|
|
|
Hankekoodi: A73574
Hankkeen nimi: Asiakaslähtöinen tuotteen tekninen määrittely, CusTech
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2018 ja päättyy 29.2.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: MIcrokatu 1
Puhelinnumero: 0172556000
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kai Kärkkäinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856297
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tuotteen ja palvelun soveltuvuus asiakkaalle, valmistuskustannusten hallinta koko toimitusketjussa sekä TimeToMarket ovat ratkaisevia tekijöitä teollisuusyritysten liiketoiminnassa. Tuotekehitysvaiheessa tehdään ratkaisevat valinnat, jotka vaikuttavat asiakkaan ostopäätökseen ja myös jatkossa asiakassuhteen pysyvyyteen. Ilman riittävää ymmärrystä asiakkaan oikeista, myös piilevistä, tarpeista voidaan tuotteeseen tehdä täysin tarpeettomia ominaisuuksia, jotka lisäävät kustannuksia ja kasvattavat tarpeettomasti tuotteen hintaa. Ilman riittävän syvällistä asiakastuntemusta tuotteesta voi jäädä pois merkittävää kilpailuetua kasvattavia ominaisuuksia. Tämän hankkeen tavoitteena on kehittää työkalu ja menetelmä, jonka avulla yritykset pystyvät nopeaan tuotekehitykseen asiakkaan ja toimitusketjun tarpeet huomioiden.
Hankkeen toimenpiteet alkavat kirjallisuustutkimuksella, jossa selvitetään asiakastarpeen kartoittamiseen tarkoitetut olemassa olevat menetelmät ja työkalut keskittyen etenkin analyyttiseen hierarkiaprosessiin ja (AHP) ja QFD:hen (Quality Function Deployment) erikseen ja yhdessä. Kirjallisuustutkimuksen pohjalta määritellään, suunnitellaan ja toteutetaan teknologiateollisuuden tarpeisiin soveltuva työkalu ja menettelytavat asiakastarpeiden analysoimiseksi ja muuntamiseksi tekniseksi spesifikaatioksi asiakkaan, yrityksen ja toimitusketjun näkökulmasta.
Tapaustutkimusvaiheessa arvioidaan kehitetyn menetelmän ja työkalun vaikutusta tuotekehitysprosessiin. Hankkeessa kehitetty menetelmän ja työkalu sovellusohjeineen lanseerataan alueen yrityksille mm. TG2.0-hankkeen kenttätoimintaa hyödyntäen.
Hankkeen ensisijainen kohderyhmä on pohjoissavolainen teknologiateollisuus, etenkin koneenrakennus, mutta kehitettävän työkalun uskotaan soveltuvan kaikille niille yrityksille, jotka kehittävät omia tuotteita tai palveluja.
Hankkeessa kehitettävä tuotekehityksen toimintamalli ja työkalu suunnitellaan ja toteutetaan teknologiateollisuuden lähtökohdista, mutta sen uskotaan soveltuvan tuotteen ja palvelun määrittelyyn toimialasta riippumatta. Analyyttistä hierarkiaprosessia voidaan soveltaa moninaisissa päätöksentekotilanteissa esimerkiksi yrityksen strategisia valintoja tehtäessä.
Kirjallisuus- ja tapaustutkimus tuottaa uutta opetusmateriaalia Savonian käyttöön. Hankkeen tulosaineisto integroidaan Konealan opetussuunnitelmaan ja opintojaksosisältöihin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 129 273
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 129 273
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 184 677
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 184 677
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 8 |
| Ekologinen kestävyys on kasvava trendi kuluttajien ja teollisuuden keskuudessa. Mikäli tämä trendi nousee esiin tuotekehityksen alkupäässä asiakasominaisuuksia määritettäessä, tulee sillä olemaan vaikutusta niihin teknisiin spekseihin, joita tässä kehitettävällä menetelmällä määritetään | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 8 |
| Ilmaston muutos voi vaikuttaa asiakasominaisuuksien määrittelyyn, jolloin tässä hankkeessa kehitettävän mallin käyttö johtaa siihen, että aihe tulee huomioiduksi myös teknisessä määrittelyssä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 3 | 8 |
| Vaatimus kasvihuonekaasujen vähentämisestä voi vaikuttaa asiakasominaisuuksien määrittelyyn, jolloin tässä hankkeessa kehitettävän mallin käyttö johtaa siihen, että aihe tulee huomioiduksi myös teknisessä määrittelyssä ja siten myös lopputuotteessa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali Natura 2000 -ohjelman kohteiden kannalta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 9 |
| Kehitettävä tuotekehityksen malli ja työkalu mahdollistaa kaikkien yrityksen toimintojen painotusten huomioimisen uutta tuotetta kehitettäessä. Yksi merkittävä osa-alue joka näin tulee huomioiduksi on valmistettavuus. Valmistettavuutta parantamalla voidaan saada aikaan merkittäviä säästöjä materiaalihukan suhteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 8 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö voi vaikuttaa asiakasominaisuuksien määrittelyyn, jolloin tässä hankkeessa kehitettävän mallin käyttö johtaa siihen, että aihe tulee huomioiduksi myös teknisessä määrittelyssä ja siten myös lopputuotteessa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 10 | 10 |
| Kehitettävän uuden menetelmän ja työkalun tavoitteena lisätä yritysten tuotteiden kilpailukykyä luoden alueelle pysyvää yritystoimintaa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 8 |
| Kehitettävää menetelmää ja työkalua voi hyödyntää myös palvelutuotteiden tuotekehityksessä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Kehitettävä tuotekehityksen malli ja työkalu mahdollistaa kaikkien yrityksen toimintojen painotusten huomioimisen uutta tuotetta kehitettäessä, jolloin myös logistiikan näkökulmalla voi olla vaikutusta tuotekehityksen teknisiin spekseihin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 9 |
| Kehitettävän uuden menetelmän ja työkalun tavoitteena lisätä yritysten tuotteiden kilpailukykyä markkinoilla, ja siten lisätä alueen yritysten liikevaihtoa ja parantaa niiden taloudellista asemaa, mistä hyötyy alueen asukkaat. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali tasa-arvon edistämisen suhteen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali yhteiskunnallisen ja kulttuurien yhdenvertaisuuden suhteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali kulttuuriympäristön suhteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 5 |
| Hanke on neutraali ympäristöosaamisen suhteen, mutta ympäristöasioiden tietoisuuden lisääntyminen uusia tuotteita kehitettäessä on mahdollista. | ||
Hankkeen lähtökohtana oli asiakkaan tarpeen huomiointi valmistavan teollisuuden PK-yritysten tuotekehitysprosessissa ja erityisesti sen alkupäässä, jossa tehdään ratkaisevat valinnat tuotteen menestymisen kannalta.
Kehitetyn menetelmän ja työkalujen avulla yritykset voivat tunnistaa hallitusti ja järjestelmällisesti asiakkaiden odotukset tuotteen ominaisuuksista ja asemoida kilpailukykyään niiden suhteen. Menetelmän avulla kehitetty tuote vastaa kilpailukykyisesti asiakkaiden tarpeisiin samalla kun tuotantokustannukset alenevat. Menetelmä pohjautuu useisiin teorioihin, kuten Cognitive/Causal Mapping, Value Focused Thinking, Kano-malli, Analyyttinen hierarkiaprosessi (AHP) sekä Quality Function Deployment (QFD). Menetelmästä on koostettu sovellusohje.
Menetelmä kehitettiin kolmessa syklissä, joihin liittyi teoreettisen mallin muodostaminen ja testaus case-tapauksissa. Ensimmäinen sykli sisälsi AHP:n teoreettisen ja matemaattisen toimintamallin sekä QFD-peruspohjan laajennoksen AHP:llä. Tuoteominaisuuksien johtamista varten perehdyttiin syy-seuraus-käsitekartan (Cogniteve/Causal mapping, CM) laadintaan. Tapaustutkimus paljasti teoreettiseen malliin liittyviä kehityskohteita, joista merkittävimmät liittyivät AHP:n rajoitteisiin sekä tuoteominaisuuksien ja spesifikaatioiden tunnistamiseen. Toisella kierroksella perehdyttiin tuotehierarkian laadintaan Value Focused Thinking-menetelmää (VFT) hyödyntäen. Kolmannella kierroksella teoreettista mallia täydennettiin Kano-menetelmällä. Menetelmässä huomioitiin kolme eri Kano-luokkaa, joiden mukaan laskettiin AHP- ja QFD-painotukset.