|
|
|
Hankekoodi: A72962
Hankkeen nimi: Kymenlaakson biotaloustoimintaympäristön kehittäminen - KYMBIO
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.7.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Uudenmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: PL 9 (Pääskysentie 1)
Puhelinnumero: 040 655 0555
Postinumero: 48410
Postitoimipaikka: Kotka
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Tallinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 702 8420
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Kymenlaaksossa on selvitetty alueen vahvuuksia ja luotu strategia (Kymenlaakson RIS3), jolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on nostettu esiin kärkialat, joilla näyttäisi olevan alueellisesti parhaat mahdollisuudet kehittyä ja joiden kehittämiseen kannattaa erityisesti panostaa. Hankkeessa toimitaan RIS3-strategiaan pohjautuen ja tuetaan alueellista elinvoimaisuutta erityisesti biotalouden osalta: monipuolistaen toimintaympäristöä ja tehden kehitystyötä yhteistyön, kestävän kasvun sekä kansainvälisyyden edistämiseksi.
Toimintaympäristöä kehitetään alueen yritysten, maakunnan, kuntien ja oppilaitostarpeiden mukaisesti, jolloin alueellinen vaikuttavuus ja tunnettuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti bio- ja kiertotalouden tutkimus-, kehitys- , innovointi- ja palvelutoimintojen (tkip-toiminnot) sekä koulutusten osalta kehittyvät niin, että toimijoiden mahdollisuudet vastata entistä vaikeampiin haasteisiin ovat lisääntyneet ja mahdollisuuksia on hyödynnetty entistä paremmin. Toiminta tapahtuu joustavassa yhteistyössä muiden (mm. Kymenlaakson RIS3-kärkien eli logistiikan ja digitalisaation) aluetoimijoiden kanssa. Kehittyvässä toimintaympäristössä hyödynnetään jo tunnettuja ratkaisuja ja edelleen kehitetään tarpeiden mukaista teknologiaa, menetelmiä ja palveluja, jotka tukevat bio- ja kiertotalouden tutkimuksen, osaamisen ja liiketoiminnan kehittymistä. Tuloksena saadaan lisäosaamista ja uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa aluetoimijoiden käyttöön.
Pitkällä aikavälillä Kymenlaaksoon muodostuu monipuolinen, elinvoimainen ja houkutteleva biotalouden toimintaympäristö ja verkostot, jotka kehittyvät ja laajenevat systemaattisesti sekä tavoitteellisesti. Lisäksi hanke luo avoimuutta ja yhteisen toimintamallin, joka mahdollistaa korkealaatuisen osaamisen lisääntymisen maakunnallisessa kehittämisessä jatkossakin.
Kymenlaakson bio- ja kiertotalousyritykset, yritys- ja asiantuntijaverkostot, yliopistot, ammattiopistot, kaupunkien hankintavastaavat, kaupunkien tekninen ja ympäristötoimi sekä muut tahot ja toimijat, jotka voivat toimenpiteillään vaikuttaa biotalouden edistämiseen maakunnassa.
Välilliset vaikutukset kohdistuvat kaikkiin Kymenlaakson asukkaisiin, joille osallistuvat yritykset ja kaupungit toimittavat tuotteitaan ja palveluitaan. Alueen kaikki (myös amk-) opiskelijat hyötyvät kehittyvästä toiminnasta, jolla luodaan myös uusia harjoittelu- ja työpaikkoja.
Asiantuntijayritysryhmän lisäksi välilliset vaikutukset kohdistuvat niiden alihankintayrityksiin sekä asiakkaisiin (vaikutukset ns. ”ala- ja ylävirtaan” arvoketjussa).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 310 134
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 134
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 443 048
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 048
Maakunnat: Kymenlaakso
Seutukunnat: Kouvolan, Kotkan-Haminan
Kunnat: Miehikkälä, Pyhtää, Kouvola, Hamina, Kotka, Virolahti, Iitti
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 2, joihin työllistyvät naiset 1
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 10 |
| Hankkeella on myönteinen vaikutus luonnonvarojen riittävyyteen ja kestävään kehitykseen; biotalous ja siihen liittyvä TKI-toiminnan kehittäminen ja osaamisen lisääntyminen edistävät ympäristön hyvinvointia. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Uusiutuvien luononnvarojen käytön ja kiertotalouden merkityksen esille tuominen ja korostaminen edistävät ilmastoystävällistä päätöksentekoa: mm. fossiilisia polttoaineita kulutetaan vähemmän, jolloin kasvihuonekaasupäästöjen määrä vähenee. Myös TKI-toiminnalla voidaan vähentää ympäristö/ilmastomuutosta (haittoja). | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 8 |
| Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi tehty tiedotus ja kehitystyö kannustaa mm. fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen, joten luonnonvaroja säästyy, kasvihuonekaasujen määrä vähenee ja eliöstön elinympäristö ja sitä kautta luonnon monimuotoisuus säilyy paremmin. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 5 |
| Biotalouden TKI-toiminnan kehittäminen edistää fossiilisia polttoaineiden käytön vähentymistä. Silloin vähenee myös kasvihuonekaasujen määrä, ympäristöriskit vesillä polttoaineiden (mm. öljy) kuljetuksissa vähenevät kulutuksen/kuljetusmäärien pienentyessä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 6 |
| Paikallisen, uusiutuvien luonnonvarojen käytön lisääntyminen vähentävät tuontiaineiden käyttöä. Vähenevä kuljetustarve Natura-alueiden kautta vähentää alueille kohdistuvia ympäristökuormituksia ja –riskejä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 8 |
| Biotalouden edistäminen tarkoittaa myös kiertotalouden ja sivuvirtojen edistämistä. Prosessien ekotehokkuus vähentää myös materiaalien ja jätteiden määrää. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 8 |
| Biotaloudessa korostetaan uusituvan energian käyttöä, ja sitä pyritään edistämään maakunnassa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 6 |
| Uusi tieto, osaamisen kehittyminen ja lisääntynyt yritysyhteistyö parantavat työllisyyttä ja edesauttavat yritysten kehitystarpeisiin vastaamista. Toiminnalla edelleen kehitetään osaamista yritysten tarpeita vastaavaksi.Teknologiset esiinnostot voivat tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Tiedon kerääminen, jakaminen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon valmistautuminen (mm. opintomatkat ja asiantuntijaluennot) sekä toimintatapojen luominen ja testaaminen luovat toimintamallin jatkuvalle verkostoyhteistyölle. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Biotalouden TKI-toiminta ja sen kehittäminen vaativat myös liikkumisen ja logistiikan tarkastelua. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 6 |
| Hanke edistää hyvinvointia osaamisen tason nostolla ja tukemalla työllisyyttä ja alueellista kehittymistä biotalouden osalta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 4 |
| Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa: hanketoteuttajina niin naisia kuin miehiä,¨ympäristöasioiden esiintuominen ja innostavan verkoston sekä toimintaympäristön luominen edesauttaa myös naisten hakeutumista miesvaltaisiin tehtäviin (tekniikan aloille). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| Hankkeen toteutuksessa mukanaolevat ja kohderyhmät ovat yhdenvertaisia toimijoita, joiden valinta on perustunut ainoastaan hankkeen tarpeisiin vastaamiseen. Toimintaa tehdään niin, että se mahdollistaa osallistumisen eri lähtökohdista oleville toimijoille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Hanke toteutetaan olemasssa olevassa rakennetussa ympäristössä ilman uusia rakennuksia,eikä vaikuta suoraan ympäristöön. Hanke edistää biotaloutta, ja kaikessa rakenteellisessa kehittämisessä huomioidaan kokonaisvaikutukset. | ||
| Ympäristöosaaminen | 6 | 10 |
| Ympäristöasioiden yhteys tulee selvästi näkyviin uusiutuvien luononvarojen hyödyntämisessä (biotalous). Hankkeessa kehitetään osaamista mm. ympäristöön positiivisesti vaikuttavien tekniikoiden käytöstä ja levitetään näistä tietoa. | ||
Kymenlaaksossa on selvitetty alueen vahvuuksia ja luotu strategia (Kymenlaakson RIS3), jolla tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan on nostettu esiin kärkialat, joilla näyttäisi olevan alueellisesti parhaat mahdollisuudet kehittyä ja joiden kehittämiseen kannattaa erityisesti panostaa. Hankkeessa toimittiin tähän RIS3-strategiaan pohjautuen ja tuettiin alueellista elinvoimaisuutta erityisesti biotalouden osalta: monipuolistaen toimintaympäristöä ja tehden kehitystyötä yhteistyön, kestävän kasvun sekä kansainvälisyyden edistämiseksi.
Toimintaympäristöä kehitettiin alueen yritysten, maakunnan, kuntien ja oppilaitostarpeiden mukaisesti, jolloin alueellinen vaikuttavuus ja tunnettuus sekä kansallisesti että kansainvälisesti bio- ja kiertotalouden tutkimus-, kehitys- ,innovointi- ja palvelutoimintojen (tkip-toiminnot) sekä koulutusten osalta kehittyivät niin, että toimijoiden mahdollisuudet vastata entistä vaikeampiin haasteisiin ovat lisääntyneet ja mahdollisuuksia voidaan hyödyntää entistä paremmin.
Toiminta tapahtui joustavassa yhteistyössä muiden (mm. Kymenlaakson RIS3-kärkien eli logistiikan ja digitalisaation) aluetoimijoiden kanssa. Kehittyvässä toimintaympäristössä hyödynnettiin jo tunnettuja ratkaisuja ja edelleen kehitettiin tarpeiden mukaista teknologiaa, menetelmiä ja palveluja, jotka tukevat bio- ja kiertotalouden tutkimuksen, osaamisen ja liiketoiminnan kehittymistä. Tuloksena saatiin lisäosaamista ja uusinta kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa aluetoimijoiden käyttöön. Hankkeessa edistettiin monipuolisen ja toimivan toimintaympäristön syntymistä ja luotiin verkosto, joilla on mahdollisuus avoimesti kehittyä ja laajentua.
Horisontaaliset periaatteet huomioitiin hankkeen toteutuksessa, ja mm. ohjausryhmän kokoamisessa pyrittiin aihepiirin parissa vähemmistönä työskentelevät saamaan mukaan. Hankkeen pääteemana oli biotaloustoimintaympäristön kehittäminen ja se sisältää vahvasti myös kestävän kehityksen, joka näkyi hankkeen kaikessa toiminnassa (mm. tilaisuuksia sovittiin junayhteyksien mukaan).