|
|
|
Hankekoodi: A73095
Hankkeen nimi: Hevosterveyspalveluiden digitalisointi
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.10.2017 ja päättyy 31.10.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto
Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2629463-3
Jakeluosoite: PL 6, 70201 KUOPIO
Puhelinnumero: (017) 255 6000
Postinumero: 70210
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.savonia.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kaisa Hyvönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tki-asiantuntija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 785 6047
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ihmisten terveyspalveluiden digitalisointia on kehitetty vahvasti viime vuosina. Uudet digitaaliset palvelut, kuten virtuaaliklinikat tai etäseurantalaitteet, tukevat sekä palvelun tuottajia että palveluita käyttäviä henkilöitä. Vastaavaa kehitystä ei ole vielä tapahtunut eläinten terveyspalveluiden puolella. Digitalisoinnin avulla voitaisiin mahdollistaa eläinterveyspalveluiden parempi laatu sekä saatavuus harvaan asutuilla alueilla. Digitaalisten palveluiden vaikutusta kannattavuuteen ja toimintojen organisointiin on pohdittu eläinterveyspuolella hyvin vähän. Parhaimmillaan digitalisaatio toisi hyötyjä sekä palveluja tuottaville että heidän asiakkailleen palveluiden laadun ja monipuolisuuden kasvaessa sekä työn kuormittavuuden vähentyessä.
Hankkeen tavoitteena on kehittää hevosterveyspalveluita digitaalisten ratkaisujen avulla. Toimenpiteinä kartoitetaan ja pilotoidaan uusia toimintatapoja hevosterveyspalveluiden tuottamisessa Pohjois-Savossa. Eläinterveyden palvelut ovat hyvin monimuotoisia, joten hankkeessa keskitytään rajattuun kohderyhmään. Hevoset ovat usein arvokkaita urheilueläimiä, joiden terveyden sekä hyvinvoinnin ylläpito on tärkeää suoritusten takaamiseksi. Hevosiin erikoistuneita eläinlääkäreitä ja muita terveyspalvelujen tuottajia on vähän, joten laadukkaan palvelun saatavuudessa on kehitettävää. Alueella toimii hevosterveyspalveluita tarjoava osaamiskeskittymä, Savon eläinsairaala Oy, joka tarjoaa hyvän mahdollisuuden monipuolisiin pilotointeihin.
Hankkeen aikana benchmarkataan kotimaisia sekä kansainvälisiä terveyspalveluita niin ihmisten kuin eläinten terveydenhuollossa. Soveltuvimpia näistä voidaan pilotoida hevosterveyspalveluita tuottavissa yrityksissä, kuten Savon eläinsairaalassa. Tavoitteena on myös kehittää ja testata digitaalisten palveluiden ansaintalogiikkaa sekä sijoittumista yrityksen palvelutarjoomaan ja vaikutuksia töiden organisointiin. Lisäksi kartoitetaan hevosterveyspalveluiden tuottajien sekä asiakkaiden toiveita digitalisaation suhteen. Kartoitusten perusteella löydetään uusia tarpeita tuotekehitykselle.
Hankkeen tuloksena saadaan kartoitus erilaisista hevosterveyden alalle soveltuvista digitaalisista palveluista, käyttökokemuksia, malli digitaalisten palveluiden kannattavuudesta sekä tietoa palveluiden kehittämistarpeista. Eläinlääkäri tai muun hevosterveyspalveluja tarjoavan taho saa käyttöönsä digisalkun, jossa on kuvattuna digitaalisen palvelun kustannukset, hinnoittelu, käyttömahdollisuudet ja haasteet sekä erityistä huomiota asiakaspinnassa vaativat toimet. Salkun avulla digitaalisten palveluiden käyttöönoton kynnystä voidaan madaltaa ja saadaan digitaalisuuden tuomat hyödyt nopeamin käyttöön.
Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa myös muihin eläinten terveyspalveluihin sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Hankkeen aikana syntyvistä digitaalisuuteen liittyvistä kehittämistarpeista konsultoidaan alan yrityksiä, jotka voivat pureutua ongelmiin ja tuottaa alalle soveltuvia innovatiivisia palveluita.
Hevostalousyrittäjät ja muut hevosten omistajat
Hevosterveyspalveluja tarjoavat eläinlääkärit
Muut hevosterveysalan palveluja tarjoavat tahot (mm. fysioterapia, kengitys)
Eläinlääkärit
Hevosalan koulutus ja neuvonta
Digitaalisia palveluita tuottavat yritykset
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 135 268
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 131 093
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 193 240
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 187 275
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Kuopion, Ylä-Savon, Sisä-Savon
Kunnat: Rautavaara, Vesanto, Kuopio, Kaavi, Rautalampi, Sonkajärvi, Suonenjoki, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Keitele, Lapinlahti, Vieremä, Leppävirta, Varkaus, Pielavesi, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 5 |
| Digitaalisuus edistää luonnovarojen kestävää käyttöä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 5 | 7 |
| Digitaalisten palveluiden käytön lisääntyminen vähentää mm. turhaa autoilua, mikä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ja hidastaa siten ilmastonmuutosta. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | -1 |
| Hankkeella on vähän vaikutusta luonnon monimuotoisuuteen pitkällä aikavälillä vähentyneen autoilun kautta sekä hevosten terveyden paranemisen kautta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 7 |
| Digitaalisten palveluiden lisääntyminen vähentää kasvihuonekaasupäästä vähenemisen. Myös terveydellehaitalliset hiukkaspäästöt vähenevät, samoin vesistöjä ja maaperää happamoittavat typenoksidien päästöt. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 4 |
| Palveluiden digitalisoinnilla on potentiaalista vaikutusta materiaalitehokkuuteen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 8 |
| Merkittävää vaikuusta pitkällä tähtäimellä elinkeinorakenteen monipuolistamiseen. Alalle uusia toimijoita ja uudentyyppistä palvelua. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 5 |
| Hankkeen tuloksilla ja vaikutuksilla toimialaan on potentiaalia vaikuttaa merkittävästi aineettomien tuotteiden kehittämiseen. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 8 |
| Digitaalisten palveluiden avulla voidaan vähentää merkittävästi liikkumistarvetta. Etänä tehtävät palvelut vähentävät sekä eläinterveyspalveluja tuottavien liikkumista että asiakkaiden liikkumista. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 9 |
| Hankkeella pyritään edistämään joustavia palveluita, jotka ovat asiakkaiden saatavilla paikkaan ja aikaan sitomattomasti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 2 |
| Hevosterveyspalveluita tuottavien naisten sukupuolen mekitys vähenee digitaalisia palveluita hyödynnettäessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei vaikuta | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 3 |
| Hevosterveyspalveluiden saatavuuden ja laadun paraneminen paikkaan sitomattomasti edesauttaa hevosyrittäjyyttä. Hevosilla on vaikutusta kulttuurimaiseman ylläpitämisessä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikuta | ||
Ihmisten terveyspalveluiden digitalisointia on kehitetty vahvasti viime vuosina. Uudet digitaaliset palvelut, kuten virtuaaliklinikat, etäseurantalaitteet ja Internet-ajanvarausjärjestelmät, tukevat sekä palvelun tuottajia että palveluita käyttäviä henkilöitä. Vastaavaa kehitystä ei ole vielä tapahtunut eläinten terveyspalveluiden puolella. Digitalisoinnin avulla voidaan mahdollistaa eläinterveyspalveluiden parempi laatu sekä saatavuus harvaan asutuilla alueilla. Digitaalisten palveluiden vaikutusta kannattavuuteen ja toimintojen organisointiin on pohdittu eläinterveyspuolella ennestään hyvin vähän. Parhaimmillaan digitalisaatio tuo hyötyjä sekä palveluja tuottaville että heidän asiakkailleen palveluiden laadun ja monipuolisuuden kasvaessa sekä työn kuormittavuuden vähentyessä.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää hevosterveyspalveluita digitaalisten ratkaisujen avulla. Toimenpiteinä kartoitettiin ja pilotoitiin uusia toimintatapoja hevosterveyspalveluiden tuottamisessa Pohjois-Savossa. Eläinterveyden palvelut ovat hyvin monimuotoisia, joten hankkeessa keskityttiin rajattuun kohderyhmään. Hevoset ovat usein arvokkaita urheilueläimiä, joiden terveyden sekä hyvinvoinnin ylläpito on tärkeää suoritusten takaamiseksi. Hevosiin erikoistuneita eläinlääkäreitä ja muita terveyspalvelujen tuottajia on vähän, joten laadukkaan palvelun saatavuudessa on kehitettävää.
Hankkeen aikana benchmarkattiinn kotimaisia sekä kansainvälisiä terveyspalveluita niin ihmisten kuin eläinten terveydenhuollossa. Soveltuvimpia näistä pilotoitiin hevosterveyspalveluita tuottavissa yrityksissä. Tavoitteena oli myös kehittää ja testata digitaalisten palveluiden ansaintalogiikkaa sekä sijoittumista yrityksen palvelutarjoomaan ja vaikutuksia töiden organisointiin. Lisäksi kartoitettiin hevosterveyspalveluiden tuottajien sekä asiakkaiden toiveita digitalisaation suhteen. Kartoitusten perusteella löydettiin uusia tarpeita tuotekehitykselle.
