|
|
|
Hankekoodi: A72992
Hankkeen nimi: Uutta kilpailukykyä tuotannon digitalisaatiolla
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 5.1. Yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2017 ja päättyy 30.4.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0245904-2
Jakeluosoite: PL 20
Puhelinnumero: 0449113800
Postinumero: 53851
Postitoimipaikka: Lappeenranta
WWW-osoite: http://www.lut.fi/
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ollikainen Mikael
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektitutkija
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0449113800
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kone- ja metallituoteteollisuus on Suomen merkittävin teollisuuden ala niin työvoiman määrän kuin viennin arvolla mitattuna. Kone- ja metalliteollisuudessa käytettyjen tuotantomenetelmien seuraamiseen on kehitetty erilaisia menetelmiä, joilla koneiden ja niihin liittyvän muun tuotannon eri ominaisuuksia ja ilmiöitä seurataan. Tällä hetkellä useimpien kaupalliseen käyttöön tarkoitettujen tuotannonseurantalaitteiden toiminta rajoittuu siihen, onko tuotantokone päällä ja toiminnassa vai ei ja tuotanto pysähtynyt.
Lappeenrannan teknillisellä yliopistolla (LUT) on tutkittu paljon koneiden värähtelyilmiöiden käyttäytymistä ja parhaiden metallin työstössä käytettävien parametrien valitsemista. Tutkimus on keskittynyt tärkeimpiin ja käytetyimpiin valmistusmenetelmiin. Uusimman tutkimuksen pohjalta on mahdollista kerätä merkittävästi tarkempaa tietoa siitä, mitä prosessissa tapahtuu ja näin parantaa tuotteiden laatua ja vähentää hukkaa. Älykkäiden anturien avulla voidaan tunnistaa työkalun ja tuotteen käyttäytyminen. Usein tietokoneohjatut tuotantolaitteet, esimerkiksi koneistuskeskukset, jyrsimet ja sorvit on jo kytketty yrityksen tietoverkkoon ja tätä verkkoa voidaan hyödyntää keskitettyyn tiedonkeruuseen eli tuotannonseurannan ja laadunvalvonnan digitalisaatioon.
Tunnistamalla parhaimmat käytettävissä olevat tuotanto-olosuhteet ja aktiivisesti pyrkimällä kehittämään tuotantomenetelmiä parannetaan tuotannon laatua ja siten vähennetään hävikkiä eli konepajatuotannon tapauksessa materiaalin ja energian hukkaa. Konepajatuotannossa on meneillään voimakas rakennemuutos, teollisuusmaiden muuttuminen jälkiteollistuneiksi (deindustrialisaatio) sekä pitkään ennustettu osaavien työntekijöiden eläköityminen. Samaan aikaan kustannustaso on nousussa kehittyvissä maissa, kuten Kiinassa, joten myös eurooppalaiset yritykset etsivät uusia sijainteja tuotannolleen. Tuotannon siirtoa takaisin Eurooppaan on jo tapahtunut erityisesti niiden tuotteiden osalta, joita ei valmisteta niiden päämarkkina-alueena vaan hyötyä on haettu vain edullisista työvoimakustannuksista. Käyttämällä digitaalisia apuvälineitä voidaan helpottaa uusien, kokemattomampien työntekijöiden työllistymistä entistä vaativampiin tuotannon tehtäviin sekä tuotannon laadun ja tehokkuuden varmistamisen avulla säilyttää ja kehittää teollisuudenalan kilpailukykyä.
LUT:n aiemman tutkimuksen perusteella on kehitetty tuotannon seuranta-, analysointi ja optimointijärjestelmä, jonka avulla voidaan pilotoida älykästä digitalisoitua tuotannonseurantaa. Entistä monipuolisempi kerätty tuotantodata mahdollistaa tarkemman tuotannon tehokkuuden ja laadun pullonkaulojen selvittämisen (ns. big data). Mahdollisena kehityskohteena on olemassa olevalle vanhalle koneistolle sopivien älykkäiden anturi- ja mahdollisesti robotisointiratkaisujen valitseminen. Tässä hankkeessa keskitytään kuitenkin digitaalisen tiedonkeruun ja analysoinnin toteuttamiseen.
Digitalisaation ja automaation avulla voidaan helpottaa nuorempien ja kokemattomampien työntekijöiden työllistymistä alalle sekä luoda otolliset olosuhteet sille, että Suomessa sijaitseva tuotanto pysyy Suomessa ja mahdollisesti yhä useampi yritys valitsee Suomen tuotantopaikakseen. Digitalisaatio muuttaa kone- ja metalliteollisuutta vauhdilla ja lisää sen kiinnostavuutta nuorten keskuudessa lähestyen paikoin jopa pelialaa. Tällöin myös naisten kiinnostus perinteisesti miesvaltaista alaa kohtaa kasvaa. Koskaan aiemmin ala ei ole ollut näin suuressa muutoksessa tarjoten laajalle osaamiskirjolle mielenkiintoisen työkentän.
Hankkeen päätavoitteena on turvata olemassa olevan kone- ja metallituoteteollisuuden elinvoima, lisätä sen työllistävää merkitystä koko Suomessa, turvata sen tarvitsema työvoiman määrä sekä parantaa teollisuuden alan mahdollisuuksia viennin määrän lisäämiseksi. Viimeaikainen myönteinen kehitys Valmet Automotiven tehtaalla Uudessakaupungissa voidaan toistaa myös muualla Suomessa.
Konepajateollisuus Etelä-Suomessa. Teollisiin yhteistyökumppaneihin (Astex Oy, Lappeenranta; ITA Nordic Oy, Ruokolahti; ja Työstöasennus Reponen Oy, Hämeenlinna) on otettu yhteyttä aiemman tutkimuksen perusteella ja ne edustavat kehittynyttä automaation tasoa sijoittuen PK-sektorille.
Elektroniikka-ala
Ohjelmistoala ja peliteollisuus
Verkkopalvelujen tarjoajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 146 825
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 65 043
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 209 750
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 92 918
Maakunnat: Etelä-Karjala, Kanta-Häme
Seutukunnat: Imatran, Hämeenlinnan, Lappeenrannan
Kunnat: Hämeenlinna, Lappeenranta, Ruokolahti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 5 |
| Laadunvarmistuksen tapahtuessa reaaliaikaisesti minimoidaan energian ja raaka-aineiden hukka tuotantoprosessissa. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 10 |
| Digitalisaatio vaikuttaa siihen, että tuotantopaikka ei ole enää niin sitoutunut työvoimakustannuksiin, vaan tuotantopaikka voidaan valita energian kulutuksen ja kuljetuskustannusten perusteilla. Tämä vähentää mm. laivaliikenteen päästöjä, ja sitä kautta vaikuttaa kasvihuonekaasupäästöihin sekä ilman ja pintavesien saastumiseen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Tosiaikainen laadunvarmistus vähentää materiaalien hukkaa. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Digitalisaatio vaikuttaa siihen, että tuotantopaikka ei ole enää niin sitoutunut työvoimakustannuksiin, vaan tuotantopaikka voidaan valita energian kulutuksen ja kuljetuskustannusten perusteilla. Tällöin, kun paikallisesti voidaan tarjota kestävä energialähde, mahdollistetaan kestävä valmistus.. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 10 |
| Tuotantojärjestelmien digitalisaatio luo uuden tietoteollisuuden alan, jonka tehtävänä on analysoida tuotantotietoa. Pitkällä aikavälillä pyritään luomaan tuotannonseurannan, -optimoinnin ja älykkäiden antureiden ympärille uusi teollisuudenala Suomeen. Tässä olennaisena osana on Suomen hyvä maine, sopiva ilmasto ja edullinen energia "Internet of Things" / "Industrial Internet" -alan vaatimille palvelinkeskuksille sekä saatavilla oleva osaava tietoliikennealan työvoima. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 5 |
| Digitalisaatio vaikuttaa siihen, että tuotantopaikka ei ole enää niin sitoutunut työvoimakustannuksiin, vaan tuotantopaikka voidaan valita energian kulutuksen ja kuljetuskustannusten perusteilla. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 0 |
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeessa on selvitetty lastuamisen seurantaan soveltuvaa tekniikkaa sekä lastuamisvärähtelyjen vaimentamista säädettävän passiivivaimentimen avulla. Hanke on ollut vuoden 2018 lopulla pahasti myöhässä aikataulusta, joten hankkeen alasajo aloitettiin helmikuussa 2019.