|
|
|
Hankekoodi: A72573
Hankkeen nimi: Ruokaketjun koulutusvienti
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2017 ja päättyy 31.1.2019
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pirkanmaan liitto
Hakijan virallinen nimi: Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2539767-3
Jakeluosoite: Kampusranta 11
Puhelinnumero: 0201243000
Postinumero: 60320
Postitoimipaikka: Seinäjoki
WWW-osoite: http://www.seamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Pasila
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 830 4201
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on käynnistää viiden ammattikorkeakoulun perustaman FLEN-verkoston (Food Learning Export Network) toiminta sekä luoda verkostolle toimintamalli. Tavoitteena on myös tuottaa verkostolle työkalut ja testata kokonaisuus käytännössä mahdollistamaan menestyminen kovassa kansainvälisessä kilpailussa yhteistyössä alan yritysten kanssa. FLEN-verkosto tulee toimimaan pilottina toimialavetoisille koulutusvientiverkostoille ja siten lähestymään koulutusvientiä uudesta ja täsmällisesti fokusoidusta näkökulmasta. FLEN-verkosto sitoutuu osaksi elintarvikevientiä sekä elintarvikealan kone- ja laitevientiä tarjoten niiden tueksi suomalaisen vahvuudet koko ruokaketjussa kuten laadunhallinta, jäljitettävyys ja puhtaus, jotka ovat vahvasti esillä myös elintarvikeviennin vahvuuksina. FLEN-verkosto hyötyy yhteistyöstä kasvavan näkyvyyden ja monipuolisten kontaktien kautta, joita voidaan hyödyntää koulutusviennin markkinoinnissa ja myynnissä.
Seinäjoen ja Jyväskylän ammattikorkeakoulujen sekä Savonia ammattikorkeakoulun kaksivuotinen hanke muodostuu viidestä työpaketista. Verkostoimainen toiminta mahdollistaa sen, että työpakettien vetovastuu voidaan kohdistaa sen parhaiten hallitsevaan koulutusorganisaatioon muiden tukiessa sitä omalla täydentävällä osaamisellaan. Näin pystytään luomaan kansainvälisesti kilpailukykyinen kokonaisuus. Itse hanke ei tee maksullista opetusta. Lisäksi Hämeen ja Tampereen ammattikorkeakoulut ovat omarahoitteisesti asianosaisia hankerahoituksen ulkopuolisia kumppaneita ja ohjausryhmän jäseniä.
Rakennerahasto-ohjelman tulosindikaattoreiden osalta uutena verkostolle luodaan toimintamalli ja työkalut yhdessä alan yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää ja pilotoida elintarvikealaan ja ruokaketjuun liittyviä tuotteita ja palveluja. Tavoitteena on osallistaa useita yrityksiä kullakin alueella hankkeen työpaketteihin. Yritykset ovat hankkeessa verkostolle tukea antavina toimijoina ja asiantuntijoina ilman hankerahoitusta. Varsinaisia tki-toimintaan linkittyviä uusia työpaikkoja on tässä vaiheessa hankalaa ennustaa. Tavoitteena on kuitenkin löytää mahdollisuuksia käynnistää TKI-hankkeita myös yritysten ja korkeakoulujen välillä. Hanke on toiminnan aktivaattori, jonka jälkeen ruokaketjun koulutusvientitoimet jäävät verkoston omalle vastuulle.
Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Suomessa, mutta välillisiä kohderyhmiä on myös kansainvälisellä tasolla. Mukana olevien korkeakoulujen lisäksi kansallisella tasolla keskeiset kohderyhmät ovat koko ruokaketjun vientiä suunnittelevat ja toteuttavat yritykset ja organisaatiot. FLEN-verkosto hakee näiden kanssa tiivistä yhteistyötä suunnitellakseen ja toteuttaakseen näiden toimia tukevia koulutuspaketteja omien vahvuuksiensa mukaisesti.
Kohderyhmäajattelussa huomioidaan, että FLEN-ryhmällä voi olla ainakin kahdentasoisia koulutettavia. Koulutusorganisaatiot ja viranomaistahot voivat olla kiinnostuneita kouluttajien kouluttamisesta, jolloin suuremmat massat hoidetaan äidinkielellä näiden toimijoiden toimesta. Toisaalta varsinkin suuremmat yritykset voivat olla kiinnostuneita käyttämään koulutuspalvelua suoraan omien henkilöidensä kouluttamiseksi. Yrityksillä on toisaalta hankkeessa antavan asiantuntijan rooli, eivätkä ne saa hankerahoitusta.
FLEN-ryhmä on suunnitellut valitsevansa pilotoinnin kohteet pohjautuen konsortion omaan selvitystyöhön ja liittäen sen Finpron vientiverkostojen toimintaan. Kohdemaiksi on alustavasti suunniteltu Afrikan maita, Kiinaa ja Vietnamia. Päätökset tehdään hankkeen edetessä.
Hankkeen välilliset kohderyhmät Suomessa ovat vientiä ohjaavat ja tukevat organisaatiot. Näitä ovat Elintarviketeollisuusliitto, Finpro (FFF ja EEF-verkostot) sekä kone- ja laiteviejiä tukevat organisaatiot kuten General Finland ja Food Safety Management Finland. FLEN-verkosto tekee näiden toimijoiden kanssa tiivistä yhteistyötä tukeakseen niiden toimia ja saadakseen itselleen lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi elintarvike- ja vientitoimialojen kanssa toimivat ministeriöt TEM, OKM ja MMM.
Hankkeen välilliset kohderyhmät kansainvälisellä tasolla ovat monimuotoiset. Kansainvälisen tason kohderyhmiä ovat valituissa kohdemaissa toimivat, koulutuspalveluita hankkivat organisaatiot. Näitä ovat yliopistot ja muut koulutusorganisaatiot, jotka hakevat omaan osaamisprofiiliinsa sopivia elintarvikealaa syventäviä ja painottavia paketteja, joita voivat edelleen hyödyntää omissa toimissaan. Kohderyhmiin kuuluu lisäksi suuria yrityksiä, jotka ostavat palveluita suoraan itselleen.
Niihin voi kuulua esimerkiksi YK:n organisaatioita, jotka tarvitsevat täsmäkoulutusta tukemaan omia toimiaan kohdemaissa. Välillisiä kohderyhmiä ovat lisäksi kohdemaiden valtiohallintoon ja elintarvikevalvontaan kuuluvat organisaatiot, jotka voivat ohjata FLEN-verkoston toimia kohdemaissa oikeisiin yrityksiin ja muihin organisaatioihin. Yhteydet välillisiin toimijoihin ovat todennäköisesti erittäin arvokkaita ja FLEN-toiminnan esittely niille onkin siksi tärkeätä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 203 000
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 203 000
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 000
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 290 000
Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pohjois-Savo
Seutukunnat: Kuusiokuntien, Saarijärven-Viitasaaren, Koillis-Savon, Varkauden, Jyväskylän, Jämsän, Suupohjan, Kuopion, Keuruun, Joutsan, Seinäjoen, Ylä-Savon, Sisä-Savon, Äänekosken, Järviseudun
Kunnat: Rautavaara, Uurainen, Jyväskylä, Kauhava, Vesanto, Pihtipudas, Joutsa, Kuopio, Karstula, Karijoki, Lappajärvi, Kaavi, Alajärvi, Seinäjoki, Ähtäri, Rautalampi, Petäjävesi, Viitasaari, Kyyjärvi, Lapua, Sonkajärvi, Kurikka, Suonenjoki, Keuruu, Kinnula, Kauhajoki, Teuva, Kuhmoinen, Tervo, Kiuruvesi, Siilinjärvi, Äänekoski, Soini, Tuusniemi, Saarijärvi, Vimpeli, Keitele, Lapinlahti, Hankasalmi, Kannonkoski, Toivakka, Muurame, Vieremä, Evijärvi, Leppävirta, Isojoki, Luhanka, Laukaa, Ilmajoki, Konnevesi, Varkaus, Jämsä, Alavus, Kivijärvi, Pielavesi, Multia, Kuortane, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0, joihin työllistyvät naiset 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Hanke edistää toimillaan näitä asioita ja arvoja. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 3 | 2 |
| Hanke edistää toimillaan näitä asioita ja arvoja. Erityisesti SeAMK ja JAMK tuovat hankkeeseen vähähiilisyyden edistämisen osaamista. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Hanke ottaa huomioon arvokkaat luontokohteet ja asiat. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hanketoimet edistävät vesien tilan suotuisaa kehitystä. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Neutraali tältä osin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 2 |
| Hanke edistää osaltaan kiertotaloutta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 2 |
| Vähähiilisyyden ja uusituvien energialähteiden edistäminen on osa hankkeen toimintaa läpileikkaavasti. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Kansainvälinen hanke ottaa asiat osaltaan huomioon. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 1 |
| Hanke kehittää koulutusvientiä nimensä mukaisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Hankkeen teknologiaosiot ottavat huomioon logistiikan ja kestävän kehityksen sitäkin kautta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Koulutusvienti edistää hyvinvointia ja osaamisen kasvua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 2 |
| Koulutusvienti edistää tasa-arvoa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 2 |
| Koulutusvienti edistää kansojen välistä rauhaa ja yhteistyötä ja tasa-arvoa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 2 | 2 |
| Eri kulttuurien arvotus otetaan hankkeessa huomioon. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 1 |
| Hanketoimet edistävät kestävää kehitystä ja ympäristöosaamista. | ||
Ruokaketjun koulutusvienti –hanke aloitettiin keväällä 2017 (FLEN –hanke). FLEN –hankkeessa ovat mukana Jyväskylän, Seinäjoen ja Savonia ammattikorkeakoulut.