Hankkeen tuloksena saatiin kartoitus erilaisista hevosterveyden alalle soveltuvista digitaalisista palveluista. Näistä soveltuvimpia pilotoitiin. Kartoitusten jälkeen kaksi hevoseläinlääkäriä ja hevosiin erikoistunut eläinfysioterapeutti testasivat videoetäyhteyden käyttöä hevospotilailla. Videoetäyhteyden käyttö oli pilotoinneissa toimiva, vaatien kuitenkin etenkin asiakkaalta ennakkoon valmistautumista ennen etäyhteyden avausta. Asiakkaan tulee varmistaa mm., että valaistus on riittävä ja että hevosen kanssa tarvittavat välineet ovat valmiina ja hevonen puhdistettu etenkin tarkastelua vaativasta kohdasta. Eläinlääkärin tulee ohjeistaa asiakasta valmistautumisessa. Videoetäyhteyden avulla voidaan tehdä etenkin kontrollikäyntejä, jolla voidaan säästää aikaa vähentäen autoilua ja hevoselle kuljetuksesta tulevan mahdollisen stressin välttämistä. Hevoseläinlääkärit testasivat virtuaaliklinikoita, ulkomaalaista Horse Side Vet Guidea ja suomalaista ihmispuolen Terveyskylää. Virtuaaliklinikasta voisi tulla toimiva, mikäli yhdistetään Horse Side Vet Guiden ja Terveyskylän ominaisuuksia. Terveyskylä oli rakennettu selkeämmäksi, Horse Side Vet Guiden haasteena oli sen sisältämä todella suuri tiedonmäärä. Horse Side Vet Guide toimisi tällaisenaan alan ammattilaisten käytössä. Hevoseläinlääkärit testasivat myös Provetin Internet-ajanvarausjärjestelmää hevosklinikallaan. Internet-ajanvarausjärjestelmää käytetään jo muutamilla klinikoilla. Kaikkia toimenpiteitä ei voida laittaa netissä varattavaksi, vaikka toimenpiteistä laadittaisiin selkeät kuvaukset, sillä asiakas ei aina tiedä mikä hevosta vaivaa. Yksinkertaisissa toimenpiteissä, kuten ostotarkastus, rokotus ja hampaiden raspaus, Internet-ajanvarausjärjestelmä toimii hyvin. Todettiin, että epäselvissä tapauksissa videoetäyhteyden käyttö ennen ajanvarausta voi olla tapauskohtaisesti järkevää.
Digitaalisista palveluista tehtiin videoetäyhteyden kannattavuuden arvioinnin laskemiseen laskuri, joka löytyy hankkeen nettisivuilta. Kyselyillä ja keskusteluissa hankittiin tietoa palveluiden kehittämistarpeista. Esille nousi keskustelua mm. eläinlääkäreiden lääkkeiden määräys videoetäyhteyden tietojen perusteella. Eettiset kysymykset ja oikeusturvakysymykset pohdituttavat. Eläinlääkäri tai muun hevosterveyspalveluja tarjoavan taho saa käyttöönsä digisalkun, josta palveluntarjoaja saa tietoonsa kuvauksia digitaalisista palveluista joita voi hyödyntää työssään, niiden hinnoittelua, käyttömahdollisuuksia ja haasteita. Salkun avulla digitaalisten palveluiden käyttöönoton kynnystä voidaan madaltaa ja saadaan digitaalisuuden tuomat hyödyt nopeamin käyttöön.
Hankkeen tuloksia voidaan soveltaa myös muihin eläinten terveyspalveluihin sekä eläinten hyvinvoinnin parantamiseen. Esimerkiksi eläinlääkäri voi hyödyntää videoetäyhteyspalveluja myös tuotantoeläinten parissa. Tämä on yleisempää muualla maailmassa. Lääkkeenmääräämisoikeuksissa on eroja valtio kohtaisesti. Zoonoosi tapauksissa videoetäyhteys on hyvä tartuntatautien leviämisen riskin pienentämiseksi. Asiantuntijat voivat konsultoida toisiaan, esimerkiksi kunnaneläinlääkäri hevoseläinlääkäriä tai kengittäjä eläinfysioterapeuttia. Hankkeen aikana syntyvistä digitaalisuuteen liittyvistä kehittämistarpeista konsultoitiin alan yrityksiä, jotka voivat pureutua ongelmiin ja tuottaa alalle soveltuvia innovatiivisia palveluita. Kehittämistarpeita syntyi erityisesti käyttäjäystävällisyyden kehittämisessä, sillä yritysten sovellukset olivat vielä Suomessa verrattain uusia. Myös uudenlaisia, kuten jalostus- ja kiimakalenterita, kaivattiin. Tietosuojattu alusta isojen videotiedostojen jakamiseen koetaan etenkin eläinlääkäreiden mielestä tarpeelliseksi.