|
|
|
Hankekoodi: A73106
Hankkeen nimi: DigiPort
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2017 ja päättyy 30.9.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 2023333-8
Jakeluosoite: Keskuskatu 10
Puhelinnumero: +358 40 752 4392
Postinumero: 48100
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://www.merikotka.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Piia Nygren
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektiasiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 44 763 6173
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on uudistaa digitalisaation ja avoimen tiedon avulla satamien liiketoimintamahdollisuuksia ja etsiä satamille uusia keinoja hyödyntää ja hyötyä digitalisaation murroksesta liiketoiminnassaan. Hanke toimii pioneerina satamien digitalisaation avaukselle pyrkien samalla pitkäjänteiseen kehittämisyhteistyöhön korkeakoulujen kanssa. Hankkeen tavoitteena on tuoda satamanpitäjien esimerkeillä ymmärrystä digitalisuudesta sekä herättää muissa logistiikka-alan toimijoissa kiinnostusta ja sitoutumista digitalisuuden tuomiin liiketoiminnan mahdollisuuksiin.
Satamien viime vuosien heikko taloudellinen kehitys ja muutoksille konservatiivinen ympäristö ovat syitä miksi satamat ovat osittain jääneet digitaalisessa kehityksessä taka-alalle. Automaation rooli on kuitenkin kasvamassa satamissa ja uudenlaisilla toimintaa ohjaavilla digitaalisilla järjestelmillä tavoitellaan tilojen käytön optimointia ja solmukohtien avaamista operoinnissa sekä pyritään minimoimaan työvoimakustannuksia. Tänä päivänä digitalisaatio ja automaatio satamissa on keskittynyt lähinnä lastin käsittelyyn, jolloin muut satamaoperaation osa-alueet ovat pääasiassa jääneet digitalisaation ulkopuolelle.
Hankkeessa koordinoidaan satamien infrastruktuuria koskevaa tietoa yhteen Liikenneviraston avoimien tietovarantojen kanssa. Hankkeessa järjestetään tiedon avaamista koskevaa koulutusta sekä avoimen tiedon ja digitalisaation työpajoja satamille ja satamasidonnaisille yrityksille Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. Hanke tuo uudenlaisia työkaluja yritysten toimintojen digitalisointiin. Yhdistämällä avoimia tietovarastoja voidaan kehittää satamien toimintaa, tukea päätöksentekoa ja luoda uusia lisäarvopalvelua. Hankkeen aikana kartoitetaan ja avataan sataman infrastruktuuria koskevaa tietoa avoimen tiedon muodossa data-osaajille, ratkaisun kehittäjille ja avoimen tiedon hyödyntäjille. Hanke järjestää myös Hack the Port -hackathonin, joka on innovaatioita ja datan käyttöä kiihdyttävä tapahtuma. Sen tarkoitus on ratkaista sataman toiminnallisia haasteita ja kartoittaa uusia avoimeen dataan perustuvia ratkaisuja digitaalisuuden keinoin. Lisäksi hankkeen aikana luodaan skenaarioita tulevaisuuden digitaalisista satamista ja digitalisoituvasta merenkulkualasta.
Hanke tukee Kymenlaakson RIS3 -strategiaa ja EU:n Itämeristrategiaa alueiden yhdistämiseen älykkäillä, kestävillä ja osallistavilla logistiikan digitaalisilla ratkaisuilla sekä LVM:n älykästä robotiikkaa ja automaatiota edistäviä avoimia ekosysteemejä, joissa miehittämättömän meriliikenteen käynnistäminen on keskeisellä sijalla.
Hankkeen kohderyhmänä ovat kohdealueiden satamat, satamien teollisuusalueista vastaavat kaupungit, satamasidonnaiset logistiikkatoimijat, dataosaajat, ratkaisukehittäjät, Startup -yrittäjät ja ICT-yritykset ja liikenneviranomaiset, jotka voivat hyötyä satamien infrastruktuuritietojen avaamisesta, kuten Trafi ja Liikennevirasto.
Hankkeessa varsinaisina kohdesatamina toimivat HaminaKotkan satama sekä Turun satama. Satamien lisäksi huomioidaan satamien yhteydessä olevat teollisuusalueet, joista vastaa kaupungit.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muualla kuin kohdealueella toimivat Suomen satamat, niissä toimivat yritykset ja niiden sidosryhmät. Lisäksi välillisiä kohderyhmiä ovat EU:n ja muiden alueiden satamat, jotka voivat hyötyä hankkeen tuloksista. Välillisesti hankkeesta hyötyy koko merenkulku- ja logistiikka-ala. Satamien digitalisaatiokehityksestä hyötyvät kaikki satamien kautta vientiä, tuontia ja myös kotimaan kauppaa harjoittavat yritykset satamatoimintojen tehostumisen muodossa. Hyötyjiä ovat myös muut satamatoimintaan liittyvät viranomaistahot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 256 442
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 249 653
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 354 160
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 345 135
Maakunnat: Kymenlaakso, Uusimaa, Varsinais-Suomi
Seutukunnat: Helsingin, Turun, Kotkan-Haminan
Kunnat: Turku, Naantali, Hamina, Helsinki, Kotka
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 10, joihin työllistyvät naiset 5
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 5 |
| Hankkeessa tiedon avaamisen kautta pystytään ratkomaan pullonkauloja, jonka avulla mm. pystytään paremmin optimoimaan kuljetuksia ja vähentämään siten fossiilisten polttoaineiden käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Kuljetusten optimoimisella päästöt vähenee, mikä vähentää ilmastonmuutosriskiä. Älykkäillä järjestelmillä pystytään vähentämään rakennusten energiankulutusta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Tulevaisuudessa katalogipalvelun mahdollistamalla tiedolla voidaan mallintaa myös luontoarvoja. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 2 |
| Satamien infrastruktuuria koskevalla avoimella tiedolla pystytään paremmin tarkkailemaan pinta- ja pohjavesien sekä maaperän käyttöä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 2 | 2 |
| Avoimeen dataan ja palveluihin voidaan lisätä myöhemmin esimerkiksi ympäristöosio, jonka avulla voidaan ottaa Natura 2000 -ohjelman alueet huomioon. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 4 |
| Toimintakulttuurin muuttuminen paperisesta digitaaliseen tietoon vähentää materiaali-, varastointi- ja jätekuormia. Satamien avointa tietoa voidaan käyttää tulevaisuudessa hyödyksi jakamistaloudessa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö ei tässä projektissa kasva tai vähene. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 6 |
| Mukana olevat yritykset voivat kehittää ja tehostaa toimintaansa avoimen tiedon avulla. Lisäksi avoin tieto luo mahdollisuuden start up -toiminnalle uusien innovaatioiden ja palveluiden kehittämiseksi. Digitaalinen ekosysteemi kasvattaa yrityksille uudenlaista osaamista. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 7 |
| Avoimesta tiedosta ja katalogipalvelusta voidaan kehittää uusia palveluja satamasidonnaisten ja logistiikan toimijoiden käyttöön. Tulevaisuudessa tiedon määrä ja palvelutaso kasvaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 10 | 10 |
| Hankkeen tulosten kautta kuljetukset optimoituvat, mutta tämä voi kilpailukyvyn lisääntyessä myös kasvattaa tavaravirtoja Kymenlaaksossa ja Varsinais-Suomessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Optimoidulla logistiikalla vähennetään esimerkiksi kuorma-autojen jonotusaikoja ja tavaroiden läpimenoaikoja. Tämä lisää työn tehokkuutta ja sitä kautta helpottaa työn kuormittavuutta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 2 | 2 |
