sekä verkostojen yhdistävänä linkkiä.

Pitkällä aikavälillä hankkeen tulokset vaikuttavat edistävästi Satakunnan alueen teknologiatoimintaan ja luovat mahdollisuuksia sen edelläkävijyyden kirkastamiseen. Tämän lisäksi pitkällä aikavälillä tulokset edistävät monialaisuuden lisääntymistä ja sitä kautta työelämän mukautumiskykyä.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot