|
|
|
Hankekoodi: A73396
Hankkeen nimi: Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin- Uumo
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2018 ja päättyy 31.8.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D, PL 68
Puhelinnumero: 0406550555
Postinumero: 50101
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Hanne Maria Soininen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 869 952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin -hankkeen tavoitteena on kehittää uusia innovatiivisia pohjavesien näytteenotto- ja monitorointimenetelmiä. Lisäksi hankkeessa kehitetään uudenlaista kustannustehokasta pohjavesien laadun seurantaa. Hankkeen tulokset luovat myös pohjaa uudelle liiketoiminnalle.
Etelä-Savossa pohjavesien laatu ja riittävyys on ollut jo vuosia tarkastelun aiheena. Puolet eteläsavolaisista saa juomavetensä vedenottamoilta, joiden pohjavesien muodostumisalueet sijaitsevat riskialueilla. Riski pohjaveden muodostumisalueilla voi johtua muun muassa aiemmin alueella sijainneesta teollisuudesta tai nykyisestä yhdyskuntarakenteesta tai alueen käytöstä.
Pohjavettä tutkitaan perinteisesti ottamalla pohjaveden havaintoputkesta vesinäyte pumpulla. Pumppaus kuitenkin aiheuttaa havaintoputkessa veden sekoittumista, jolloin on vaikeaa saada tietoa muun muassa pohjaveden kerrostuneisuudesta. Lisäksi pohjavedessä voi esiintyä eräitä orgaanisia yhdisteitä niin pieninä pitoisuuksina, ettei niiden havaitseminen onnistu perinteisesti otetusta vesinäytteestä.
Hankkeen toimenpiteet ovat seuraavat:
1) Selvitys pohjavesien laatua heikentävistä tekijöistä
2) Pohjavesien laadun monitorointi innovatiivisilla menetelmillä
• Pohjavesien laadun mittaukset uusilla innovatiivisilla näytteenottimilla
• Online-menetelmien soveltuvuus pohjavesien laadun seurannassa ja analysoinnissa
• Vesistökohteiden kaukokartoituksen ja maatutkauksen käyttö ympäristön monitoroinnissa
3) Pohjavesipilot-kohteiden perustaminen ja monitorointi
4) Uusien menetelmien liiketoiminnan kehittäminen ja kaupallistamisen valmistelu
5) Tulosten raportointi ja jalkauttaminen
Hankkeessa kehitettävillä uusilla näytteenottimilla ja veden laadun mittausmenetelmillä saadaan entistä nopeammin ja enemmän tietoa pohjavesien kemiallisesta tilasta ja siinä tapahtuvista muutoksista. Perinteisen näytteenotolla ja laboratorioanalyyseilla tapahtuvan pohjavesien laadun määrityksen rinnalle syntyy uusi, kilpailukykyinen tekniikka. Hanke lisääkin vesihuollon ympäristöturvallisuutta ja parantaa osaltaan sen toimintaedellytyksiä. Hankkeessa tuotettu tieto mahdollistaa uudenlaisen liiketoiminnan kehittymisen alueella ja tukee nykyisten toimijoiden liiketoimintaedellytyksiä.
Uumo-hanketta rahoittavat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos, Rantasalmen kunnan Vesi- ja viemärilaitos ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.
