|
|
|
Hankekoodi: A72562
Hankkeen nimi: Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut
Toimintalinja: 2. Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen
Erityistavoite: 4.1. Tutkimus-, osaamis- ja innovaatiokeskittymien kehittäminen alueellisten vahvuuksien pohjalta
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2017 ja päättyy 31.12.2018
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon maakuntaliitto
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 01535561
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Haapala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eura.neuvonta(at)gov.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 312 5123
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tulevaisuuden älykkäät hyvinvointi- ja ruokapalvelut -hankkeen tavoitteina ovat Etelä- Savon maakunnan ja sen hyvinvoinnin sekä hyvinvointia tukevan elinkeinoelämän ja liiketoiminnan vahvistaminen. Keskeisiä tavoitteita ovat palvelujen kehittämisen ja teknologiaosaamisen vahvistaminen, kansainvälinen yhteistyö sekä teknologian käytännön implementoinnin tukeminen.
Hankkeen taustalla on useita tunnistettuja maakunnallisia kehittämistarpeita. Terveys- ja hyvinvointialan sekä ruokapalvelu- ja elintarvikealan yksityiset toimijat ovat pieniä ja yritysten resurssit kehittämistyöhön ovat varsin rajalliset. Eri toimijatahojen (yksityinen, julkinen, kolmas sektori) välistä yhteistyötä ei ole järjestelmällisesti systematisoitu ja hyödynnetty uusien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseksi maakuntaan. Maakunnan toimijoilla on tarve teknologiaa ja digitaalisuutta hyödyntävälle kehittämisosaamiselle ja käyttäjälähtöisyyden paremmalle huomioimiselle kehittämisessä. Vakiintuneita toimintatapoja, joilla tutkimus- ja kehittämistyön asiantuntijuutta ja osaamista voidaan siirtää ja käyttää maakunnan elinkeinoelämän hyödyksi, ei vielä ole. Lisäksi hyvinvointi- ja ruokapalveluissa on havaittu tarve kansainvälisten mallien, toimintatapojen ja verkostojen hyödyntämiseen ja osaamisen siirtoon, ja samalla maakunnan osaamisprofiilin kansainväliseen nostoon.
Hankkeen keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat kolmeen kokonaisuuteen: ruokapalvelu- ja hyvinvointialan uusien palveluprosessien ja -kokonaisuuksien kehittämiseen, maakunnan roolin vahvistamiseen kansainvälisissä verkostoissa sekä edellä mainittuihin palveluihin liittyvien teknologioiden ja datan käytön edistämiseen, tuottaen lisäarvoa käyttäjille, asiakkaille sekä palveluntuottajille.
Ruokapalvelu- ja hyvinvointialan uusien palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseksi hankkeessa rakennetaan maakunnallinen innovaatioekosysteemi, joka rakentuu asiantuntija- ja yhteistyöryhmien ympärille, hyödyntäen myös kansainvälisiä verkostoja. Innovaatioekosysteemissä esille nousevia tarpeita työstetään yhteisen kehittämisen ja kokeilukulttuurin menetelmiä hyödyntäen (mm. hackathon, palvelumuotoilu, käyttäjälähtöinen suunnittelu sekä Lean ja ketterät menetelmät). Nämä menetelmät auttavat yrityksiä ja organisaatioita uusien kumppanuuksien, teknologioiden ja liiketoimintamallien löytämisessä sekä niiden validoimisessa. Yhteisellä kehittämisellä toteutetaan yhteisesti sovittuja hyvinvointi-, ruoka- ja terveysalan pilotteja ja kokeiluja sekä varmistetaan asiakkaan (kuntalainen, organisaatio) osallistaminen palvelujen kehittämiseen.
Hankkeessa edistetään kansainvälistä yhteistyötä ja vahvistetaan maakunnan roolia kansainvälisissä alueen tarpeita palvelevissa hyvinvointi-, ruoka- ja terveyspalveluihin liittyvissä verkostoissa. Hankkeessa osallistutaan aktiivisesti kansainvälisille foorumeille, kansainvälisiin alan seminaareihin, konferensseihin ja asiantuntijatapaamisiin, ja tarvittaessa niiden järjestelyihin. Tämä lisää osaltaan kansainvälisten verkostojen tietoisuutta maakunnan osaamisesta, osaamisen siirtoa maakuntaan ja luo pohjan systemaattiselle osallistumiselle eri verkostojen toimintaan.
Lisäksi hankkeessa vahvistetaan tarve- ja käyttäjälähtöisyyttä teknologian ja siihen liittyvän kehittämisen näkökulmista, ja konkretisoidaan datan hyödyntämisen mahdollisuuksia. Näkökulmana toimivat nimenomaan maakunnan toiminnot ja toimijat sekä palveluiden käyttäjät. Esille nousseisiin tarpeisiin vastaamiseksi innovaatioekosysteemin toiminnassa, piloteissa, kokeiluissa ja käyttöönotoissa tuetaan tarve- ja käyttäjälähtöistä suunnittelua. Se tarkoittaa, että toimenpiteinä tehdään mm. käyttökokemustutkimusta liittyen uusien palveluiden, tuotteiden ja teknologioiden kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Kehittämisen ja tutkimuksen kohteita ovat mm. uudet käyttöliittymät ja vuorovaikutustavat, tiedon esitystavat ja muut sen hahmottamista parantavat keinot sekä mobiiliteknologian ja sovellusten parempi hyödyntäminen. Lisäksi hankkeessa etsitään hyvinvointi-, ruoka- ja terveyspalvelujen kehittämiseksi keinoja soveltaa ja kehittää dataan ja käyttäjälähtöisyyteen perustuvia älykkäitä tietojärjestelmiä ja muita digitaalisia sovelluksia, joita voivat olla mm. analytiikka, algoritmit, tekoäly, koneoppiminen, tiedonlouhinta, päätöksentekojärjestelmät, ohjelmistorobotiikka, lohkoketjut ja muut hajautetut järjestelmät, rajapinnat (API), sensoriteknologia, paikkatieto ja MyData. Innovaatioekosysteemissä esiin nouseviin palvelutuotannon ja kehittämisen tarpeisiin pyritään vastaamaan etsimällä, soveltamalla ja soveltuvin osin kehittämällä teknologisia ratkaisuja.
Hankkeen tuloksena maakuntaan on luotu malli hyvinvointi- ja ruokapalveluihin liittyvästä innovaatioekosysteemistä, joka on siirrettävissä myös muille aloille. Innovaatioekosysteemissä käytettävät yhteisen kehittämisen menetelmät lisäävät eri toimijoiden kehittämisosaamista ja tuottavat tuloksena eri toimijoiden yhteistyötä ja siitä nousevia uudenlaisia innovaatioita esimerkiksi tuotteistamiseen tai palvelujen ja palveluprosessien kehittämiseen. Hankkeessa näitä on pilotoitu osana innovaatioekosysteemin toimintamallin kehittämistä.
Hankkeen tuloksena maakunta on entistä vahvempi toimija kansainvälisissä verkostoissa. Osallistuminen kansallisten ja kansainvälisten verkostojen toimintaan tuo maakuntaan uutta osaamista ja vuorovaikutusta sekä avaa mahdollisuuksia hyödyntää kansainvälisyyttä tutkimus- ja kehittämistoiminnassa ja yritysten kehittämisessä. Verkostojen osaamista jalkautetaan maakuntaan innovaatioekosysteemin ja mm. käyttöönottojen ja käytännön kokeilujen kautta. Hanke luo kestävän pohjan maakunnan hyvinvointi-, ruoka- ja terveyspalvelutuottajien osaamisen lisäämiselle ja uusien palveluiden innovoinnille. Lisäksi hanke lisää valmiuksia digitaalisuuden, teknologioiden ja datan hyödyntämiseen liiketoiminnan keskeisenä osana ja luo teknologiatoimijoille uusia markkinoita sekä kehitys- ja yhteistyökumppaneita. Hankkeen kautta erikoistunutta teknologiaosaamista voi siirtyä tai syntyä seudulle sekä se auttaa maakunnan elinkeinoelämää digitaalisessa murroksessa.
Hankkeen varsinaisina kohderyhminä ovat hyvinvointi-, ruoka- ja terveyspalveluja tuottavat yritykset, julkiset organisaatiot sekä muut palvelujen tuottajat (ml. järjestöt) sekä potentiaaliset uudet yrittäjät.
Toimivien hyvinvointipalveluiden kannalta asiakas on kehittämisen keskiössä. Hankkeessa asiakkaat/väestö on välillisenä kohderyhmänä, koska hankkeessa keskeisenä tarkoituksena on kehittää parempia palveluita kansalaisille palveluntuottajan toimintaa kehittämällä. Välillisiä kohderyhmiä ovat myös kehittämisorganisaatioiden toimijat, opiskelijat sekä julkisten ja kolmannen sektorin palveluntuottajat, jotka ovat mukana yhteiskehittämisessä (kehittämisosaamisen vahvistaminen).
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 411 514
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 393 262
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 685 856
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 655 435
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen
Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 6, joihin työllistyvät naiset 3
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joihin työllistyvät naiset 0.00
Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0.00, joista naisten perustamia 0.00
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Teknologisia sovelluksia kehittämällä erilaisia prosesseja voidaan tehostaa, mikä edistää luonnonvarojen käytön kestävyyttä | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Prosessien ekotehokkuus vähentää myös ilmastonmuutoksen aiheuttamia riskejä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| - | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| - | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 5 |
| Prosessien ekotehokkuus vähentää myös materiaalien ja jätteiden määrää; ravitsemusturvallisuuden tavoitteena on ohjata vähentämään yksilön ruokahävikkiä ja tekemään oikeita ravitsemusvalintoja; elintarvikkeiden jäljitettävyydellä edistetään kylmäketjuja ja ehkäistään jätteen muodostumista | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 2 |
| Palveluprosessien tehostamisessa voidaan huomioida myös uusiutuvien energialähteiden käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 0 |
| Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on sosiaali- ja terveystaloustieteellisesti ennaltaehkäisevää kulujen hillitsemistä; teknologiset sovellukset voivat tarjota myös liiketoimintamahdollisuuksia | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 0 |
| Hankkeen tavoitteena on kestävää hyvinvointia edistävien aineettomien palvelujen ja tuotteiden kehittäminen | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 4 |
| Palvelujen kehittäminen ja niiden saavutettavuus vaativat myös liikkumisen ja logistiikan tarkastelua | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen kaikilla toimenpiteillä pyritään joko välittömään tai välilliseen hyvinvoinnin edistämiseen | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 5 |
| Tarjoamalla erilaisia menetelmiä ja toimintamalleja pyritään tasoittamaan eroja yksilöiden hyvinvoinnissa ja digitaalisten palvelujen käytettävyydessä | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 0 |
| Erityisesti hyvinvointipalvelujen tarjonnan näkökulmasta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 4 |
| Ruokakulttuuri, kokonaisvaltaiset hyvinvointipalvelut (ml. psyko-sosiaalinen hyvinvointi) | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 0 |
| Erityisesti ruokapalvelujen kehittäminen | ||
Hankkeen tavoitteena oli kehittää maakunnan hyvinvointi- ja ruokapalveluiden yhteistyöverkostoa innovatiiviseksi ja systemaattiseksi rakenteeksi. Tämä rakenne nimettiin InnoEko -malliksi. Kehittäminen ja sen tuki yrityksille ja muille alueen toimijoille oli ennen hanketta perustunut yksittäisiin, monesti sattumanvaraisiin ja toisistaan erillisiin yhteistyön tapoihin. Tieto maakunnan yritysten kehittämistarpeista ei välittynyt kehittäjäorganisaatioille, eivätkä yritykset siten saaneet tukea systemaattisesti. Toisaalta myös kehittäjäorganisaatioiden kokoama tieto tai asiantuntemus välittyi yrityksille yksittäisten tapojen kautta. Hankkeessa kehitetty hyvinvointi- ja ruokapalveluiden InnoEko-malli sisältää vuosittain toistuvia yhteistyön foorumeita ja muotoja, joihin yritykset ja kehittäjäorganisaatiot voivat aikataulullisesti varautua jo hyvissä ajoin. Myös yhteistyön kontaktoinnin väyliä selkiytettiin. Hankkeessa pilotoitiin uudenlaisia yhteiskehittämisen menetelmiä (mm. palvelumuotoilun erilaiset mallit, design jamit, hackathonit, tulevaisuuskiihdyttämöt), joista malliin valittiin toimivimpia ja tarpeisiin parhaiten vastaavia. Näiden yhteiskehittämisen menetelmien hyödyntäminen jatkuu vuosikellon mukaisesti myös hankkeen jälkeen.
Yhteiskehittämisen menetelmillä pyritään saamaan esille yritysten kehitystarpeita ja mahdollisia ratkaisuja niihin. Hankkeen toisena tavoitteena oli myös pilotoida näihin esille nousseisiin kehitystarpeisiin uudenlaisia ratkaisuja digitaalisuutta hyödyntäen ja digitaalisten sovellusten käytettävyyttä edistäen. InnoEko-mallien kautta mukana hankkeessa oli 23 yritystä tai muuta sidosryhmää, joiden kehittämistarpeisiin vastattiin pilotoimalla 40 tuotetta tai palvelua. Yrityksistä seitsemän jatkoi ratkaisujen etsimistä yhteiskehittämisen menetelmillä tunnistettuihin tarpeisiin uusissa ulkopuolisella rahoituksella toteutetuissa hankkeissa yhteistyössä kehittämisorganisaatioiden kanssa.
Hankkeen tavoitteena oli myös tukea maakunnan toimijoiden verkostoitumista, jotta maakunta toimisi yhtenäisempänä alueena myös kansainvälisissä verkostoissa. InnoEko-mallin kautta tiedonvaihto kansainvälistymiseen ja sen verkostokehittämisen tarpeista mahdollistuu jatkossa entistä paremmin, mutta vaatii lisäresursseja. Hankkeen aikana maakunta pääsi parhaiten mukaan EU:n SP3 Agrifood/ Traceability and Big Data -verkostoon. InnoEkon kautta Xamk pääsi myös perustajajäsenksi uuteen kansainväliseen MyData -kehittäjäverkostoon, mikä osaltaan tuottaa lisäarvoa myös jatkossa maakunnan yritysten dataperusteiseen hyvinvointi- ja ruokapalveluiden kehittämiseen.
Hankkeessa kehitetty InnoEko-malli mahdollistaa nyt entistä paremmin väylän sille, että yrityksissä ja muissa sidosryhmissä saadaan oikea-aikaisesti asiantuntijatukea toiminnan kehittämiseen ja toisaalta kehittäjäorganisaatiot saavat tiedon erilaisista kehittämisen ja kehittämisentuen tarpeista.