Hanke on jatkunut 31.1.2019 saakka.
Ruokaketjun koulutusvientiverkosto (FLEN -verkosto) (Food Learning Export Network) muodostuu viidestä erillisestä suomalaisesta ammattikorkeakoulusta, joilla
kaikilla on tarjolla ruoka-alan koulutusta (Hämeen ammattikorkeakoulu, HAMK, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, JAMK, Savonia ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, SeAMK ja Tampereen ammattikorkeakoulu, TAMK). Verkosto perustettiin jo vuoden 2015 lopussa valmistelemaan yhteisiä toimintamalleja.
Ruokaketjun koulutusvientihankkeen tavoitteena on ollut FLEN-verkoston toiminnan käynnistäminen ja tiivistäminen, toimintamallien testaaminen ja tuotteistaminen sekä resursointi ja toiminnan vakiinnuttaminen. Ruokaketjun koulutusvienti hankkeen EAKR-rahoitusta ovat saanet verkoston jäsenistä SeAMK, Savonia ja JAMK. FLEN -verkostossa mukana olevat TAMK ja HAMK ovat osallistuneet toimintaan ja toimenpiteisiin hankkeen toteutuksen aikana omin resurssein.
Hankkeen avulla on käynnistetty verkoston toiminta, luotu verkostolle liiketoiminta- ja kansainvälistymissuunnitelma, tuotettu verkostolle työkalut (koulutusvientituotteet) ja testattu kokonaisuus kansainvälisillä markkinoilla käytännön olosuhteissa, kovassa kilpailussa.
Yhteistyökumppaneina ovat olleet alan PK -yritykset sekä kansalliset verkostot ja kasvuohjelmat kuten Education Finland, Business Finland/Food From Finland ja Finnpartnership. Tämän lisäksi on hyödynnetty mm. Suomen Suurlähetystön tai Team Finland tarjoamia arvovaltapalveluja eri kohdemaissa.
Kohdemaiksi FLEN-verkostolle on tunnistettu Kiina, Yhdistyneet Arabiemiraatit, eteläinen Afrikka mm. Namibia sekä Euroopasta Kosovo ja Kreikka. Näissä maissa on testattu erilaisia koulutusviennin toimintamalleja. Hankkeessa on nostettu esiin hanketoimijoiden parhaat osaamiskärjet voimavarat niiden toteuttamiseksi. Kärjistä on tuotteistettu 11 koulutusvientiin sopivaa kokonaisuutta, jotka ovat “räätälöitävissä” kohdemaiden asiakkaiden tarpeiden mukaisesti.
Hankeaikana on testattu yhteensä kuutta eri toimintamallia koulutusviennin toteuttamiseksi. Kiinan messumatkalla testattiin perinteistä “Ständillä” tehtävää myyntityötä yhteistyössä Business Finlandin kanssa. Arabiemiraateissa puolestaan käytettiin “Fact Finding” -konseptia sekä suurlähetystön ja Team Finlandin “Arvovaltapalveluja”. Kosovossa toimintamalli perustuu “Finnpartnershipin kansainvälistymispalvelujen” tukeen. Suomessa on hyödynnetty Education Finlandin-ohjelman tarjoamia “Koulutusviennin edistämispalveluja”. Namibiassa toteutettava teknologia -konsultointi ja -koulutus perustuvat FLEN –hankkeessa kehitettyyn “Food Edu Tech” toimintamalliin.
Hankkeessa kehitetty koulutusviennin toimintamalli “FoodEduTech” on uudenlainen tapa toteuttaa koulutusvientiä yhteistyössä alan PK -yritysten kanssa.
Food Edu Tech:ssä verkoston tarjoama koulutusvientituote myydään suomalaisen elintarviketeknologian oheistuotteena. Toimintamallia on pilotoitu onnistuneesti Namibiassa.
FLEN-verkostolle on tehty liiketoiminta- ja kansainvälistymissuunnitelma, jonka toimenpiteet tähtäävät verkoston jatkuvaan kehittymiseen ja toiminnan vakiinnuttamiseen myös hankkeen toiminta-ajan jälkeen. Verkoston toimijoiden kesken on käyty neuvotteluita toiminnan jatkuvuudesta tulevaisuudessa ja on laadittu kolme toimintamallia sisältävä ehdotus FLEN –verkoston jatkosta.