| Satamatoiminnot ovat olleet aina miesvaltaisia toimintoja. Projektin myötä digitaalisuuden lisääntyminen mahdollistaa paremmin naisten työllistymistä satamaan. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon koko projektin elinkaaren aikana, hankkeen suunnittelusta tulosten käyttöönottoon ja mahdollisuuksien mukaan rekrytointiprosesseissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Historiallisesti satamat ovat jakaneet ihmisten mielipiteitä sosiaalisesta ja ympäristöllisestä näkökulmasta. Digitaalisella ajattelulla luodaan satamista modernimpaa mielikuvaa ja sitä kautta satama olisi myös työpaikkana houkuttelevampi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Satamien kehitystyössä osataan avoimen datan avulla ottaa paremmin huomioon ympäröivä kulttuuriympäristö. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 3 |
| Hankkeen yhtenä tuloksena luotu katalogipalvelu voi tulevaisuudessa lisätä ympäristötietoisuutta, tilannekuvaa ja -osaamista satamissa ja eri sidosryhmille avoimen datan muodossa. | ||
Satamat ovat keskeisessä asemassa suomalaisessa yhteiskunnassa, sillä lähes kaikki ulkomaankauppamme kulkee satamien kautta. Digitalisaatio on vaikuttava globaali megatrendi, jonka mahdollisuuksiin myös satamien on tartuttava. Satamiemme kyky vastata digitalisaatiokehityksen mukanaan tuomiin uusiin mahdollisuuksiin on keskeistä niiden liiketoiminnalle sekä koko Suomen kilpailukyvylle. Mm. maamme vientiteollisuus tarvitsee sujuvia ja moderneja satamia, jotta maantieteellisestä sijainnistamme johtuvat kilpailijamaita korkeammat logistiikkakustannukset saadaan kompensoitua.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää satamien osaamista, erikoistumista ja ulospäin suuntautumista vastaamaan tulevaisuuden kilpailukyvyn ja uudistumisen tarpeisiin sekä vahvistaa digitalisaatiosta syntyvää kasvua. Teemallisesti hankkeen keskeinen käsite on avoin data. Avoin data on digitaalista tietoa, joka on koneluettavassa muodossa, julkista ja maksutonta. Avoimen datan avulla datalla satamat voivat lähteä mukaan digitalisaatioon konkreettisesti, mutta ilman suurinvestointeja. Yhdistelemällä erilaisia avoimia ja yksityisiä tietoaineistoja voidaan luoda uusia innovaatioita, palveluja ja liiketoimintaa satamiin. Sataman digitalisoituminen toteutuu pienin askelin avaamalla tietoja, jotka ovat jo julkisia, mutteivat vielä teknisesti avoimen datan muodossa.
Hankkeessa kehitettiin satamanpitäjille avoimen datan toimintamalli satamien infraa eli perusrakenteita koskevien valikoitujen tietojen julkaisemiseksi avoimena datana. Hankkeen pilottisatamina toimivat HaminaKotkan ja Turun satamat, mutta hankkeen toiminta ja tulokset ovat avoimia kaikille Suomen satamille. Yhdessä pilottisatamien kanssa kartoitettiin ja avattiin aineistoja, jotka liittyvät mm. satamien väyliin (tiet, raiteet, vesialueet), laitureihin, rakennelmiin ja verkostoihin (esim. jätehuolto). Avatut aineistot on julkaistu hankkeessa perustetulla tietokantapalvelimella sijaitsevassa datakatalogipalvelussa, jonne on pääsy julkisen internet-osoitteen kautta (www.datasatama.fi). Datakatalogista löytyvien aineistojen pohjalta sovelluskehittäjät pystyvät rakentamaan satamien sujuvuutta ja suorituskykyä parantavia uusia digitaalisia sovelluksia. Hankkeessa satamayhteisölle on siirretty tietoa avoimesta datasta koulutustilaisuuksissa ja kirjallisen, hankkeessa laaditun oppaan avulla. Innovaatioiden kiihdyttämiseksi hankkeessa järjestettiin hackathontapahtuma, jossa monialaiset opiskelijatiimit kehittivät viisi uutta ideaa satamatoimintojen kehittämiseksi digitalisaation ja avoimen datana keinoin.
Lisäksi hankkeessa tuotettiin uutta tutkimustietoa satamien digitalisaatiosta kehittämistoiminnan tueksi. Hankkeessa tutkittiin Suomen satamien digitalisaation nykytilaa ja rakennettiin tulevaisuusmalleja digitalisoituvista satamista noin 10 vuoden aikajänteellä. Molemmista tutkimuksista julkaistiin tutkimusraportit, jotka ovat avoimesti saatavilla. Julkaisuista tiedotettiin hankkeen viestintäkanavissa ja ne ovat herättäneet keskustelua ja mielenkiintoa satamatoimintojen kehittämistyötä tekevissä toimijoissa.