Kunnalliset vesihuoltoyhtiöt, alueen kunnat ja yritykset, uutta mittaus- ja monitorointitekniikkaa tuottavat yritykset kuten Censeo Oy.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat alueen yritykset kuten Ramboll Finland Oy ja Mipro Oy. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös viranomaisia sekä Etelä-Savon alueen ympäristöä ja asukkaita.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 210 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 300 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 300 000
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Rantasalmi
Jakeluosoite: Pl 68
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 7 |
| Uusien innovatiivisten näytteenottomenetelmien testaus ja mittaustiedon hyödyntäminen turvaavat luonnonvarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 7 |
| Hankkeessa luotava uudenlainen monitorointitekniikka luo mahdollisuudet selvittää pohjavesialueita ympäröivän luonnon tilasta ja sen vaikutuksista pohjaveden laatuun | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 7 |
| Pohjaveden monitoroinnilla turvataan pohjavedestä riippuvien maa- ja vesiekosysteemejä | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 8 | 2 |
| Hanke keskittyy pohjaveden laadun mittaamiseen ja monitorointiin. Saatavaa tietoa voidaan suoraan hyödyntää päätöksenteossa, yrityksen toiminnassa ja ympäristöturvallisuuden yleisessä lisäämisessä. Pohjaveden laadusta saadaan aiempaa tarkempaa tietoa ja uudet monitointimenetelmät mahdollistavat mm. aiempaa tarkemmat riskiarvioinnit. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeen tarkkailuympäristöt eivät sijaitse Natura-alueilla. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uudet mittaus- ja monitorointimenetelmät voivat vähentää perinteisen näytteenoton vaatimaa näytevälineistöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Hankkeen toiminnot eivät kohdistu uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 4 |
| Hanke synnyttää tarpeen myös erilaisille paikallisille palveluliiketoiminoille monitorointitekniikoihin liittyen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 5 |
| Käytännön mittaaminen, datan siirtäminen, analysointi ja soveltaminen vaativat kehitettyjä menetelmiä | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 3 |
| Uudet mittaus- ja monitorointimenetelmät voivat vähentää perinteisen näytteenoton vaatimaa näytteenottopaikalle kulkua ja näytteiden lähettämistä tutkimuksiin. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 8 |
| Pohjaveden laadun turvaaminen edistää osaltaan alueen asukkaiden hyvinvointia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 7 | 7 |
| Hanke antaa arvokasta kokemusta pohjaveden uusien mittaus- ja monitorointimenetelmien hyödyntämisessä. Hankkeen tuloksia voidaan myös hyödyntää Xamkin opetuksessa sekä tulevissa ympäristöturvallisuuden alaan liittyvissä hankkeissa. | ||
Uudet innovatiiviset menetelmät pohjavesien laadun monitorointiin – Uumo-hanke toteutettiin Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa Metsä, ympäristö- ja energia -vahvuusalalla. Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja testata uusia pohjavesien näytteenotto- ja monitorointimenetelmiä ja siten lisätä myös ympäristöturvallisuutta monipuolisemman ja kattavamman tiedon avulla.
Hankkeessa selvitettiin pohjaveden riskitekijöitä, uusia monitorointimenetelmiä ja menetelmien liiketoimintapotentiaalia. Selvityksellä pohjaveden laatua heikentävistä tekijöistä pyrittiin saamaan kokonaiskuvaa pohjavedessä esiintyvien erilaisten haitta-aineiden ominaisuuksista ja vaikutuksista ihmisiin sekä niiden liikkuvuudesta maaperässä ja vesistöissä. Selvityksessä keskityttiin erityisesti hankkeen pilot-kohteiden riskitekijöihin, niiden esiintyvyyteen, havaitsemiseen ja vaikutuksiin.
Pohjavesien laadun monitoroinnin uusista menetelmistä tutkittiin passiivista näytteenottoa ja jatkuvatoimista vedenlaadun mittausta. Hankkeessa testattiin kaupallisia passiivisia näytteenottimia ja itse kehitettyä keräintä. Jatkuvatoimisen monitoroinnin osalta selvitettiin ja tutkittiin veden laatua reaaliaikaisesti seuraavien anturien soveltuvuutta ja käyttöä pohjaveden laadun seurannassa. Lisäksi tarkasteltiin kaukokartoituksen ja etenkin dronekuvausten käyttöä ympäristön monitoroinnissa.
Kenttätutkimuksia varten perustettiin kaksi monitorointiasemaa, toinen Mikkelin Pursialan pohjavesialueelle ja toinen Rantasalmen Kupialan pohjavesialueelle. Molemmilla asemilla seurattiin jatkuvatoimisten anturien toimintaa sekä veden laadun muutoksia.
Testattavien menetelmien kaupallistamispotentiaalia arvioitiin niiden käytettävyyden avulla sekä vertaamalla niiden tuottamaa hyötyä aiheutuneisiin kustannuksiin. Toimenpiteessä toteutettiin myös kysely menetelmien tämän hetkisen markkinatilanteen selvittämiseksi.
Hankkeen aikana järjestettiin työryhmäpalavereja, joissa suunniteltiin toimenpiteitä ja keskusteltiin saaduista tuloksista. Hankkeen etenemisestä ja tuloksista viestittiin ohjausryhmän palavereissa, seminaareissa sekä hankkeen verkkosivujen kautta. Hankkeessa saavutettiin runsaasti tutkimustuloksia, joita voidaan edelleen hyödyntää ja joista voidaan tiedottaa eri tahoille.
Uumo-hanketta rahoittivat Etelä-Savon ELY-keskus Euroopan aluekehitysrahastosta, Mikkelin Vesilaitos, Rantasalmen kunta ja Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy.