RR-tietopalvelu -hankekuvaus A72829, 6AIKA: Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset (CircHubs)

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiertotalouden edistämiseen liittyy vielä paljon taloudellisia ja teknisiä haasteita ja tarve uusille innovaatioille on suuri. Kasvun tueksi tarvitaan kiertotalouskentän tehokasta tiedonkulkua, systemaattista TKI-toiminnan kehittämistä ja kiihdyttämistä sekä tietoa erilaisten materiaalivirtojen määristä ja niiden sisältämistä liiketoimintapotentiaaleista. Hankkeen tavoitteena on edesauttaa kiertotalouden ympärille kehittyvän liiketoiminnan ja sen piirissä olevien työpaikkojen määrän kasvamista. Tavoitteet saavutetaan kuutoskaupunkien alueellisia vahvuuksia ja niiden markkina-aluetta hyödyntäen, tarjoamalla työkaluja yritysten TKI-toimintaan sekä kehittämällä materiaalivirtoihin liittyvää tiedon tuotantoa ja avoimuutta. Hanke vastaa 6Aika-strategian kiertotalouden ja resurssiviisauden teemaan eli erityistavoitteeseen 3.2.

Hankkeen pääkohderyhmänä ovat yritykset ja kaupungit. Hankkeen toiminnot keskittyvät kiertotalouskeskuksiin, jotka ovat merkittävässä asemassa sekä uuden kiertotalousliiketoiminnan että uusien kiertotalouteen liittyvien toimintamallien luomisessa. Kiertotalouskeskuksiin sijoittuu eri kaupungeissa keskitetysti useita eri kiertotalouden toimijoita, jolloin ne toimivat alueellisina kiertotalouden ja teollisten symbioosien näyttämöinä. Kiertotalouskeskukset ovat merkittävissä määrin mukana myös kaupunkien infraan (mm. jätehuolto, energiaratkaisut, vesihuolto, maamassat) liittyvien toimintojen toteuttamisessa, joten niiden vahva merkitys kestävässä kaupunkikehityksessä on kiistaton. Tässä hankkeessa yrityksiä tuetaan löytämään uusia liiketoimintamahdollisuuksia erilaisin kohdennetuin tapahtumin sekä tarjoamalla kohderyhmien käyttöön tietoa seudullisesta materiaalitehokkuudesta ja saatavilla olevista materiaalivirroista. Yritysten TKI-toimintaa vauhdittamaan luodaan mm. living lab -mallinen alustakonsepti, uusiokäytön ja kierrätyksen palvelukonsepti sekä kaupunkikehitykseen soveltuvia kierto- ja jakamistaloutta edistäviä malleja yhteistyössä yritysten kanssa. Hankkeessa suunnitellaan myös keskuksiin soveltuva ja kiertotalousratkaisujen näyteikkunan toimiva vierailukeskus.

Tulevaisuuden kiertotalouskeskukset tarjoavat yrityksille paikan pilotoida omia liiketoimintaratkaisujaan sekä mahdollisuuden löytää synergiahyötyjä esimerkiksi alueen infrasta tai alueella toimivien muiden yritysten osaamisesta. Yritykset saavat uusia tuotteita ja materiaaleja ketterästi markkinoille myös muiden kuutoskaupunkien kiertotalouskeskusten kautta ja kiertotalouskeskuksissa paikallisesti kehitettyjä käytäntöjä sekä toiminta- ja palvelumalleja saadaan monistettua vaivattomasti kaupunkiseudulta toiselle. Hankkeen tuloksena yritysten liiketoimintamahdollisuudet paranevat ja kaupunkien elinvoimaisuus lisääntyy. Hankkeen toimenpiteet edistävät kaupunkien kestävään kehitykseen ja elinkeinopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista.Ympäristöhyötyjä saadaan, kun alueellinen materiaalitehokkuus paranee

Horisontaaliset periaatteet on huomioitu hankesuunnittelun aikana tekemällä alustavaa analyysiä kiertotalouden kentästä sukupuolinäkökulmasta. Kestävän kehityksen periaatteista hankkeessa pyritään erityisesti edistämään luonnonvarojen käytön kestävyyttä, materiaalien ja jätteiden hyötykäyttöä, jätteen määrän vähentämistä sekä kiertotalous- ja ympäristöosaamista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisiin kohderyhmiin kuuluvat erikokoiset ja eri aloilla toimivat yritykset. Tämänhetkisessä talouden ja yhteiskunnan murrosvaiheessa kiertotalouden eli materiaalien kiertämisen ja resurssitehokkuuden ratkaisut ja palvelut ovat potentiaalinen mahdollisuus useille toimialoille ja niin pienille kuin isoille yrityksille. Osa yrityksistä on tiedossa, mutta on paljon erityisesti pk-yrityksiä ja -toimijoita, jotka projektissa täytyy tunnistaa ja aktivoida mukaan toimintaan. Yrityksistä kohderyhmiin kuuluvat hyödyntäjäyritykset, joille projektin myötä syntyy suoraan uutta liiketoimintaa, täydentävät yritykset, joiden liiketoiminta voi täydentyä ja kytkeytyä kiertotalouteen ja startupit, joille syntyy hankkeen myötä täysin uutta liiketoimintaa.

Kohderyhmiin erilaisilta toimialoilta (kuten kemian ala, valmistavat yritykset, erilaiset palvelualojen yritykset, teknologia- alat, ym.) kuuluvat näin ollen:

- isot jo kv-liiketoimintaa tekevät yritykset, jotka voivat veturiyrityksinä viedä pienempiä kumppaneita kansainvälisille markkinoille
- pienet yritykset, jotka voisivat kasvaa kiertotalouden alueella
- startupit, joita kiertotalouskeskusten materiaalivirtojen liiketoiminnallistaminen voi synnyttää

Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat myös Helsingin, Vantaan, Espoon, Turun, Tampereen ja Oulun kaupungit ja seutukunnat. Kaupunkiorganisaatioista erityisesti elinkeino- ja ympäristöpuolen kehittäjät. Kaupunkien elinkeinoyhtiöt ja ympäristöliiketoiminnan kehittämisestä vastaavat tahot ovat hankkeessa kumppaneina ja näiden verkostot ovat kohderyhmänä tärkeä. Hankkeen hyötyjä kohdistuu myös maakuntien muihin kaupunkeihin.

Osallistuvissa kaupungeissa materiaalikierto tehostuu ja syntyy uutta liiketoimintaa. Kiertotalouskeskusten liiketoimintamallien perusraameista saadut tulokset voidaan suoraan soveltaa kaikkiin kuutoskaupunkeihin. Alueiden osaaminen ja kilpailukyky kehittyy ja syntyy uusia klustereita. Kaupungit profiloituvat edelläkävijöiksi kiertotalouden alueella. Kun kaupunkeja kehitetään aluekokonaisuuksina resurssien käyttö tehostuu, suunnittelun laatutaso nousee ja kaupunkien kiinnostavuus ja näkyvyys lisääntyvät.

Tutkimus- ja kehityslaitokset sekä alueelliset korkeakoulut ja yliopistot ovat myös tärkeä kohderyhmä. Oppilaitokset ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa erilaisia tapahtumia, selvityksiä ja tutkimuksia hankkeen aikana. Opiskelijat saavat projektien sekä opinnäytetöiden aiheita sekä osallistuvat ongelmanratkaisuaktiviteetteihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat muun muassa:

- koko Suomen kiertotalouskeskukset ja muut yrityskeskittymät, jotka pääsevät verkostoitumaan ja saavat tukea kehittämiseen
- kaupunkilaiset ja asukkaat, jotka saavat uusia palveluja ja työpaikkoja
- kolmas sektori, kuten kierrätyskeskukset ja työttömien yhdistykset, joiden tietotaitoa ja palveluja tullaan hankkeessa käyttämään
- kiertotalouden alalla kansainvälisillä markkinoilla toimivat yritykset, kunnat ja muut tahot, joille viesti suomalaisesta osaamisesta kantautuu hankkeen myötä
- kansainväliset tutkimusyhteisöt (yliopistot ja tutkimuslaitokset), joille voidaan viedä viestiä suomalaisesta kiertotalouden kehittämistoiminnoista ja siten rakentaa myöhemmin mm. EU-hankkeita ja muita yhteisprojekteja

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 478 133

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 475 402

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 2 206 165

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 2 201 945

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Tampereen, Turun, Oulun

Kunnat: Oulu, Espoo, Tampere, Turku, Vantaa, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Uusien työpaikkojen määrä (kysytään vain erityistavoitteisiin 1.1, 2.1 ja 3.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00

7.2 Uusien yritysten määrä (kysytään vain erityistavoitteeseen 1.1 kuuluvissa hankkeissa)

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Aiempien hankkeiden pohjalta on mietitty tämän hankkeen asiantuntijoiden kesken sukupuolten tasa-arvoasioita. Tämän pohjalta näkemys on, että kierrätysliiketoiminnan piiri on perinteisesti ollut melko miesvaltainen ja se koetaan myös tekniseksi. Mutta kun ajatellaan aihepiiriin liittyvissä seminaareissa, messuilla sekä muissa tilaisuuksissa esiintynyttä sukupuolijakaumaa niin osallistujamäärät eri sukupuolten kesken ovat vaihdelleet hyvinkin paljon. Hankkeessa aiotaan kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan eri yhteyksissä ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaiseksi koetulla alalla.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen päätavoitteena on muu kuin sukupuolten välinen tasa-arvo. Tämä tarkoittaa, että sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettava eli sisällytettävä projektin toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Hankkeessa molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa on käytössä sukupuolitietoiset ajattelutavat ja työkäytännöt. Sukupuolinäkökulma huomioidaan muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 2) Hankkeessa tehdään systemaattista seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. Mikäli ilmenee sukupuoliepätasapainoa, aliedustetun sukupuolen edustajia etsitään aktiivisesti ja kutsutaan mukaan toimintaan suoraan kontaktoimalla 3) Tiedotuksessa otetaan aktiivisesti huomioon molemmat sukupuolet ja viestintää tehdään sekä miehille että naisille tasa-arvoisesti.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta tämä tavoite on sisällytetty koko hankkeen toimintatapoihin ja ajattelutapaan. Hankkeen päätavoitteena on kiertotalouden edistäminen, joka mahdollistaa uuden liiketoiminnan ja uusien työpaikkojen synnyn. Kiertotalouden ratkaisut konkretisoivat ilmasto-, vähähiilisyys-, energia- ja kestävän kehityksen tavoitteita. Kiertotalouden edistyessä säästetään luonnonvaroja ja edistetään resurssitehokkuutta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	10	10
Hanke kehittää ja tukee kiertotaloustoimijoiden toimintoja, joilla päästään irti vanhanaikaisesta, mutta vielä vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja niiden päätyminen jätteeksi on kestämätön toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt ja resurssitehokkuus etsivät ratkaisuja. Kehittyvien kiertotalouskeskusten kautta tavoite on saada arvoketjuissa syntyvä ylijäämä- ja jätemateriaali uudelleen käyttöön ja näin säästää luonnonvaroja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	9	10
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja - malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Näihin toimenpiteisiin hankkeella tullaan saamaan näkyvyyttä ja tehoa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	8	9
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	8	9
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilman laatuun. Resurssitehokkaat logistiset ratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	8	9
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Jätteen väheneminen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääntyessä tukee välillisesti Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	10	10
Hankkeessa etsitään materiaaleille ja jätteille uudelleenkäyttö- ja hyödyntämiskohteita. Hankkeessa edistetään kierrätystä ja tullaan laatimaan yhdenmukaisia laskentatapoja ja löydetään liiketoimintamalleja kierrätyksen ja jätteiden sekä materiaalien jalostuksen mahdollistamiseksi.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	9	10
Hankkeen tavoitteena on löytää jätteille uudelleen käyttökohteita ja edistää kierrätystä etusijajärjestyksen mukaisesti. Jos tämä ei ole mahdollista, toimijoita ohjataan hyödyntämään jätettä uusiutuvana energiana. Kiertotalouskeskusten energiantarve pyritään ratkaisemaan uusiutuvilla energialähteillä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	9	10
Tavoitteena on luoda alueelle pysyviä toimintamalleja (verkostoja,tavoitteellisia ja suunnitelmallisia yhteistyökuvioita ja kumppanuuksia), jotka tukevat yrityksiä tulevaisuudessakin. Hankkeen aikana kehitetään kaupunkiseutujen elinkeinoelämää tukevia ratkaisuja kuten logistisia ratkaisuja sekä palveluja, joiden on tarkoitus pysyä toiminnassa hankkeen jälkeenkin. Kiertotalouskeskukset ja kiertotalous ovat osa laajaa ja väistämätöntä elinkeinoelämän muutosta. Näiden tukeminen on paikallisten elinkeinorakenteiden kestävää kehitystä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	8	9
Kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyy vahvasti digitaalisuus ja verkossa toimiminen. Hankkeessa kehitetään liiketoiminta- ja laskentamalleja kiertotalouden eteenpäin viemiseksi..
Liikkuminen ja logistiikka	10	9
Hankkeella pyritään siihen, että alueen resurssit ovat hyvässä käytössä ja kierrossa. Tätä varten hankkeen osaprojekteissa kehitetään erilaisia logistisia ratkaisuja, niin uusiokäytön ja kierrätyksen palvelukonseptin sisäisiä kuin kiertotalouskeskusten sisäisiä ja välisiäkin. Materiaalien liikuttamiseen pyritään löytämään mahdollisimman resurssitehokkaita ratkaisuja eri toimialojen yhteistyöllä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Hankkeen yksi tavoite on luoda aktiivinen yhteistyöverkosto, jonka toimijat saavat tukea omaan työhönsä ja he pääsevät vaikuttamaan moniin eri kehitysprosesseihin. Yhteistyö ja eri sidosryhmistä koostuva verkosto tukevat luovuutta, auttaa jaksamaan ja innostaa uusien ratkaisujen löytämiseen.
Tasa-arvon edistäminen	8	9
Läpileikkaavasti koko hankkeen ajan häivytetään sukupuolijaottelu ja - ajattelu. Asiantuntijoiden osaamista tarvittaessa kootaan henkilöt osaamisen ja kiinnostuksen sekä tarpeiden perusteella, ei sukupuolen perusteella.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	9
Hankkeessa kaikilla toimijoilla on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua hankkeen toimintaan myös kulttuuri- tai yhteiskunnallisesta taustasta riippumatta.
Kulttuuriympäristö	9	9
Hankkeessa kunnioitetaan alueiden kulttuuria ja pyritään mahdollisuuksien mukaan myös vahvistamaan sitä. Hanke tukee kiertotalouden ja pilotointikulttuurin syntymistä ja vahvistumista, mikä on välttämätön yhteiskunnan kehityssuunta.
Ympäristöosaaminen	10	10
Hanke lisää merkittävästi kohderyhmien, erityisesti yritysten, ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää kiertotaloutta 6Aika-kaupungeissa tehostamalla kiertotalouden piirissä toimivien organisaatioiden välistä tiedonkulkua ja systemaattista TKI-toiminnan kehittämistä, lisätä tietoa materiaalivirroista ja niiden sisältämistä liiketoimintapotentiaaleista sekä viedä parhaita ratkaisuja käytäntöön yhdessä yritysten kanssa. Kiertotalouskeskusten toiminnan kehittäminen on tärkeää kaikissa 6Aika-kaupungeissa, joten yhteiskehittäminen ja toisilta oppiminen on merkittävässä roolissa.

Kiertotalouden seudullisen tiedontuotannon ja kiertotalouteen liittyvien liiketoiminnan kehittämismahdollisuuksien parantamiseksi tuotettiin tietoa seudullisista materiaalivirroista, niihin liittyvistä liiketoiminnan mahdollisuuksista ja haasteista. Vaatteiden ja kenkien, sähkö- ja elektroniikkalaitteiden, huonekalujen ja urheiluvälineiden uudelleenkäytön määrästä koottiin tietoa ensimmäistä kertaa ja tehtiin ehdotuksia uudelleenkäyttöliiketoiminnan kehittämiseksi. Hankkeessa kehitetyllä laskentamallilla voidaan alueellisesti seurata yhdyskuntajätteen määrää ja laskea alueellinen yhdyskuntajätteen kierrätysaste.

Seudullisten materiaalivirtaselvitysten (maamassat, biomassat, purkumateriaalit) kautta selvitettiin ko. materiaalivirtojen sekä mm. tuhkien ja kuonien hyödyntämisen tehostamista ja logistiikkaa ja pureuduttiin näihin teemoihin tarkemmin yhdessä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ja kokeilupalveluhankintojen kautta. Hankkeessa luotiin myös alustamainen TKI-toimintamalli kiertotalouskeskusten TKI-toiminnan systematisoimiseen ja kehittämiseen. Hankkeen aikana kokeiltiin erilaisia yhteiskehittämismenetelmiä ja innovointitapoja, joiden parhaat käytännöt koottiin TKI-toimintamalliin. Kiertotalouskeskusten ekosysteemin ja toiminnan rakenteita tarkasteltiin luokittelutyökalulla ja visualisoitiin toimijoita, liiketoiminnan suuntia ja mahdollisuuksia, asiakasarvon rakentumista materiaalikierroissa sekä teknologista ja muuta innovatiivista toimintaa.

Hankkeessa toteutettiin Kiertotalouden Vierailukeskus -konsepti tukemaan Turun seutua ja Topinpuiston aluekehitystä sekä Topinpuiston verkoston yritysten kiertotalouden liiketoimintaa. Lisäksi luotiin uusiokäytön ja kierrätyksen palvelukonsepteja, joita suunniteltiin ja pilotoitiin yhdessä yritysten kanssa.

Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat